Kuinka yleistä?

Hei!

Kerron vähän ensin itsestäni! Olemme nuori aviopari minä 25 ja mies 23v. Aloitimme lapsettomuushoidot reilu vuosi sitten. Vikaa löytyi heti miehen siittiöistä, niitä oli todella vähän, ne oli hitaita ja epämuodostuneita. Ensiksi yritettiin inseminaatioita, näitä tehtiin 3 kpl, mutta kertaakaan ei ollut edes onnistumisesta merkkejä.

Viime kesänä meille tehtiin ensimmäinen IVF- hoito ja saatiinkin alkioita. yksi hyvä 8-soluinen alkio siirrettiin ja 2 meni pakkaseen, muut kuolivat. Oltiin onnessamme, no niin kohta olen sitten raskaana ja kaikki on hyvin. mutta kuinkas kävikään vuoto alkoi ajallaan, tein kuitenkin testin mikä oli negatiivinen, ei haamun haamua.. Olin aivan masentunut. No olihan meillä ne 2 pakaste alkiota.

Kesä meni ja syksyllä alettiin suunnittelemaan pakaste alkio siirtoa. Kävi kuitenkin niin että kumpikaan niistä ei selvinnyt sulatuksesta, ja siirtoon ei päästy. :(

Soitin klinikalle ja he varasivat kylmästi ajan seuraavaan hoitoon. Ja se oli nyt viime kuussa. tällä kertaa meillä päädyttiin ICSI-hoitoon ja saatiin 18 munasolua, joista 12 hedelmöittyi.. Saatiin 5 hyvää alkiota, yksi 4-soluinen siirrettiin, ja loput neljä menivät pakastimeen.

Emme jaksaneet odottaa mieheni kanssa tältä hoidolta yhtään mitään..
Olin aivan varma jo epäonnistumisesta, kun tutut kuukautiskivut ja kramppailut astuivat kuvaan... Kuitenkin löytyi joitakin oireita, niinkuin palelu, lämmöt koholla, väsytti, rinnat arat. Ja ajattelin että en kestä enää tätä piinaa ja ajattelin testata negan pois. Mutta tikkuun tulikin 2 viivaa, toinen oli kyllä aika hento. Siirrosta oli kulunut silloin 12p. Testasin seuraavana päivänä ja viiva erottui jo aika hyvin. Olinko mä sittenkin raskaana? Soitin klinikalle ja he onnittelivat, ja kehottivat varmistamaan vielä parin päivän päästä uudella testillä.. Ja niin testasin tänä aamuna 2 oikein vahvaa viivaa ja siirrosta oli kulunut 16p.

Sekaisin olen ollut koko aamun.. Ei sitä vieläkään usko todeksi!

Varattiin aika ensimmäiseen ultraan mikä on 29.5.. Sinne on pitkä aika, ja mitä vaan voi tapahtua, mutta yritän olla murehtimatta turhia. Vaikka helppoa se ei tule olemaan.

Marie-girl kirjoitti:

Hei!

Kerron vähän ensin itsestäni! Olemme nuori aviopari minä 25 ja mies 23v. Aloitimme lapsettomuushoidot reilu vuosi sitten. Vikaa löytyi heti miehen siittiöistä, niitä oli todella vähän, ne oli hitaita ja epämuodostuneita. Ensiksi yritettiin inseminaatioita, näitä tehtiin 3 kpl, mutta kertaakaan ei ollut edes onnistumisesta merkkejä.

Viime kesänä meille tehtiin ensimmäinen IVF- hoito ja saatiinkin alkioita. yksi hyvä 8-soluinen alkio siirrettiin ja 2 meni pakkaseen, muut kuolivat. Oltiin onnessamme, no niin kohta olen sitten raskaana ja kaikki on hyvin. mutta kuinkas kävikään vuoto alkoi ajallaan, tein kuitenkin testin mikä oli negatiivinen, ei haamun haamua.. Olin aivan masentunut. No olihan meillä ne 2 pakaste alkiota.

Kesä meni ja syksyllä alettiin suunnittelemaan pakaste alkio siirtoa. Kävi kuitenkin niin että kumpikaan niistä ei selvinnyt sulatuksesta, ja siirtoon ei päästy. :(

Soitin klinikalle ja he varasivat kylmästi ajan seuraavaan hoitoon. Ja se oli nyt viime kuussa. tällä kertaa meillä päädyttiin ICSI-hoitoon ja saatiin 18 munasolua, joista 12 hedelmöittyi.. Saatiin 5 hyvää alkiota, yksi 4-soluinen siirrettiin, ja loput neljä menivät pakastimeen.

Emme jaksaneet odottaa mieheni kanssa tältä hoidolta yhtään mitään..
Olin aivan varma jo epäonnistumisesta, kun tutut kuukautiskivut ja kramppailut astuivat kuvaan... Kuitenkin löytyi joitakin oireita, niinkuin palelu, lämmöt koholla, väsytti, rinnat arat. Ja ajattelin että en kestä enää tätä piinaa ja ajattelin testata negan pois. Mutta tikkuun tulikin 2 viivaa, toinen oli kyllä aika hento. Siirrosta oli kulunut silloin 12p. Testasin seuraavana päivänä ja viiva erottui jo aika hyvin. Olinko mä sittenkin raskaana? Soitin klinikalle ja he onnittelivat, ja kehottivat varmistamaan vielä parin päivän päästä uudella testillä.. Ja niin testasin tänä aamuna 2 oikein vahvaa viivaa ja siirrosta oli kulunut 16p.

Sekaisin olen ollut koko aamun.. Ei sitä vieläkään usko todeksi!

Varattiin aika ensimmäiseen ultraan mikä on 29.5.. Sinne on pitkä aika, ja mitä vaan voi tapahtua, mutta yritän olla murehtimatta turhia. Vaikka helppoa se ei tule olemaan.

kun luin