Yli kymmenen vuotta kärsin ja sitkistelin kuljetusalalla. Tein paskaa hommaa lähes nälkäpalkalla. Alkuvuodesta tuli mitta lopullisesti täyteen ja vaihdoin uudelle alalle. Olo on nyt helpottunut. Työympäristö on kuin eri maailmasta. Säännöllistä päivätyötä, mukavat työkaverit, yhteistyö sujuu ketjun kaikkien lenkkien kanssa loistavasti. Ja mikä tärkeintä. Palkkaus on kohdallaan. Harmittaa vaan kun en lähtenyt kuljetushommista jo aikapäiviä sitten.
Vaihdoin alaa
ex-kuski
31983
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itsekin haen parhaillaan muita hommia, rekkaa olen ajanut pari vuotta ja nyt rupee olemaan mitta täynnä. Työkaverit on mukavia, työ itsessään juuri sellaista mitä haluan tehdä, mutta mutta... en halua luopua työn takia kaikesta muusta elämästä lukuunottaen perheestäni.
Saman palkan saa vähemmälläkin selkänahan repimisellä ja lisäksi vielä säännöllisen työajan.
Niinhän se taitaa olla että ajohommat on elämäntapa, koska muuta elämää ei sen jälkeen juuri ole. Sinkkuna tää homma varmasti vielä jotenkin menis, mutta ei enää näin perheellisenä.
Nykyisessä ajohommassa on paljon hyviä puolia: saan itse päättää vapaasti aikatauluni (teen sen 200 tuntia kuukaudessa milloin itselleni sopii, itse lastaan ja itse puran milloin vain haluan) ja näen Suomea monipuolisesti sekä saan sovitettua menoni maailmalla kuormieni mukaan.
Mutta se on alkanut rassata todella paljon, että en saa enää urakoida, enkä saa ajaa enää kotiin milloin itse haluan (=ajoaikalaki)
-Eipä tuossa palkassakaan tietysti mitään kehumista ole.
Olen ollut aikanaan kymmenen vuotta kellokorttihommissa tehtaassa ja paluu ulkopuolelta annettuihin aikatauluihin tuntuu vastenmieliseltä mutta ei suinkaan mahdottomalta.
Ei sovi kaikkien tehtaiden kellokortti ainakaan minulle. Aloitin ajohommat kymmenen vuotta sitten. Kävin 5 v koittamassa päivähommaa... Taas revitään pennit irti tiestä. Välillä kotimaassa välillä ulkomailla. Onhan jo aiemmin ollut riittävät ajo- ja työaikalakimääräykset. Nyt sitten vielä tämä 15 h päivän pituus, joka rajoitaa em. määräyksiä. Enkä myöskään ollut "rikollinen" päivätyössä (virassa)ollessani, vaikka kahvitauko jäikin vaikkapa 15 myöhemmäksi. Kun ei ajoaikalaki koskettanu... teki mitä teki ja raskaalla yhdistelmällä.
En valita, pidän työstäni, mutta joku järki pitäis saada, niin tilaajien, kuin yrittäjien, kuin kuskien ja asiakkaiden päihin. Eli taksat kohdalleen siten, että säännöksien puiteissa voitaisiin maksaa vielä kuskillekin palkka.