Kumma kun exät eivät erota olevansa eri henkilöitä ja eri asemassa ex-mieheensä kuin lapsensa. Jos isä ja tämän nyxä eivät kovin ilahdu ex-vaimon yhteydenotoista, ei se tarkoita, etteikö se lapsi olisi rakas ja tervetullut.
Jos isä ei halua juosta heti remonttiavuksi, kun ex pyytää, ei se tarkoita, etteikö hän olisi valmis auttamaan LASTAAN aina kun tarve vaatii.
Miksi exät tulkitsevat olevansa lastensa kanssa joku kimppu, josta ei voi erottaa eri osia?
Meillä esim. kun pistämme exälle rajoja (änkeää mm. kotiimme meidän poissaollessamme tekosyynä joku lasten huoneeseen liittyvä), hän manipuloi lapsensa uskomaan, että emme halua heitäkään nähdä. Siinä menee sitten päiväkausia vakuutella, että olette meille rakkaita ja tärkeitä. Sitä, että emme heidän äidistään pidä, emme tietenkään sano, vaikka mieli tekisikin.
Joskus ex aiheuttaa itse, että etävanhempi ei voi nähdä lastaan. Ei esim. älyä pysytellä pois entisen puolisonsa elämästä eikä luota, on nenä koko ajan toisten elämässä. Kysymys ei ole hyväntahtoisesta huolehtimisesta vaan huoleen verhottua suoranaista ilkeyttä. Lapsen parastahan minä ajattelen! Voi miten väärässä onkaan.
Jos isä ei halua juosta heti remonttiavuksi, kun ex pyytää, ei se tarkoita, etteikö hän olisi valmis auttamaan LASTAAN aina kun tarve vaatii.
Miksi exät tulkitsevat olevansa lastensa kanssa joku kimppu, josta ei voi erottaa eri osia?
Meillä esim. kun pistämme exälle rajoja (änkeää mm. kotiimme meidän poissaollessamme tekosyynä joku lasten huoneeseen liittyvä), hän manipuloi lapsensa uskomaan, että emme halua heitäkään nähdä. Siinä menee sitten päiväkausia vakuutella, että olette meille rakkaita ja tärkeitä. Sitä, että emme heidän äidistään pidä, emme tietenkään sano, vaikka mieli tekisikin.
Joskus ex aiheuttaa itse, että etävanhempi ei voi nähdä lastaan. Ei esim. älyä pysytellä pois entisen puolisonsa elämästä eikä luota, on nenä koko ajan toisten elämässä. Kysymys ei ole hyväntahtoisesta huolehtimisesta vaan huoleen verhottua suoranaista ilkeyttä. Lapsen parastahan minä ajattelen! Voi miten väärässä onkaan.
Vastaukset 71
Vanhimmat
ainut miehen pelastaja uusi tyttöystävä! Heh hee... voi kun ei jaksais näitä mollausviestejä!! Jos se omatunto ja katkeruus on noin syvällä, niin miksi ihmeessä pitää etsimällä etsiä se mies jolla on lapsia? Pätemisen tarve on niin suuri, että ihan naurattaa...!
Kukahan se lapsen parasta ajattelee? Mieti nyt hyvä ihminen ennenkuin päästät suustasi noin epätoivoisia asioita! huh huh..
Miten epätoivoinen yritys kääntää asia pois todellisesta aiheesta.
Sehän oli täyttä asiaa... mekin olemme selittäneet lapsille, että vaikka isä ei halua tavata exäänsä, ovat lapsien tapaamiset aina ilon aihe!
huoltajuutensa menettänyt puoliso halua tavata lapsiaankaan.
Yhteishuoltotapaukset ovat taas eri asia. Silloin vanhempien pitää tietysti voida neuvotella lastensa huollosta.
Jos toinen on yksinhuoltaja ei hänellä ole enää mitään asiaa exälleen. Kovin riitaisille ex-puolisoille ei voi suositella yhteishuoltoa, vaan yksinhuolto on silloin parempi vaihtoehto.
Sekö ei ole pätemisen tarvetta jos pitää asioita noin räikeesti yleistää... EXÄT??? Onsekiva et kaikki exät o samanlaisia! Mun ex:n nykyinen on alkoholisti ja haukkuu minua lapsilleni sen minkä kerkeää. ASinä olet sitten samanlainen, sillä jos kaikki exät ovat samanlaisia, niin ovat nyksätkin ;)
kaikkea se nyksien katkeruus teettää! Huh, ei muuta voi sanoa.
niin, mina olen entisen poikakaverisi vaimo. Sellaisessa asemassa ja sellaista elamaa elamme, eli KYLLA minullakin on lusikkani sopassa.
hyvin kirjoitettu ap!!
niin, kun se nainen suhteessa pettää ja jättää miehen toisen takia, ottaen useessa tapauksessa lapset mukaan, ei ole mitenkään "isästä erottamista",mutta jos mies tekee näin hän "jättää perheen"!! kummallista ajatuksenjuoksua todellakin!
ja kun mies ei ota pettävää vaimoa takaisin, ja ei tee enään kuten exä käskyttää, todellakaan hän ei välitä enään lapsistaan, ja nyksäkin pilasi kaikki! koskaan ei nähdä itsessä mitään vikaa, outoa!
on tätä nähty todellakin, kun ei vaihdeta exälle kesärenkaita, "jaa, et sitten ajattele yhtään lapsiasi", tai kun ei mennä exälle synttärikahville "mitähän lapsetkin susta ajattelevat", tai kun mies ei mennyt äitienpäivänä sinne päiväksi "viettään äitienpäivää",vaan vietti sen täällä minun ja lapsiemme kanssa, "niin no, tässä nähdään että toiset lapset menee toisien edelle" täh, siis miten joku voikin edes ajatella noin??
myös ex naisilla on oikeus sitoutua ja elää uusperheellisinä tahollaan, mutta ex miehelle tämmönen ei ole sallittua, sehän on lapsien hylkäämistä!
miettikääpä taas eräätkin ex vaimot, ja aika karua kieltä kertoo tuo joidenkin äitien käytös äitienpäivänä, kun sekin on sortamista, ja hylkäämistä vaikka äiti on äitienpäiväaamuna kapakassa, ja lapsi isän perheen luona, ja silti äitipuoli ei edes ansaitse lapselta kiitosta ja korttia!!
ex mies ole noin tyhmä, että erottaa lapset minusta ja itsestään. Kun haluaa lapsiansa nähdä, soittaa ja etsimme yhdessä ajankohdan, emmekä anna minkään asian tulla edelle, edes uudet naisetkaan eivät ole miehelle niin tärkeitä, että menisivät lasten tai minun yli! Toivottavasti kirjoituksesi oli provo, sillä eihän kukaan vieras ihminen voi mihen selän takana tehdä mitään noin typerää!
Jos niin olisi, että uudet naiset hilluisi miehen asunnossa, kieltäisin ehdottomasti lasten menon sinne.
Miksi nyksät luulevat olevansa jotain erikoista miehen elämässä että vaikeuttavat miehen ja lasten tapaamista? Meillä minä ja ex mieheni laittaisimme rajat moisille manipuloijille. Meillä se ei onnistuisi koskaan. Huh...mitä katkeraa vuodatusta viestisi täynnä!
Kiitos, kun juuri selvensit exän ajatuksen juoksua: exällä on elämänloppuun asti kestävä kiinnitys, lapset tekosyynä, mieheen, OMASTA MIELESTÄÄN. Lasten hyvinvoinnin nimissä pidetään väkisin entinen mies peukaloruuvissa ja itsessä kiinni.
Tosiasiassa se mies on kiinnostunut vain ja ainoastaan omista lapsistaan, ex on sille aivan yhdentekevä. Mutta, jotta saisi yleensä nähdä niitä lapsiaan, on hänen taivuttava yhteen ja toiseen.
Äiti on hyvä manipuloimaan lapsiaan ja uskottelee, että isä ei välitä heistä, vaikka tosiasiassa hän ei välitä siitä exästään.
Teidän, tämä on rankkaa yleistystä. Mutta ei suinkaan kovin harvinaista.
tää exä ei halua sotkeentua ex-miehensä nykyiseen elämään, lapset on se minkä takia olen yhteyksissä exääni, enkä halua että hän pitää minua ykkösenä, kakkosena...En halua olla hänelle muuta kuin lastemme äiti :)
*********Lainaus*********
Provoja riittää
Onneks meillä ei 14.5.2007 klo 17.08 ex mies ole noin tyhmä, että erottaa lapset ***minusta*** ja itsestään. Kun haluaa lapsiansa nähdä, soittaa ja etsimme yhdessä ajankohdan, emmekä anna minkään asian tulla edelle, edes uudet naisetkaan eivät ole miehelle niin tärkeitä, että menisivät lasten tai ***minun yli***! Toivottavasti kirjoituksesi oli provo, sillä eihän kukaan ***vieras ihminen*** voi mihen selän takana tehdä mitään noin typerää!
Jos niin olisi, että ***uudet naiset*** hilluisi miehen asunnossa, ***kieltäisin ehdottomasti*** lasten menon sinne.
Miksi nyksät luulevat olevansa jotain ***erikoista miehen elämässä*** että vaikeuttavat miehen ja lasten tapaamista? ***Meillä*** ***minä*** ja ex mieheni laittaisimme rajat moisille manipuloijille. ***Meillä*** se ei onnistuisi koskaan. Huh...mitä katkeraa vuodatusta viestisi täynnä!
Aikalailla outoa, eron jälkeen ei ole ollut enää MEITÄ siis minä ja mieheni EMME ole ME.
Mikä oieus sinulla on kieltää ex-mieheltäsi uusi suhde?
Katkera exä oot
Heh, mitäs sanot siihen että nyksä oikein hillumalla hilluu (siis ASUU) miehen kanssa hänen (ja exänsä) rakentamassa talossa. Ja kaiken kukkuraksi vielä miehen (ja exänsä) lapset (2kpl) asuvat vakituisesti saman kanton alla. Siis, kyllä kyllä, tuon hillujan kanssa...
sanoa, kuin onnea vaan.
Sinä olet nyt sitten vapautesi saanut ja elät iloista, lapsista vapaata, sinkkuelämääsi.
Sitähän sinä lähdit sieltä muiden miesten vuoteista hakemaan. Sitä saa mitä tilaa, eikö vain?
Älä kuitenkaan rankaise lapsiasi siitä, että ex-miehesi löysi paremman ja tasapainoisemman. Äläkä pakkosyötä heille tuota kaunaasi, jos yhtään heistä välität.
ja vaihtoi lapsensa pois, kun ei jaksanut enää kotileikkiä, kyllästyi, sen tähden ei ole vastannut puhelimiin, eikä muutenkan maksa elareita, jotta saisivat joskus jotain kivaa, mitä naapurin lapset isältään saa.
Alkuperäinen viesti on kuin omasta kynästäni - manipulointia yrittävä exä täälläkin. Onneksi mies on niin fiksu, ettei moiseen halpaan mene.
Tiedoksi exille, jotka haluavat puuttua entisen puolisonsa elämään, että ero on eroamista varten - ei sen jälkeen kukaan halua enää liikoja tuosta usein halveksimastaan exästä kuulla.
"jos mieheni kämpässä hilluivat uudet naiset lapset eivät sinne menisi"..hohhoijakkaa, kun monien miesten kodit sattuvat olemaan myös niiden puolisoiden koteja..ja jos useita vuosia seurustelleena ei voisi muuttaa sen takia rakkaansa kanssa yhteen, kun yksi katkera exä uhkaa ettei lapset saa käydä,niin olettepa tosi katkeria!! mihin ihmeeseen varaatte ex miehiänne,vai mikä siinä niin patittaa kun mies löytää uuden rakkauden?? tuskin siinä päällimmäisenä lapsen etu kummiskaan..moni lapsi jopa ASUU isän ja nyksän kanssa, eivätkä ole hajalla mitenkään!
Jompikumpi, ei molempia. Aina ei saa kaikkea.
Lapset kuuluvat meidän perheeseen, heitä ei pompitella sinne ja tänne. Kun isä haluaa lapsiaan tavata, se on heidän yhteistä aikaa, siihen aikaan ei tyttöystävät mahdu. Lastemme oikeus on olla isän kanssa, sivulliset väistykööt!
on tämä määrittely ollut? Miksi olette edes eronneet, jos ei KUMPIKAAN saa tuoda lastensa elämään uutta puolisoa, vai koskeeko tämä määräys vain miestäsi?
Keneltä muulta suojeletta lapsianne? Miten on sedät, tädit, opettajat, huvipuiston henkilökunta vai ovatko he suljettuina neljän seinän sisällä VAIN omien vanhempiensa kanssa?
Älä kuvittele, että kukaan äitipuoli HALAUAISI sinun hemmoteltuja lapsiasi elämäänsä. Ne lapset otetaan useimmiten vastaan pitkin hampain ja pakollisina kylkiäisinä. Kyllä sinä pysyt edelleen heidän äitinään vaikka et niin voimakkaasti reviiriäsi puolustakaan.
ihan vapaasti.
Enkä kuvittele mitään, vaika mihelellä olisi joku akka, niin lapsiani hän ei tapaa, sillä vaikka haluisi EI SAA!
Tietenkin pysyn heidän äitinä, sitä en epäile ikinä, misi epäilisin.
Mutta sinullako ei tule ikinä olemaan ketään? No tuolla asenteella ei varmasti kukaan katso sinuun päinkään.
Kyttäätkö joka tapaamisen puskan takana, mitä isä tekee ja keitä lapset tapaavat? Sinäkö yksin määrittelet, miten lasten kanssa eletään?
Valitettavasti edustat melko tyypillistä, katkeraa exää. Onnea vain, kanssasisaresi ovat ylpeitä sinusta viisaine päätöksinesi.
niin korkealla, ollut aina, että sellaisia on harvassa, jotka minä hyväksyn seuraani.
Pusikoissa ei mun tarvitse vaania ketään, ei edes lapsia, sillä he luottavat minuun ja minä heihin.
Kaikki ihmiset ovat katkeria jostain asiasta aina, enkä näe siinä mitään pahaa. Jos ei ole pahaa, ei ole hyvääkään. Mutta kun on yksin kasvattanut lapset onnistuneesti, voi hyvink unniottaa itseään saavutuksista ja olla ylpeä. Kiitos onnitteluista, niitä aina meistä jokaine tarvitsee.
kyllä on uskomaton tuo äitien valta. tehdään TOISTEN elämästä helvettiä. Itkettää ihan oikeasti niiden viattomien lasten puolesta. Ehkäpä kuolinvuoteella tajuat mitä tuli tehtyä. Lähetän enkelit vierellesi antamaan sinulle ymmärrystä.
on liiankin suuri. Tanskaan viedyistä lapsista tehdyssä dokkarissa tuli hyvin esiin se, miten äidin yksinvalta ja "lasten parhaaksi" tehdyt ratkaisut olivat karmaisevia.
Ilmeisesti sinäkin "rima miesten suhteen" pystyisit samoista syistä vaikka mihin, jopa sitomaan lapsesi kellariin, ettei kukaan pääse sotkemaan sinun hyvää kasvatustasi.
ja vlittämisen mielivaltaan?
Jos erotaan, siinä eroaa mies ja nainen. Lapset on ja pysyy. se vaan et joskus se toinen jättää mysö lapset, meidän tapauksessa oli mies joka jätti minut jniin jätti myös lapst.
Se ei oikeuta lasten antamaan anteeksi isänkään tekoa, hyväksymällä sellaisia asioita, jotka ovat yli lasten ja vanhempien ymmärryksen.
mitä voitat sillä ettet anna anteeksi? Katkeruus ja viha myrkyttävät mielen ja ihmisestä tulee ruma niin ulkoisesti kuin sisäisestikin.
Pitääkö se antaa anteeksi? Nyt en kyllä ymmärrä.
Mutta tokihan lapset SAAVAT antaa anteeksi isiensä ja äitiensä tekoja, jos ei toinen vanhemmista sitä aktiivisesti estä tai aseta kyseenalaiseksi.
Ihmiset tekevät virheitä ja niistä voi oppia jotakin. Annetaan nyt edes lasten olla armollisia vanhempiaan kohtaan, vaikka ex-puolisoiden välit eivät niin kaksiset olisikaan.
antaa anteeksi isälle jättäminen? Minusta se tuntuu aivan hirveeltä ajatukselta. Minä olen myös lasten äiti, ja en voisi kuvitella kannustavani lapsia antamaan isälle anteeksi jättämistä. En vaikka kuin hyvä äiti olenkin, mutta raja menee kyllä jossain.
toisten elämästä? Miksi sua kiinnostaa toisten elämä ja puutut siihen? Aloitapa ensin itsestäsi se erillinen elämä. Asetappa itsellesi ne rajat ja näytämallia, miten eletään puuttumatta toisten asioihin. Vai katkeruusko ajaa tikan puuhun?
tuolla poissa pysymisellä tarkoitit?
Sitäkö, että olen naimisissa eronneen miehen kanssa?
Olisipa Suomi täynnä sinkkuja, jos kukaan eronnut ei uudelleenliittoutuisi.
Katkera en tunnusta olevani, haluan vain, että ex on ja pysyy pois elämästämme, mutta miehen lapset ovat aina tervetulleita ja pidettyjä.
miehen elämään. Toiminnalla sinä yrität vaan myrkyttää tämän perheen sotimaan toisiansa vastaan. Kuitenkin se kaatuu sinun ongelmaksi. Miksi haluat niin kiihkeästi erottaa perheen toisistaan? Pelottaako, katkeroittaako??
Täällä huudetaan kovaan ääneen, että vastuu on eronneillakin, lapsista yhteisesti, mutta toiminta on toinen. Minä en näe näiden uusikkojen millään tavoin tukevan sitä vastuuta, pelkkää katkeroitunutta hajoittamista kylläkin.
Ei ihme että tuollainen toiminta saa mihen kyllästymään ja antamaan periksi, jossa lopulta kärsivät vain lapset. Ilman isää eläviä lapsia on suomi pullollaan, ja kuka on syyllinen? Kukaan ei ota syytä halua ottaa syytä niskoilleen, eipä tietenkään. Pois potkimalla äiti lasten elämästä aiheuttaa myös sen, että pian se mieskin on poissa lasten elämästä.
miksi exillä on niin vaikea tajuta että ei isä halua häntä enää elämäänsä vaan lapset? Miksi et tajua tätä?
olla niin,että ex sekoittaa mielessään yhteen itsensä ja lapsensa. Ei tajua, että kyse on eri olennoista. Uusperheeseen kuuluvat myös lapset edellisistä suhteista. Sen sijaan ex-puoliso ei kuulu. Jos lapsilla on uusia ihmissuhteita, alkaa äiti heti pelätä jotain mystistä. Ei se äitiys mihinkään katoa!
olla lastensa äidin kanssa tekemisissä?
Veikkaanpa, että nyksät puhuvat omalla suullaan miehen puolesta. Millasen kuvan lapsetkaan saavat isästään, jos isä sanoo ettei halua nähdä äitiänne kun se on niinp...! katkeroituneet nyksät vain haluavat näin uskoa! Mutta totuus on toinen.
Esim. meillä ei kuulu ei ole koskaan kuulunut. Emme ole koskaan nähneet tarvetta siihen. Lastenhoitoapua olen aikanani,kun sitä tarvin saanut hyviltä sukulaisiltani, joten ulkopuolisia ei ole tarvinnut palkata.
Isä ei sano lapsille yhtä pahaa sanaa heidän äidistään, mutta ei silti välttämättä halua olla tämän kanssa tekemisissä, ei rakasta enää, ei tunne mitään häntä kohtaan.
Miten se on niin vaikea ymmärtää?
No, jokainen tietysti kuvittelee olevansa jotain ainutlaatuista, mutta maanpinnallekin voisi olla hyvä joskus tulla.
mutta haittaako se jos heille annetaan mahdollisuus kuulua. Siis ilman, että äiti kieltää. Nyxä ei ole ulkopuolinen, vaan lapsille uusperheen jäsen. Entä jos isä ja nyxä saavat yhteisen lapsen, onko vauvakin ulkopuolinen?
erottamista, kun he jo asuvat erillään. Sitä avioERO tarkoittaa, moni ex ei vain sitä ymmärrä. Entistä miestä kutsutaan tekemään remonttia jne. eihän se huusholli enää sille miehelle kuulu, koska asuu muualla!!!
Ja kuten ap kirjoitti, usea meistä nyksistä toivottaa ne lapset avosylin omaan kotiinsa, koska jos on "lapsellisen" miehen valinnut niin siinä tulee koko paketti.
olettaa, että HÄN saa olla vapaa, mutta se ex-mies on edelleen ja aina hänen talutusnuorassaan.
Ja jos mies ei siihen suostu, vedetään esiin tämä: "et välitä LAPSISTASI, jos et käytä meidän (mukaanlukien ex-vaimo!) hyväksi kaikkea vapaa-aikaasi, voimiasi ja rahojasi"
Tämä pompotushan onnistuu tasan niin kauan kun mies on yksin, mutta kun kuvaan astuu nainen, se ei niin vain käykään. Tilanne NORMALISOITUU tavallisen kanssakäymisen tasolle.
Perheenjäsen? Millä operusteella? Ei perhettä saada noin vain kapakasta isketyn miehen varjolla. Se perustetaan itse, omilla lapsilla.
monta uutta naista häntä taluttelee, aivan sama. Kunhan pitää lapsemme erossa moisesta meiningistä. He eivät kuulu siihen.
voisit pitää edelleen EX (HUOM! EX)-miehesi talutusnuorassasi. Siitä kertoo sekin, että SINÄ sanelet ketä lasten isää antaa heidän tavata.
Niin, onhan mahdollista että se uusi nainen olisi kauniimpi, fiksumpi, koulutetumpi ja isopalkkaisempi kuin sinä. Saisivat liikaa fiksuja vaikutteita eikä tuo kaunainen kostomeininki enää menisi täysillä jakeluun.
tai mitä tahansa. Minä en kilpaile tyhjänpäivisten asioiden kanssa kenenkään kanssa.
Minulle riittää oma itseni ja olen siinä hyvä. Lapset ovat onnellisia, joten mitkään ulkoiset seikat ei meillä ole tärkeitä.
Jos kaunesu tai rikkaus on joillaan eron syy, ollaan jo pahasti hakoteillä.
eron jälkeen EI SAA olla exänsä kanssa liian läheisissä väleissä. Miksi?
Meillä tilanne että oltiin ex:n kanssa ystäviä jo ennen suhdetta ja ystävyys säilyi erosta huolimatta. Samoja asioita tehdään ystävinä kuin ennenkin, samoja asioita tekee mies muidenkin ystävien kanssa. Mutta hänen nykyisensä ei tätä voi sulattaa. Meidän ei kuulemma pitäisi enää olla tekemisissä koska olemme eronneet ja se on kuulemma luonnotonta. Juu, minä kuulemma roikun miehessä. Naurettavaa! Vain typerät ja epävarmat ihmiset ajattelevat ettei exän kanssa saa olla tekemisissä.
Samasta syystä minä en ole tervetullut exäni luokse, mutta exäni on tervetullut meille, minun ja minun uuden mieheni kotiin. Jostain syystä miespuoliset nyksät eivät ole yhtä "katkeria" puolisonsa entisestä elämästä.
Exäni on tarvittaessa apuna, oli kyse sitten remontista ja mistä tahansa missä mieheni kanssa tarvitsemme apua. Ja huom! Hän tekee sen omasta halustaan! Mutta saa siitä kuulla kotonaan ;)
hiukkasen säälittävä tuossa erinomaisuudessasi, tiedätkö?
Paljastit juuri, että sinulla on melkoisia ongelmia tuon kaikkitietävyytesi takana. Ihan varmasti et ole ainoa ihminen ja mielipidevaikuttaja lastesi elämässä, et tänään etkä huomenna.
Ja miten olet mennyt tekemään lapsia tuollaisen miehen kanssa, jolla on niin kehno arviointikyky, että seurustelee huonojen naisten kanssa? Miten ihmeessä et osannut katsoa sen vertaa eteesi silloin, kun nyt tiedät kaiken?
tuolla selvitti että jos ex mies solmii uuden suhteen/rakastuu,ei todellakaan saa tavata enään lapsiaan, ymmärtämättä että kiristämällä toista ihmistä asettaa myös isän ja lasten väliset suhteet vaakalaudalle! se että TE olette eronneet,ei pitäisi olla syy ettei elämäänsä saa jatkaa!!
niin moni exä täällä uhoo, että jos miehellä on uusia naisia ei saa tavata lapsiaan, joskus oma onnikin on tärkeää,tehän tässä tapauksessa ajatte miehen puun ja kuoren väliin ja pakotatte tekemään ratkaisuja, ja kun mies ei toimi exän tavalla, saattaa menettää lapsensa, ja sitten se exä huuteleekin jo että nyksä ryösti lapsilta isän!! kattokaa peiliin hyvät ihmiset!
eikä yhteiset lapset ole mikään syy hallita toisen elämää!
en minäkään miehelleni sanele yhdessä ollessamme "et mee baariin,muuten eroan ja et näe lapsiasi", jos et tee sitä ja tätä otan lapset ja lähden..
huh huh, lopettakaa lapsilla leikkiminen, ja antakaa mahdollisuus toiselle elää ja rakentaa oma elämä!! tuohan on jo sadismia parhaimmillaan..vaan mitäs kun se isä keksii lähtee hakee oikeuksia itselleen oikudesta, niin sepittääkö exät kuinka isä on hulttio kun tapailee naisia..sehän vahingoittaa lapsia..naurettas kyllä oikeussalista ulos!
heh, minun aviomieheni ja hanen vanhempansa aikoinaan varoittivat minua miehen ex-tyttoystavasta.
Miehellani on hanen kanssaan yksi lapsi. Mina sanoin suoraan miehelleni, etta, haluan itse muodostaa mielipiteeni ex:sta, en toisten sanomisien perusteella.
Niinpa vain siina kuitenkin kavi, etta ajan kuluessa ja mita useammin tapasimme (lasten juhlissa, joita yhdessa jarjestelimme ym. ym.), oli pakko myontaa, etta taman ex:n kanssa pitaa olla "varpaisillaan" ja miettia sanomisensa tarkasti. Ei heti uskoa mita han juttelee vaan miettia motiiveja...
Heti avioiduttuamme halusin pitaa "ryhmaneuvottelun", koska ex:kin oli sellaista pyytanyt. Mieheni ei ollut siihen suostuvainen, halusi mielummin pitaa ex:n ulkopuolella. Tapasimme kuitenkin, koska en halunnut etta mieheni paasee sanomaan ex:lle ettei tee jotain asioita koska mina kiellan (!!!). En halua etta tulee jotain turhia ongelmia, jos ne voidaan valttaa juttelemalla kasvotusten. Ex:aa en tapaa niin ettei mies olisi lasna, ei kukaan paase vaaristelemaan kenenkaan sanomisia...
Ex on sellaista uteliasta ja kaksinaamaista sorttia, uudessa suhteessa uuden miehen kanssa, jonka kanssa hanella nyt kolmas lapsi. (Ex:alla oli jo yksi lapsi, kun mieheni tapasi.)
No asiaan, mieheni ON minulle sanonut, etta mieluiten ei olisi missaan tekemisissa ex:n kanssa. Mutta lasten takia pitaa olla yhteydessa. Ja samaa mielta on yha edelleen, nyt vaan silla erotuksella, etta minakin olen samaa mielta. En sieda koko ihmista.
Meilla ei kotona lapsille haukuta ketaan, mutta lapsista huomaa etta ex:n luona ei olla yhta "solidaarisia". Se olkoon hanen asiansa, lapset kasvavat ja jossain vaiheessa alkavat ajatella itsekin ja verrata omia kokemuksiaan siihen mita puhutaan. Huomannevat ettei tasmaa.
Miehen vanhemmat eivat ex:aa suostu tapaamaan, lapset ovat tervetulleita.
Eli nain meilla.
Meilläkin miehen ex puhuu koko ajan meistä lasten yhteydessä.
Ja omat tunteensa siirtää suoraan lapsilleen, niin että lapsetkin ajattelevat ihan samoin kuin hän ja heidän hänen mielestään tuleekin.
Arvatkaa mitä se on vaikuttanut lasten psyykeen ja suhteeseen isäänsä kun miehen ex vihaa lasten isää.
Aika kurjaa lasten kannalta.
et miehellä on lapsia ennen sinua! Tuo on normaalia sinänsä, että katkeruudelle ei voi mitään, vaan pitää oppia hyväksymään itsensä ja muut.
Jo se, että uudet naiset eivät ota vastuuta itsestään ja teoistaan, vaan sysäävät kaiken vastuun ja syyn miehen ex vaimon niskaan aivan syyttä, osoittaa jo valtavaa pelkotilaa ja katkeruutta mustasukkaisuutta ym.
Nyt tässäkin jopa syytetään lapsen psyykettä ja se on äidin aikaansaamaa!!! Mutta ei missään vaiheessa sinäkään myönnä omaa oaasi asiaan! Miehen entinen perhe on vaan konstilla millä hyvänsä saatava pelistä pos. Säälittävää käytöstä.
tai olet liian tyhmä ymmärtämään, mitä kirjoitettiin.
Mitä tekemistä katkeruudella tai vastuunotolla on sen asian kanssa, että ex pitää itseään ja lapsiaan kompaktina pakettina, jossa ei ole erotettavissa yksilöitä?
Ja että nämä yksilöt eivät saa, vaikka heidän pitäisi, ajatella itsenäisesti asioista ja muodostaa omat mielipiteensä ilman pakkosyöttöä?
Kyllä siinä on lapsen psyyke kovilla, jos hän sisimmässään tuntee muuta, mutta on teeskenneltävä jotain toista. Eli, että lapsen pitää suhtautua isäänsä ja tämän vaimoon negatiivisesti/vähättelevästi, vaikka oikeasti hänellä olisi heidän kanssaan ihan hyvä olla.
Miehen entinen perhe, sellaista ei enää ole, on vain entinen vaimo ja miehen lapset. Lapset ovat tervetulleita ja kuuluvat miehen elämään, mutta ei entinen vaimo. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä?
vaikeeta ymmärtää, että miehen ex vaimo on osa miehen elämää, tahdot taikka et. Jos mies hyväksyy ex vaimon elämäänsä erosta huolimatta, niin ei luulisi sulla olevan mitään sanomista. Mutta jos pelko ja katkeruus on paha peikko, niin tottakai se pelottaa.
On väärin syyttää aina äitiä kaikista vioista, kyllä siinä on jokaisella lusikka sopassa.
Sinun asia on tukea ja kannustaa mistä, ei erottaa hätnä perheestään ja varsinkaan lapsista.
se exä ole "osa elämää" miehen elämässä, hän on henkilö jonka kanssa puhutaan yhteisiin lapsiin kohdituvat asiat jne. mitään muuta yhteistä ei enään eron jälkeen ole!
oispas jännää jos minäkin alkaisin raahaamaan exääni mukana, vaikkei meillä lapsia olekkaan, kun se nyt on vain osa elämääni kun joskus ollaan oltu pari!! ehei, sovussa erottu, ja jatkettu tahoillamme, terve sanotaan jos vastakkain satutaan, kun meillä ei ole enään mitään yhteistä!!
sekö ettei pidä exää enään elämässään tärkeenä henkilönä tarkoittaa että estellään tapaamisia? jos exä näin ajattelee,hänhän se silloin niitä tapaamisia estelee!!
meillä ainakin mies ei voi sietää exäänsä, ja tapaa jolla kuvitettelee säätelevänsä meidän kaikkien elämää, exä haukkuu meidän yhteisiä lapsiamme, kyllä sekin kuulkaa sattuu mieheen,kun ovat ihana samanlailla miehen lapsia kun nämä aiemman liiton lapset!
meillä ei siis ainakaan miehellä ex vaimo ole osana elämää, hän on henkilö kenen kanssa on PAKKO puhua,kun yhetistä jälkikasvua,siihen loppuu tasan se osa!!
meillä ei kukaan syytä äitiä,eikä arvostele,mutta kun saattaa soittaa useita kertoja pvässä, ilemstyä oven taakse jne,tähän on mies sanonut ettei pidä tästä,varsinkin kun puhelut ja tapaamishalut eivät koske edes lapsia, vaan sitä ythteenpaluuta, mies on sanonut ettei koskaan tule yhteenpaluuta tapahtumaan,eikä halua edes keskustella asiasta, niin tällöinhän minä yritän estellä miehen ja lasten välisiä suhteita, ja rikoin perheen!
äiti hyvä kun katsoisi peiliin, ja kysyisi itseltään miksi potki aikoinaan miehen pellolle, otti uuden tilalle, ja kun se uusi lähti, ei saakkaan vanhaa takaisin, ja syyhän on minussa uudessa puolisossa!!
olla mitään muuta yhteistä enää eron jälkeen kuin lapset! Mua ei vois vähempää kiinnostaa mitä mun exän nyksä aattelee mun ja mun exän väleistä. Meillä on yhteiset lapset ja me ollaan YSTÄVIÄ! Toiset kun ajattelee et ei ystävien kanssa katkasta välejä yhdenkään ihmisen takia. EI edes nykyisten. Jos niille ei passaa niin se on voi voi. onneksi mun ukko on asian hyväksynyt ja tietää ja luottaa ettei meidän välillä mitään seksuaalista ole. Tehdään kaikkea mitä ystävät keskenään tekee. Ex parka vain joutuu siitä sitten kotonaan kärsimään, mutta en jaksa uskoo että sekään jaksaa sitä marinaa koko ikäänsä kuunnella. Ja olen exäni senverta kauan tuntenut että tiedän aika pitkälle hänen ajatusmaailmaansa.
Suhteet ku ei aina lopu riitoihin, pettämisiin jne. Välit voivat olla hyvät ja pysyä hyvinä.
Lopeta yleistäminen! Se että sun ukon ja tämän exän välit on pakkopullaa ei tarkoita sitä että läheskään kaikilla muilla asiat olisivat niin!
ja pelon aihe, ei miehelle ja heidän lapselle?! Tutkippas itseäsi ja omia syitä, miksi teet asiasta itsellesi vaikeaa? Kun se ei muille ole.
Suurentelemaalla asioita, niistä tulee suuria ongelmia. Sinun asiasi ei ole pohtia sitä, koska ja miten exät toisiansa tapaa ja miten lastaansa hoitaa, se on heidän asiansa.
Koita päästä siitä katkeruudesta eroon, niin helpottaa kummasti. Asia jolle et voi mitään, on asia jolle et voi mitään!
Jos katsoit viimeviikolla dr Phil ohjelmaa, siinä oli miehen uusi vaimo tehnyt itselleen myös ongelman miehensä lapsesta.
Phil sanoi, "että ei ole sinun, tämän uuden vaimon, asia hoitaa miehen lapsen asioita, ei kasvattaa, ei asetella sääntöjä, eikä puuttua puolisoiden väliseen asiaan. Sinun tehtäväsi on vain tukea miestä ja ex puolisoiden sopimaa ratkaisua."
Hyvin sanottu, viisas mies.
saa olla välieissä lastensa äidin kanssa? Miksi pitää olla kuin ei tuntisikaan?
Miksi he haluavat vaikeuttaa ex puolisoiden välejä ja sitä kautta myös lasten välejä?
Ja kun onnistuvat siinä, syyttävät äitiä kun ei ei anna tavata lapsia????? heh aika outoa toimintaa.
Kukaan heistä ei ole anatanut selvää syytä, miksi pitää tavatessa olla kuin ei tuntisi? Aivan käsittämätöntä.
Katkeruutta ja pelkoa, mitä muuta.
Miehen ex-kumppanilla ei ole yhtaan mitaan tekemista miehen nykyisen parisuhteen kanssa. EI yhtaan mitaan. Nykyiseen parisuhyteeseen vaikuttavat miehen entisen suhteen lapset, joiden asioista mies sopii ex:n kanssa.
Miehen velvollisuuksiin ei kuulu hoitaa ex:n kodinkoneita, autoa, muita ongelmakoheita, ripustaa sita lamppua kattoon tms. mita yleensa on miehen osuutena ollut entisen parisuhteen aikana. Tama "palvelusuhde" katkeaa, kun suhde katkeaa, ei vastuu lapsista.
TATA on exien vaikea ymmartaa. En voi uskoa, etta nyksat eivat ymmarra lapsien merkitysta vanhemmalle, miehelle ja yrittavat naita kammeta ulos miehen elamasta. Ongelmia tulee enemmankin siita, etta ex:at eivat ymmarra, etta miehen uusi parisuhde tuo tullessaan uuden sitoumuksen miehelle entisesta ex:sasta tahan "nyksaan" ja sen kanssa kehitetaan suhdetta ja rakennetaan liittoa, osana ne lapset, ei ex.
on jos ei saa kasvattaa, ei asettaa sääntöjä, ei hoitaa toisen lasta?
Siis ei pyykkäystä, siivousta, päänsilitystä pahana päivänä, ei ruuanlaittoa, ei harkkoihin vientiä? Sanon vain, että soitapa äidillesi sinne 50 km päähän, jos isä on töissä?
Ilmainen piika turpa kiinni ja kaiken sietäenkö pitäisi olla omassa kodissaan? Ja maksaa tästä lystistä vielä?
Yritätte nyt, rakkaat exät, noilla ehdoillanne tehdä kaikkenne miehen uuden suhteen pilaamiseksi. Katkeruuttako, meneekö miehellä liian hyvin? On hienompi autokin uudella vaimolla kuin itsellä ja parempi työ ja ulkonäkö ja fiksumpi suku, sitähän ei kestä millään.
olla puuttumatta toistenihmisten asioihin. Jos apua tarvii, sitä pyydetään, mutta ei ole soveliasta pistäänokkaansa muiden asioihin. Siitä ei tule muuta kuin uusi soppa japaljon isompi.
Asioista voi sopia, niistä neuvotella, mutta ei tehdä omia ratkaisuja suinpäin, muiden asiohin.
Lapsilla on omat vanhemmat, he päättävät, sinun asiasasi on tukea miestä, ei erottaa häntä ex perheestä, katkeroitumalla, ja sysimällä heitä syrjään miehen elämästä. Sinun tehtävä ei ole haukkua ja mollata heitä, arvostella eikä syyttää.
Mitäs tykkäisit itse, jos tämä ex vaimo alkaisi oikaseen sun lapsia ja määräämään miten sinä saat elää ja miten kasvattaa heitä? Huutaisi sun lapsesi risoista ja hikisistä vaatteiSTA ym vastaavaa??? Mieti sitä. Vaikka miten tekisit, teet aina väärin???
ex vaimon ja lasten kanssa. Nyksät eivät ole oikeutettuja puuttumaan heidän asioihin, kiukkuamalla ja sysäämllä katkerana mies täysin eroon perheestään.
tuossa sinun ajatusmaailmassasi.
Erottaa miestä ex-perheestään? Mies ja vaimo ovat eronneet, ei ole sillä suunnalla enää mitään perhettä, on vain lapset, jotka tietysti kuuluvat miehen elämään.
Kun mieheni lapsi esim. varasti tavaroitani, en olisi siitä saanut sanoa. Naama norsunvitulla on sekä lapsella että äidillä. Eikö näistä ole tarkoitus kasvattaa yhteiskuntakelpoisia ihmisiä ja eikö minulla ole oikeus olettaa, että tavarani pysyvät omassa kodissani ilman lukkoja ja valvontaa?
En varmasti pahastuisi, jos tuon luokan asioista sanotaan omillenikin. Mutta minä kasvatin heitä, en yrittänyt olla vaan kiva kaveri. Nyt aikuisena sitä jo olenkin ja meillä on oikein lämpimät välit omieni kanssa.
En takuuvarmasti huuda vaatteista kenellekään, mutta ASIASTA en pidä suutani kiinni. Jos minulla on velvollisuuksia näitä ihmisiä kohtaan, on minulla oltava sanani sanottavana siitäkin, miten meidän katon alla eletään.
Eli kunnioitetaan sekä muita ihmisiä että heidän omaisuuttaan, ei kiroilla eikä haistatella, ei varasteta eikä valehdelle. Onko paljon pyydetty?
Miehen perhe on sen nyxän kanssa ja exän luona asuvat (jos asuvat) hänen lapsensa. Muuta tärkeää siellä ei ole, ex-vaimo on menneen talven lumia, koita ymmärtää se, äläkä liitä samaan yhteyteen häntä ja lapsia.
Vaikka pari onkin eronnut, niin miksi sinä pelkäät heidän kohtaamista kuin ruttoa? Hyvänen aika. Ihmisillä joilla on yhteinen lapsi ja yhteinen menneisyys, mitä kumman pahaa siinä on ettei enää saisi olla missään tekemissä toistensa kanssa?
Jos tuo ei ole katkeruutta ja pelkoa omasta reviiristä, niin ei sitten mikään. Tuolla konstilla myös erota lapsetkin isästä. Sehän on varmaan tarkoituskin.
se perustetaan itse. Lapset ovat isän, ja sinulle ne ovat viertaita ja sinä heille vain isän kaveri, et perheenjäsen.
haluaisin räkäiset kakarani perheeseeni?
Eihän heidän kanssaan kehtaa edes liikkua missään, kun ei ole mitään käytöstapoja.
Pidä ihmeessä pyhä perheesi, on minulla omakin, eikä mikään irvikuva.
Puhut asiaa. Kodissa kodin tavoilla, aikuisilla on vastuu lapsista. Isa (jos biol. vanh.) on yhdessa lasten aidin kanssa sopinut miten kasvatetaan ja sita nyksa tukee, eli kuuluu "komentaa ja oikaista" eika vain katsella vieresta. Velvollisuuksien myota tulee myos "oikeuksia" sitako exien on vaikea hyvaksya? Mutta ei kuulu puuttua siihen, miten ex lapsensa vaatettaa tai miten luonaan kasvattaa, se on lapsen vanhempien asia. Minun mielipiteeni.
eivat eroneet ex:t muodosta perhetta lapsineen kenenkaan toisen aviokumppanin kanssa, vaikka toinen aviokumppaneista olisi ex:n lapsen biologinen vanhempi.
eivat nyxat pyri erottamaan miestaan lapsistaan vaan ex:t kuvittelevat, etta lasten isan velvollisuudet, eron jalkeen, ulottuvat tahan exaan saakka. Kylla ne loppuvat ihan niihin lapsiin.
Ext kuvittelevat etta nyxat ottavat heidan paikkansa entisten kumppaneiden elamassa.
Eihan exilla eron jalkeen ole enaa paikkaa entisten kumppanien elamssa, muuta kuin yhteiten lasten toisena vanhempana, jonka kanssa asioista sovitaan, ei muuten?
Tama nyxa on se vaimo/mies, jonka kanssa suhdetta rakennetaan eteenpain, jonka kanssa ex:n entinen kumppani nyt muodostaa perheen, jonka yhtena osana ovat myos lapset sen ex:n kanssa?
Kun uusioperheista puhutaan, niin varsinkin naisilla on taipumusta roikkua entisissa miehissaan, kontrolloida jotenkin naiden elamaa ja valintoja viela eron jalkeenkin.
kaikin keinoin erottaa lapsetkini sästä, ja enitsestä elämästä. Katkeruus onniin paha, että siihen menee koko energia.
vaan vastasin omasta puolesta ja meidän tapauskesta yleistykseen jonka mukaan nämä ex naiset lapsineen ovat ykkösasia edelleen miehen elämässä, että meillä ei näin ole, ja tämä ei ole mun päästä temmattua, eikä edes minun tahtoni!!
minä olen mieheni elämässä lapsien kanssa se ykkösasia, ja exä on sitten henkilö kenen kanssa on PAKKO puhua lasten asiat, näin ilmoittaa ihan itse mies!!
mä en todellakaan ole katkera naiselle joka ihan itse pilasi suhteensa,ja mies halusi erota, minä kiitän suorastaan tätä exää sillä sain hänen exs miehestään aivan ihanan puolison itselleni!! sekä kaupanpäällisenä mukavat lapset jotka asuvat meillä 2vkoa kk:ssa!!
sanoisi tilanteessa jossa minä elän mieheni lapsen kanssa 24/7?? ei ole lupaa puuttua, ei kasvattaa, ja ex puolsiot hoitavat lapsen asiat,entä kun tätä toista puolisoa ei kiinnosta lapsi ja sen asiat pätkän vertaa!!
pitäiskö minun jättää lapsi huomioimatta kokonaan, ja elää kuin hän olisi ilmaa?? kun ei ole äitiä niin hoitakoot isä yksin, oishan se maailmanloppu jos minä uutena puolisona puutun, vaikka olen hänestä huolehtinut mieheni kanssa jo 4 vuotta,ilman että äiti on osaa hänen elämäänsä ottanut..
mieti sitä!!
olen katkera vain lapsen puolestA LAPSEN äidille, mutta rakastan lasta kuin omaani, ja tuen 100% miestäni sekä hänen lastaan!!
tuo on aika hurja väite että uudet puolisot käyttävät kaiken energiansa siihen ettei mies tapaisi lapsiaan!!
jos näin käy, se on ihan mies itse joka tämän päätöksen takana, minä isänä en koskaan valitsisi mitään toista kuin lapset, ja uskon että jos nämä uudet puolisot pistäisivät miehensä todella valitsemaan itsensä ja lasten välillä, valitsisi suurin osa iseistä ne lapset!
mutta existä ilmeisesti tuntuu tältä,koska ex miehen elämässä on muutakin kuin ex vaimo ja lapset, ja tieto ettei perhettä enään tule olemaan,äkkiä tehdään uudesta se perheen rikkoja ja isin varastaja omassa katkeruudessaan!
minulla itselläni on juuri tuon kaltainen ex vaimo, välillä olen ollut tapaamatta lapsiani useita kk:sia,koska en ole jättänyt nykyistä rakasta vaimoani, ja olen sanonut suorat sanat exälleni kun hän on haukkunut minulle rakasta ihmistä! vaimoni ei ikinä ole pistänyt minua valitsemaan, lapseni tykkäävät hänestä, ja hän heistä, meillä kaikilla on mukavaa ja hyvä olla yhdessä, mutta exälleni tämä ei sovi! meillä ei ilmeisesti saa olla hyvä olla, me emme saa tuottaa lapsilleni hyvää oloa!
myös exäni keksi joku aika sitten että minun olisi tavattava lapsiani vain hänen kodissaan, tai sitten ei ollenkaan! en halunnut loukata vaimoani, yhteisiä lapsiamme enkä todellakaan mennä exän kotiin tapaamaan lapsiani, siihen ei mitään järkevää syytä! taas meni viikkoja ennenkuin sain edes yhteyden lapsiini!
eli kyllä meidän tapauksessa ainakin se minun exäni on se joka pistää minut valitsemaan lapsien välillä, ja käyttää lapsiaan aseena minua ja perhettäni kohtaan! minulla todellakin on myös uuden vaimoni kanssa lapsia, en voi lakata olemasta heille isä,sen takia ettei se sovi exälleni, ja tästä syystä taas minä en saa tavat aiemman liiton lapsia!
koitan elää päivä kerrallaan, olla hyvä tasapuolinen isä kaikille lapsille, sekä hyvä rakastava avioimies vaimolleni, kiitos hänelle kun jaksaa tukea ja kestää kanssani tämän!
exälleni en halua olla kuin exä, lapsilleni isä,näitä kahta asia ei pidä sotkea keskenään!
joskus toivon että exäni löytäisi tasapainon elämäänsä, ja näkisi ne omatkin virheet, ja sen että hän se alunperin halusi perheemme palastella.
en lakkaa ikinä olemasta lapsilleni isä, toivon ettei exäni toiminta vaikuta heihin kielteisesti, ja jonain päivänä voin itse kertoa miksei isi ole joskus kuukausiin läsnä!
Kuulostaa niin tutulta tarinalta. Tarinalta, jota tuntuu vaikealta välillä elää, mutta joka aina jossain rakosessa antaa voimia niin paljon enemmän kuin mikään muu voisi antaa. Onneksi kukaan ei tässä maailmassa ole yksin. Kunpa jokainen näkisi omat tekonsa myös ulkopuolisen silmin ja voisi ymmärtää näin itsestään ja muista ihmisistä paljon enemmän. Olisi niin paljon helpompaa kaikilla.