kysymys

No kokin peruspalkka on tilinauhani mukaan pk-seudulla 1485€/kk.

Surkea on palkka, mutta mukavaa työ.

Suututtaa niin vietävästi, kun ketään kansanedustajaa ei kiinnosta tarttua meidän oikeasti surkeapalkkaisten asemaan. Aina vaan opettajat ja sairanhoitajat ja kansanedustajat, joilla on niin surkea palkka. Ymmärrän täysin, että hekin ansaitsevat palkankorotuksen, koska tärkeää työtä tekevät (ainakin opet ja hoitajat), mutta kyllä tässä kateus iskee, kun itsekin tekee pitkän päivän ja raskasta työtä, mutta kukaan ei välitä meistä.

Ehkä olemme sitten liian näkymätön kansanryhmä? Pitävätkä ihmiset itsestäänselvyytenä, että paikat on siistinä ja ruoka tulee naamarin eteen kun vain hakee linjastolta?

Valitettavasti meitä ei vain huomata, ellei ole asiassa jotain mätää (paikat sotkussa tai ruuassa jotain vikaa).

En minä henkiä pelasta ja työkseni lapsia kasvata, mutta tarjoan kyllä välillistä hyvinvointia esimerkiksi terveellisen aterian ja siisteyden merkeissä (esim. mitenhän paljon enemmän taudit leviäisi, jos jättäisin viikon siivoamatta?!).

Helppo nämä on perinteiseen tapaan kuitaja ja työntää sivuun sanomalla, että no vaihda alaa. entä jos kuitenkin tykkään tästä työstä? Ja vaikka itse vaihtaisin alaa, niin alalle jäisi vielä muita. En ole niin itsekäästi ajatteleva, että jos itse vaihdan alaa, niin muidenhan palkoilla ei ole mitään väliä.

Lupaan 100 prosenttisen varmasti äänestää ensi vaaleissa sitä kansanedustajaehdokasta, joka lupaa yrittää palkankorotusta meille oikeasti huonopalkkaisille kuten keittäjät, siivoojat ja perhepäivähoitajat.