Vaikka niin paljon kissojani rakastan, niin nyt täytyy kyllä sanoa että voimat alkaa olla loppu.
Ensin tuli villi pikku pentu jonka takia piti vähän luonnollisesti stressata että miten se pärjää. No, pärjäsi hyvin, mutta sitten suuttui iso kissa ja mökötys jatkuu edelleen. Sitten tuli allergia takaisin meidän perheeseen, vanhaan kissaan olimme jo siedättyneet eikä mitään oireita ollut. Nyt päälle päätteeksi iso kissa on huonossa kunnossa ja me emme saa öisin nukutuksi. Alan olemaan niin puhki tässä jatkuvassa sumplimisessa ja murehtimisessa että tekisi mieli lykätä kissat hetkeksi hoitoon johonkin että saisi nukuttua edes yhden kunnon yön eikä aamulla tarttis tiuskia työkavereille..
Ongelma on siinä että isolla kollilla on ripuli eikä se edelleenkään halua käydä laatikolla vaan tahtoo ulos asioille. Ennen homma hoitui kätevästi kissanluukun kautta mutta nyt kun on pentu talossa niin luukku on pidettävä sisäpuolelta kiinni. Joten kolli on noustava päästämään ulos muutamia kertoja yössä. Kun kolli on mennyt, niin pikkupentu on yksinäinen ja tahtoo sänkyyn enkä henno oikein sulkea siltä ovea. Ja sängyssä se tottakai, ihana kun on, kehrää ja kyhnää ja nykii kaulakorusta ja hiuksista ja nuolee naamaa ja keksii kaikki mahdolliset metkut. Sitten kun se rauhoittuu, niin iskee allergiakohtaus ja yskittää ja nenä vuotaa kuin seula. No, pelastus saapuu yleensä n. tunnin-parin kuluttua, eli kolli tulee sisälle yöreissultaan ja pentu rientää kollin seuraksi. Alkaa jokaöinen paini-kilpajuoksurumba ja sen ajaksi laitamme oven kiinni ja saamme yleensä muutaman tunnin nukuttua. Mutta sitten on jo aamuyö, uni on heikkoa ja herätyskello soi pian. Päätä särkee ja ketuttaa, mutta pakko nousta kun työt kutsuu, kissat kaipaa ruokaa ja vanhempi kolli lääkitystä. Kaiken tämän huonon yönukkumisen lisäksi on äärimmäisen raskasta katsoa, kun rakas kolli on sairaana ja lääkkeitten otto on aina pieni painiottelu ja stressin aihe jos kolli ei ole kotona silloin kun lääkkeiden aika on. Ja joka päivä mietin ja murehdin että vieläkö se pärjää siellä vai onko mennyt huonommaksi, ja onko kakannut sisälle ja paljonko on kakkapyykkiä tiedossa.
Elämä on mennyt niin monimutkaiseksi uuden pennun tultua taloon että välillä ajattelen että helpointa olisi antaa se pois. :( Mutta en aio luovuttaa niin helposti. Pentu kasvaa kyllä ja toivon mukaan isompi vielä joskus oppii tekemään tarpeensa hiekkalaatikkoon silloin kun hätä on suuri. Sitten ainoaksi ongelmaksi jää allergia, täytyy vain toivoa, että se helpottaisi jälleen pennun kasvaessa, kuten toisen kissankin kanssa kävi. Koska iso kissamme on kissakaverin ansainnut, niin sen vuoksi olemme valmiita vähän tukkoisesta nenästä kärsimään.
Ensin tuli villi pikku pentu jonka takia piti vähän luonnollisesti stressata että miten se pärjää. No, pärjäsi hyvin, mutta sitten suuttui iso kissa ja mökötys jatkuu edelleen. Sitten tuli allergia takaisin meidän perheeseen, vanhaan kissaan olimme jo siedättyneet eikä mitään oireita ollut. Nyt päälle päätteeksi iso kissa on huonossa kunnossa ja me emme saa öisin nukutuksi. Alan olemaan niin puhki tässä jatkuvassa sumplimisessa ja murehtimisessa että tekisi mieli lykätä kissat hetkeksi hoitoon johonkin että saisi nukuttua edes yhden kunnon yön eikä aamulla tarttis tiuskia työkavereille..
Ongelma on siinä että isolla kollilla on ripuli eikä se edelleenkään halua käydä laatikolla vaan tahtoo ulos asioille. Ennen homma hoitui kätevästi kissanluukun kautta mutta nyt kun on pentu talossa niin luukku on pidettävä sisäpuolelta kiinni. Joten kolli on noustava päästämään ulos muutamia kertoja yössä. Kun kolli on mennyt, niin pikkupentu on yksinäinen ja tahtoo sänkyyn enkä henno oikein sulkea siltä ovea. Ja sängyssä se tottakai, ihana kun on, kehrää ja kyhnää ja nykii kaulakorusta ja hiuksista ja nuolee naamaa ja keksii kaikki mahdolliset metkut. Sitten kun se rauhoittuu, niin iskee allergiakohtaus ja yskittää ja nenä vuotaa kuin seula. No, pelastus saapuu yleensä n. tunnin-parin kuluttua, eli kolli tulee sisälle yöreissultaan ja pentu rientää kollin seuraksi. Alkaa jokaöinen paini-kilpajuoksurumba ja sen ajaksi laitamme oven kiinni ja saamme yleensä muutaman tunnin nukuttua. Mutta sitten on jo aamuyö, uni on heikkoa ja herätyskello soi pian. Päätä särkee ja ketuttaa, mutta pakko nousta kun työt kutsuu, kissat kaipaa ruokaa ja vanhempi kolli lääkitystä. Kaiken tämän huonon yönukkumisen lisäksi on äärimmäisen raskasta katsoa, kun rakas kolli on sairaana ja lääkkeitten otto on aina pieni painiottelu ja stressin aihe jos kolli ei ole kotona silloin kun lääkkeiden aika on. Ja joka päivä mietin ja murehdin että vieläkö se pärjää siellä vai onko mennyt huonommaksi, ja onko kakannut sisälle ja paljonko on kakkapyykkiä tiedossa.
Elämä on mennyt niin monimutkaiseksi uuden pennun tultua taloon että välillä ajattelen että helpointa olisi antaa se pois. :( Mutta en aio luovuttaa niin helposti. Pentu kasvaa kyllä ja toivon mukaan isompi vielä joskus oppii tekemään tarpeensa hiekkalaatikkoon silloin kun hätä on suuri. Sitten ainoaksi ongelmaksi jää allergia, täytyy vain toivoa, että se helpottaisi jälleen pennun kasvaessa, kuten toisen kissankin kanssa kävi. Koska iso kissamme on kissakaverin ansainnut, niin sen vuoksi olemme valmiita vähän tukkoisesta nenästä kärsimään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mie oon sinun kirjoituksia täällä paljonkin lukenut, jos siis nimimerkkisi on pentu...eikä tuo vain siis otsikon jatke...
Mie en osaa tuohon muuta sanoa kun sen, että olisitte hyvät ihmiset miettineet toisen kissan ottamista useampaan otteeseen, jos vielä allergiaperhe olette.
Ja kait sinä ennen ottamista olet ymmärtänyt, että kissatkin leikkii ja riehuu ja on sosiaalinen ja aktiivinen. Ja juuri erityisesti yöaikaan.
Kokeilkaa nyt alkuun ainakin sellaista, että leikittäkään pentua ja isompaa kissaa illalla kunnolla. Meillä tuon pienemmän kanssa vähän sama uniongelma ja olen alkanut leikittämään pari tuntia oikein kunnon juoksulla ennen nukkumaanmenoa, että jaksavat nukkua paremmin.
Tietysti ongelmaa lisää se, että toinen kissa herää yöllä ulos ja leikki alkaa. Ettekö voisi sulkea makkarinne ovea jossa pentu voisi nukkua teidän kanssanne ja jättää kissanluukkua yöksi auki jolloin isompi pääsisi vapaasti ulos?
Ymmärrän, että ressaa ja sellaistahan se kaikilla on, mutta kyllä siihen olisi kannattanut etukäteen varautua.
Noh...tsemppiä
Toki olimme asioita ajatelleet etukäteen mutta aina sitä ajattelee että kyllä kaikki järjestyy, ja tiedänhän minä vieläkin että kyllä kaikki järjestyy kun vain jaksaa yrittää. Mä rakastan kissojani yli kaiken enkä varsinaisesti nytkään ole hermostunut niihin, vaan tähän hankalaan tilanteeseen kun kaikki vaikeudet kasaantuu kerralla.
Ja allergian kanssa todella ajattelimme tulla toimeen, meille nenän vuotaminen ei ole riittävä syy olla ottamatta kissoja kun meillä kummallakin on lapsuudesta asti ollut eläimiä ja allergiaa siinä sivussa. Kaikkeen tottuu nääs. :) Mutta nyt se taas on iskenyt karulla kädellä päin kasvoja ja vähän aikaa kestää että tilanteeseen tottuu. Ja toivon mukaan oireet taas vähenee pikkuhiljaa..
Ja kollimme oli niin yksinäinen ressukka että ehdottomasti halusimme sille kaverin, mutta nyt se mököttää ja protestoi ja on muuttunut jäätävän viileäksi, niin en millään tahtoisi sitäkään sulkea yöksi makkarin ulkopuolelle kun se on aina ennen meidän kanssa saanut nukkua. Se toki olisi helpoin ratkaisu tähän kaikkeen, että pentu olisi makkarissa oven takana ja kolli sais kulkea ulkona. Mutta tuntuu vaan niin pahalta sulkea toinen ulos varsinkin kun sen elämä on uuteen kotiin muuton ja pennun myötä muutenkin totaalisesti muuttunut. Ja molempia emme voi oven taakse sulkea koska sitten jos ovi on kiinni niin emme kuule kun kissa raapii luukkua ulos tahtomisen merkiksi.
Ja kyllä meillä pentu leikkii aamusta iltaan ja ulkona käydään valjastelemassa, mutta se ehtii nukkua päivisin kun olemme töissä, niin sen vuoksi sitä ei yöllä väsytä kuin muutaman tunnin.
Mutta nämä kaikki asiat muuttuu paremmaksi heti kun saadaan iso kissa kuntoon niin ettei sen tarvitse enää yöllä käydä ulkona ja jos saatais se oppimaan vihdoin siihen laatikkoon että sinnekin voi hätätapauksessa mennä.
..kuulostaa niin yltiönegatiiviselta kuin miltä kuulostin. Välillä nyt on heikkoja hetkiä kun väsyttää ja ottaa päähän. Uusi pentu on tuonut meille kuitenkin niin paljon iloa ja se on ihan mainio pikku neiti, vastaa aina jotain, kun kysytään, ja kun sille sanoo hei, niin se ihan kuin matkii ja sanoo mjeeeei. :)
Enkä oikeastaan nyt edes kaipaa mitään ratkaisua tähän kun tiedän että asiat ratkeaa sitten ajan kanssa, piti nyt vaan saada purkaa mieltä huonosti nukutun yön jälkeen. Nyt tuntuu paljo paremmalta ja ihana mennä kotiin kissojen kanssa puuhailemaan. Kun nyt vaan saataisiin poju terveeksi.. :/
karaista luontonsa ja pistää porttikielto makuuhuoneeseen ja kokonaan. jo allergia on pelkästään hyvä syy evätä kissojen pääsy makuuhuoneeseen ja toki tuo nukkuminen myös.
niin kuin olet huomannut, niin unenpuute vaikuttaa ratkaisevasti elämänlaatuun. parissa viikossa kissat oppivat, että makkariin ei auta enää huudella ja yöunet saavat jatkua. saattaapa allergiakin helpottaa kummasti, kun peti pysyy puhtaana.
onko kissan ripulin syy jo selvinnyt? ulostenäyte lähetetty?
Ei ole ripulia näkynyt enää ja kissa on aika pirteä. Vilkkuluomet kyllä näkyy vielä ajoittain mutta ei kokoaikaa joten ehkä siinäkin edistystä tapahtuu. Tarkkaillaan nyt tilannetta vielä, ens viikon keskiviikkona vasta lääkäriaika mutta pärjäämme kyllä sinne kun ei kissa enää kakkaile ainakaan vääriin paikkoihin.
Ja kyllä, unenpuute on se mikä saa pinnan kiristymään ja huolet kasaantumaan. Viime yönä isäntä hoiti kissahommia että mä sain nukkua, ja tänään on tuntunut paljon paremmalta. Katsotaan nyt taas mitä ensi yönä tuleman pitää. :)
Viime yönä sujui hyvin aamuneljään, sitten heitimme kissat makkarista pihalle kun alkoivat riekkua ja sänky rytisi kun ne tekivät syöksyjä yli ja välillä ali. Kissat veks makkarista, ovi kiinni. Ei mennyt kuin 10 min niin jompi kumpi keksi miten se avataan, joten se siitä porttikiellosta makuuhuoneeseen. Lopulta isäntä kävi viemässä ison kollin pihalle ja pieni jäi sisälle ja rauhoittui nukkumaan olohuoneen sohvalle.