että Google löytää 145 miljoonaa osumaa hakusanalla linux problems vaikka vain 0,42% tietokoneenkäyttäjistä käyttää linuxia:
http://www.google.com/search?client=opera&rls=fi&q=linux problems&sourceid=opera&ie=utf-8&oe=utf-8
että 207 miljoonaa osumaa hakusanalla windows problems ja 98% tietokoneen käyttäjistä käyttää windowsia:
http://www.google.com/search?hl=fi&client=opera&rls=fi&hs=9lk&q=windows problems&btnG=Hae&lr=
Windows-käyttäjillä on vain muutama miljoona enemmän ongelmia, mutta käyttäjiäkin on satoja miljoonia enemmän.
Eli miten on mahdollista että vaikka vain 0,42% tietokoneenkäyttäjistä käyttää Linuxia, Linux ongelmia on kuitenkin noin paljon suhteutettuna käyttäjämääriin?
Tuon yhtälön mukaan näyttää siltä että tietokoneongelmat ovat huomattavasti yleisempiä linux-käyttäjillä, kuin windows-käyttäjillä.
Ai niin, joku linux-käyttäjä ehtikin jo toisaalla esittää suorastaan koomisen vitsin; Ettei linuxissa muka ole ongelmia. Kylläpä niitä vain taitaa kuitenkin olla tuolla 0,42 prosentilla peräti 145 miljoonan osuman edestä..
http://www.google.com/search?client=opera&rls=fi&q=linux problems&sourceid=opera&ie=utf-8&oe=utf-8
että 207 miljoonaa osumaa hakusanalla windows problems ja 98% tietokoneen käyttäjistä käyttää windowsia:
http://www.google.com/search?hl=fi&client=opera&rls=fi&hs=9lk&q=windows problems&btnG=Hae&lr=
Windows-käyttäjillä on vain muutama miljoona enemmän ongelmia, mutta käyttäjiäkin on satoja miljoonia enemmän.
Eli miten on mahdollista että vaikka vain 0,42% tietokoneenkäyttäjistä käyttää Linuxia, Linux ongelmia on kuitenkin noin paljon suhteutettuna käyttäjämääriin?
Tuon yhtälön mukaan näyttää siltä että tietokoneongelmat ovat huomattavasti yleisempiä linux-käyttäjillä, kuin windows-käyttäjillä.
Ai niin, joku linux-käyttäjä ehtikin jo toisaalla esittää suorastaan koomisen vitsin; Ettei linuxissa muka ole ongelmia. Kylläpä niitä vain taitaa kuitenkin olla tuolla 0,42 prosentilla peräti 145 miljoonan osuman edestä..
Vastaukset 73
Vanhimmat
>...löytää 145 miljoonaa osumaa hakusanalla linux problems...
Siinähän ne on kaikki sivut jotka sisältävät sanat "all linux problems solved". :)
Niitä Linux-kayttäjiä kun on niin paljon enemmän kuin sinä luulet. Minä taas luulen että windowsin käyttäjät loppuvat kohta kokonaan kun ei kenenkään hermo kestä taistella surkean hitaan vistan kanssa ja mikkis lopettaa xpeeltä tuen ihan lähiaikoina.
Etsipä sanoilla "increasing problems with windows vista" niin pääset lähemmäksi todellisuutta.
"Minä taas luulen että windowsin käyttäjät loppuvat kohta kokonaan kun ei kenenkään hermo kestä taistella surkean hitaan vistan kanssa ja mikkis lopettaa xpeeltä tuen ihan lähiaikoina."
Minkä ihmeen hitaan vistan kanssa? Ai, niin mutta onkos nyt vappu? Vista tomii ihan sutjakkaasti toisella koneellani eikä ole millään tavalla hidas. Ei vista ole hidas, vaan itse asiassa nopeampi kuin XP. Se on hyvä että käyttäjät pääsevät XP:stä vihdoin eroon. Mielestäni XP on windowsin huonoimpia käyttöjärjestelmiä, ellei huonoin. Vista on XP:tä, sekä myös linuxia valovuoden verran parempi. MAC/Apple on ehkä ainoa joka jotenkin pystyy haastamaan Vistan
Aivan vapaasti voit pysyä harhoissasi.
Tiedän että linux käyttäjien ryhmä pienenee entisestään kun ei kenenkään normaalikäyttäjän hermo kestä taistella ja säätää linuxin kanssa jatkuvasti. Katsos kun konetta pitäisi ehtiä käyttääkin. Nytkin jo moni linux käyttäjä on repinyt iitseltään hiukset säätäessään ja käydessään loppumatonta taistelua linuxin kanssa.
Mutta,toisaalta, onhan se niinkin että eivät linux käyttäjät olekaan hankkineet tietonetta käytettäväksi, vaan leluxi jota on kiva säädellä ja käännellä. Niinpä, ei linuxista ole muuhun kuin leluxi.
Kyllä se on windowsin kanssa niin huoletonta kun voi keskittyä itse koneen käyttämiseen, eikä tarvitse olla sitä jatkuvasti säätämässä ja kääntämässä
Linux-ongelmat
1) Yhteensopivuusongelmat eri distrojen välillä, koskien rautaa, ajureita, ohjelmia ja sovelluksia.
2) Tuen lähes täydellinen puuttuminen. Jos käyttäjällä on ongelmia Linuxin kanssa(ja kyllä niitä on, kuten totesimme) hän on käytännöllisesti katsoen täysin omillaan. Minkäänlaista apua, neuvoa tai tukea on turha odottaa saavansa. ps. haistattelu ei ole neuvontaa, eikä tukipalvelua.
3) Linuxin käyttäminen edellyttää todella paljon osaamista, eli sen käyttäjäystävällisyys/käytön helppous/käytettävyys on tasan 0.
4) Linuxille on vaikea löytää mitään toimivia ohjelmia. Jos työ on tehtävä, ei auta muu kuin tehdä se jollain muulla alustalla kuin Linuxilla.
Nimittäin ne iloisen punaiset valkopilkkuiset sienet eivät ole soveliasta syötävää. Tietenkin jos haluaa riehakkaita psykedeelisiä harhoja niin siitä vain...
Jaa, minulla ei säätämiseen mene lainkaan aikaa oman Linuxini kanssa. Paitsi jos haluan vaihtaa taustakuvaa tai näytönsäästäjää tai muuten vain vaihtaa asetuksia. Eikä siihen mene kauan aikaa eikä ole hankalaa.
Niin...kunhan muistaa jatkuvasti pitää virus/haittaohjelmatorjunnan ajan tasalla ja skannata koneen haittaohjelmien ja virusten varalta joka päivä. Ja tietenkin pitää jatkuvasti olla imuroimassa uusia paikkoja aukkoihin ja haavoittuvuuksiin.
"Minkä värisiä sieniä olet syönyt ?"
Laitan joskus herkkusieniä ja keltavahveroita(kanttarelli), salaattiin tai pitsaan..nam :)
"Niin...kunhan muistaa jatkuvasti pitää virus/haittaohjelmatorjunnan ajan tasalla ja skannata koneen haittaohjelmien ja virusten varalta joka päivä. Ja tietenkin pitää jatkuvasti olla imuroimassa uusia paikkoja aukkoihin ja haavoittuvuuksiin."
Olen samaa mieltä XP:stä:
"Mielestäni XP on windowsin huonoimpia käyttöjärjestelmiä, ellei huonoin. Vista on XP:tä, sekä myös linuxia valovuoden verran parempi. MAC/Apple on ehkä ainoa joka jotenkin pystyy haastamaan Vistan"
Kuitenkin, kun käytin XP:tä, ei se silti mikään ongelma ole ollut, käytössäni oli automaattisesti päivittyvät ja skannaavat virustorjunta/haittaohjelmatorjuntaohjelmat, joten ei tarvinnut tehdä itse mitään. Ohjelmat toimivat taustalla automaattisesti, ja minulla oli mahdollisuus kaskittyä täysipainoisesti koneen käyttämiseen, työn tekemiseen jne.
ps. eikös linuxissa ole enemmän haavoittuvuuksia kuin XP:ssä?
"1) Yhteensopivuusongelmat eri distrojen välillä, koskien rautaa, ajureita, ohjelmia ja sovelluksia."
Ajurit kehitetään kernel-tasolla, eivätkä riippuvaisia distroista. Kenelle tulisi edes mieleen yrittää käyttää Ubuntun kernelin mukana tulleita ajureita Susessa?
Windowsista totutut kolmansien osapuolien ajurit ovat epätoivottuja Linux-maailmassa. Kolmansien osapuolien kehittämät, nimenomaisesti suljetut ajurit rikkovat kernelin yhtenäisyyden ja ovat varmin tie ongelmiin.
"2) Tuen lähes täydellinen puuttuminen. Jos käyttäjällä on ongelmia Linuxin kanssa(ja kyllä niitä on, kuten totesimme) hän on käytännöllisesti katsoen täysin omillaan. Minkäänlaista apua, neuvoa tai tukea on turha odottaa saavansa. ps. haistattelu ei ole neuvontaa, eikä tukipalvelua."
Oletko koskaan oikeasti kysynyt? Oletko koettanut jotain kaupallista palvelua tai osaavaa mikrotukea? Paljonko vastaavat tukipalvelut maksavat Windows-ympäristölle?
"3) Linuxin käyttäminen edellyttää todella paljon osaamista, eli sen käyttäjäystävällisyys/käytön helppous/käytettävyys on tasan 0."
No jaa, pappakin oppi käyttämään Linuxia parissa päivässä, eikä enää pois vaihtaisi.
"4) Linuxille on vaikea löytää mitään toimivia ohjelmia. Jos työ on tehtävä, ei auta muu kuin tehdä se jollain muulla alustalla kuin Linuxilla."
Minä teen työt Linuxilla. Mistähän töistä mahdat nyt puhua?
""2) Tuen lähes täydellinen puuttuminen. Jos käyttäjällä on ongelmia Linuxin kanssa(ja kyllä niitä on, kuten totesimme) hän on käytännöllisesti katsoen täysin omillaan. Minkäänlaista apua, neuvoa tai tukea on turha odottaa saavansa. ps. haistattelu ei ole neuvontaa, eikä tukipalvelua."
Oletko koskaan oikeasti kysynyt? Oletko koettanut jotain kaupallista palvelua tai osaavaa mikrotukea? Paljonko vastaavat tukipalvelut maksavat Windows-ympäristölle? "
Suurin osa windowseista on oem-versioita mikä tarkoittaa ettei mikki$otku anna niihin tukea vaan koneen kasaaja. Jos koneesi on kasannut yhden miehen puulaaki, niin tuki kuuluu silloin sille yhdelle miehelle. Silloin windowsin tuki on erittäin hataralla pohjalla. Suomessa on yllättävän paljon muutaman henkilön tietokonepuljuja, joiden varassa ihmisten windows-tuki lepää. Eli enpä kehuisi mitenkään windowsin tuella.
"Olen samaa mieltä XP:stä:
"Mielestäni XP on windowsin huonoimpia käyttöjärjestelmiä, ellei huonoin. Vista on XP:tä, sekä myös linuxia valovuoden verran parempi. MAC/Apple on ehkä ainoa joka jotenkin pystyy haastamaan Vistan""
Vista vaikuttaa vain kiillotetulta XP:ltä, tuplatuilla resurssivaatimuksilla. Mitä järkeä ostaa viimeisen päälle tehokasta konettaa, jos suuri osa kapasiteetista kuluu käyttöjärjestelmän pyörittämiseen?
"Kuitenkin, kun käytin XP:tä, ei se silti mikään ongelma ole ollut, käytössäni oli automaattisesti päivittyvät ja skannaavat virustorjunta/haittaohjelmatorjuntaohjelmat, joten ei tarvinnut tehdä itse mitään. Ohjelmat toimivat taustalla automaattisesti, ja minulla oli mahdollisuus kaskittyä täysipainoisesti koneen käyttämiseen, työn tekemiseen jne."
Esimerkiksi F-Secure on tunnetusti yksi pahimmista resurssisyöpöistä. Ainakin omassa käytössäni, varsin tehokkaalla koneella (2,8GHz / 1GB), F-Secure teki koneen toiminnasta huomattavan hidasta - säännöllistä 100% suoritinkäyttöä, resurssienhallinnan jumittamista, tiedostojen kopionti hidastuu jne.
"ps. eikös linuxissa ole enemmän haavoittuvuuksia kuin XP:ssä?"
Avoimia haavoittuvuuksia vai? Esimerkiksi Debianissa Secunian mukaan ei yhtään aukkoa:
http://secunia.com/product/13844/?task=statistics_2007
XP:ssä taas Windowsissa 30 paikkaamatonta aukkoa.
http://secunia.com/product/13223/?task=statistics_2007
Ja Vistassa jo 2 paikkaamatonta:
http://secunia.com/product/22/?task=statistics_2007
"Suurin osa windowseista on oem-versioita mikä tarkoittaa ettei mikki$otku anna niihin tukea vaan koneen kasaaja."
Microsoftin tuotetuki maksaa 78,8€ per kysymys...
http://support.microsoft.com/oas/default.aspx?ln=fi&x=16&y=9&prid=3846&gprid=186360
Olisinpa muuten tienannut jo ihan kelposumman, mikäli olisin saanut vaikka 20€ per tälläkin palstalla ratkaisemani Linux-ongelma. Kuka haluaa ammattimaista Linux-tukea? Hyväntekeväisyytenähän tällainen menee eli sanotaan vaikka 20€/tunti.
Tartutaan nyt sitten syöttiin taas...
"1) Yhteensopivuusongelmat eri distrojen välillä, koskien rautaa, ajureita, ohjelmia ja sovelluksia."
USB wlanien ja Windows-only laitteiden kanssa on ongelmia, ok. Onko toi sitten Linuxin ja kehittäjien vika vai laitevalmistajien jotka käyttää omia ihmeellisiä suljettuja virityksiään..? Standardithan on perinteisesti sitä varten että niitä rikotaan.
"2) Tuen lähes täydellinen puuttuminen. Jos käyttäjällä on ongelmia Linuxin kanssa(ja kyllä niitä on, kuten totesimme) hän on käytännöllisesti katsoen täysin omillaan. Minkäänlaista apua, neuvoa tai tukea on turha odottaa saavansa. ps. haistattelu ei ole neuvontaa, eikä tukipalvelua. "
Niin metsä vastaa kuin huudetaan, etsivä löytää jne. Meinaatko oikeasti että jokainen Windows-käyttäjä soittaa aina MS:n tukeen josta nokkela insinööri singahtaa ilmaiseksi paikalle korjaamaan asiaa? Ongelman ilmestyessä soitetaan sukulaispojalle (jolla menee taas hermo ilmaisena help-deskinä olemiseen), laitetaan ongelma googleen tms. Ihan samanlailla mahdolliset ongelmat löytyy Linux-puolella ratkaistuna, kunhan vaan naputtaa ongelman kuvauksen esimerkiksi tämmöiseen uuteen hienoon keksintöön kuin hakukoneeseen (esim http://www.google.fi). Linuxillekin saa puhelintukea jos vain haluaa maksaa. Multa taasen sukulaisten ja tuttujen on turha kysyä enää Windows-ongelmiin apua, vakiovastaus on nykyään; en tiedä mä käytän Linuxia, hommataan sullekin semmoinen.
"3) Linuxin käyttäminen edellyttää todella paljon osaamista, eli sen käyttäjäystävällisyys/käytön helppous/käytettävyys on tasan 0."
Kuinkahan kattavan kokemuksen pohjalta tämmöinen lausunto tuli? 10 vuotta Windows-käyttöä ja kolmen tunnin Linux-kokemus? Mä en ole himassa käyttänyt enää Windowsia pitkiin aikoihin juuri sen takia että se on niin helvetin hankalaa ja monimutkaista. Mun humanisti-vaimo ei ole buutannut kotona vuoteen Windowsin puolelle, Linuxissa kun asiat hoituu paljon helpommin ja nopeammin.
Toi on niin perinteinen lausunto ihmisillä, jotka vuosien Windows-käytön jälkeen haluaa koittaa Linuxia. Asennetaan järjestelmä koneelle, jipii se meni helposti ja kun yritetään asentaa ensimmäistä ohjelmaa törmätään ongelmiin. Eihän tämä onnistukaan samanlailla kuin Windowsilla; Pitääkin purkaa ensin tarrilla lähdekoodipaketti, pitää etsiä jostain c-kääntäjä ja oijjoi onpas vaikeaa.
Tuon jälkeen käyttäjä huutaa keskustelupalstoilla nerokkaana että tämä onkin hanurista, ei ole Linuxista vielä työpöytäkäyttöön, liian vaikeaa eikä ollenkaan käyttäjäystävällistä. Windows-käyttäjälle ei tule mieleenkään että asian vois hoitaa paljon helpommin pakettienhallinnan kautta; ei tarvi imuttaa asennettavaa pakettia, ei tarvi valita mihin asennetaan, ei tarvi säätää asetuksia.. Valitaan vain mitä asennetaan ja homma on valmis.
Kauanko sulla kestää päivittää järjestelmä ja kaikki järjestelmään asennetut ohjelmat tuoreimpaan versioon, montako kertaa sun pitää napsauttaa hiiren nappulaa? Mulla siihen riittää yks napsautus ja salasanan kirjoittaminen. Mulla homma on valmis muutamassa minuutissa. Sillä softamäärällä mitä mulla on koneella, sulla kestää vähintään viikonloppu.
"4) Linuxille on vaikea löytää mitään toimivia ohjelmia. Jos työ on tehtävä, ei auta muu kuin tehdä se jollain muulla alustalla kuin Linuxilla."
Mulla on pakettienhallinnassa reilu 22 000 ohjelmaa / pakettia, kaikki asennettavissa valitsemalla haluttu puketti ja painamalla nappulaa "toteuta". Aika kumma on jos sieltä ei löydy sullekin jotain sopivaa softaa. Se on ihan totta että kaikki Windows-ohjelmat ei toimi Linuxilla (miksi ihmeessä pitäis toimia?), mutta ihan yhtä turhaa on kitistä että kaikki Macin tai Linuxin softat ei toimi Windowsilla (on se käsittämätöntä kun vi ei toimi vieläkään Windowsilla perusasennuksessa vaikka se on ollut Solariksessa alusta asti). Vastaavia ohjelmia löytyy pilvin pimein.
Väittely on joskus ihan hauskaa, mutta olis ihan kiva että vastaanvänkääjällä olis jonkinlaiset perustiedot asioista joista kirjoittaa...
"Vista vaikuttaa vain kiillotetulta XP:ltä, tuplatuilla resurssivaatimuksilla. Mitä järkeä ostaa viimeisen päälle tehokasta konettaa, jos suuri osa kapasiteetista kuluu käyttöjärjestelmän pyörittämiseen?"
Et siis ole ottanut selvää Vistan ominaisuuksista?
Vista ei ole XP:n skini. Jos XP:lle laittaa Vistan skinin, ei se silti Vistaksi muutu, vaan on silti XP. Myös Vista pysyy Vistana vaikka siihen laittaisi XP:n skinin.
Verrattuna XP:een, ulkoasu ei siis ole olennainen muutos Vistassa, vaan muut ominaisuudet.
Pienin ero XP:hen verrattuna on Vistan ulkoasu. Suurimmat erot ovat näkymättömiä, itse käyttöjärjestelmässä("konepellin alla"
"Esimerkiksi F-Secure on tunnetusti yksi pahimmista resurssisyöpöistä. Ainakin omassa käytössäni, varsin tehokkaalla koneella (2,8GHz / 1GB), F-Secure teki koneen toiminnasta huomattavan hidasta - säännöllistä 100% suoritinkäyttöä, resurssienhallinnan jumittamista, tiedostojen kopionti hidastuu jne."
F-Secure on tunnetusti aikamoinen resurssisyöppö
elikkä vitsin murjaisit:
"3) Linuxin käyttäminen edellyttää todella paljon osaamista, eli sen käyttäjäystävällisyys/käytön helppous/käytettävyys on tasan 0."
Sinä:
"No jaa, pappakin oppi käyttämään Linuxia parissa päivässä, eikä enää pois vaihtaisi."
Päivän paras vitsi.:) Kaikki linux käyttäjät kuitenkin tietävät ettäLinux ei todellakaan ole mikään käyttäjän käyttöjärjestelmä. Tosiasia on se että Linuxia pitää opiskella paljon ennekuin sitä hiukankaan osaa käyttää. ps. sanopa nyt papalle että ensitöikseen kääntää kernelin..heh
Vistallahan ei pitänyt olla mitään yhteistä XP:n kanssa, XP:llä mitään tekemistä 2k:n kanssa, 2k:lla mitään tekemistä 98:n kanssa jne...
Koitahan pientä testiä. Luo kansio CON, AUX, PRN, NUL, COM0, COM1 tai LPT0 DOS:ssa... Tee sen jälkeen sama Vistassa.
Konepellin alla pörpöttää se ihan sama vanha spagetti kuin aina ennenkin, al dente.
käyttöjärjestelmää kuin windows.
Linux ei ole käyttäjäystävvällisyydessä edes samalla vuosisadalla windowsin kanssa.
"ps. sanopa nyt papalle että ensitöikseen kääntää kernelin.."
Kerrohan ensitöikseks miks papan tai kenenkään muun normikäyttäjän pitäis kääntää kerneli...?
"Konepellin alla pörpöttää se ihan sama vanha spagetti kuin aina ennenkin, al dente."
Höphöp!
Vista ei ole XP! Eihän suurin osa XP:ssä toimivista ohjelmista ja sovelluksista edes toimi Vistassa. XP:lle on omat ohjelmansa, ja Vistalle omansa. Kyllä ne ovat kaksi aivan eri käyttöjärjestelmää.
Jos et tosiaan tiedä käyttäjäystävällisempää käyttöjärjestelmää kuin Windows niin kannattais varmaan testata jotain muutakin järjestelmää kuin vaan se Windows.
Mutta sokea kanakin näköjään löys jyvän, Linux ei tosiaan ole samalla vuosisadalla Windowsin kanssa. Linux siirtyi 2000-luvulle aikoja sitten, Windowsia vielä odotellaan...
esimerkiksi joidenkin oheislaitteiden toimimaan saattamiseksi. Toinen yleinen syy on halu optimoida kernelistä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta.
Pistäpä nyt pappa tekemään toi:
1. Mikä on kernel?
Asennuksen yhteydessä kiintolevyllesi asentuu aina myös ns. kernel.
Kernel on käyttöjärjestelmän ydin, joka huolehtii kaikesta tieto-
liikenteestä käyttäjän ja koneen välillä. Kerneliin on sisällytetty
monia erilaisia laiteajureita, jotka ohjaavat koneeseen kytkettyjä
eri lisälaitteita, kuten CD-ROM-asemia, verkko- ja äänikortteja yms.
Koska PC-koneita voi olla vaikka minkälaisia (itse asiassa PC voi
olla muukin kuin vain ns. IBM PC -yhteensopiva, kuten esim. Amiga,
Apple MacIntosh, BeBox, Digitalin Alphaakin voinee sanoa PC:ksi),
ei kerneliin voi, eikä kannata sisällyttää kaikkien mahdollisten
lisälaitteiden ajureita. Jos koneessa ei ole Sound Blaster-äänikorttia,
ei kernelissä tarvita myöskään tukea sille. Turhien laiteajureiden
lisääminen vain kasvattaa turhaan kernelin kokoa ja hidastaa koneen
toimintaa. Tämän takia kannattaakin jokaiseen koneeseen tehdä juuri
sille sopiva kernel, tätä sanotaan "kernelin kääntämiseksi".
2. Mitä kernelin kääntämiseen tarvitaan?
Jotta kernel voidaan kääntää, tarvitsee Linux-koneessa olla sekä
C-kääntäjä ja Linux-kernelin lähdekoodit. Lisäksi asennettuna
pitää olla bash-komentotulkki (shell).
C-kääntäjänä Linuxissa käytetään GNU C-kääntäjää (lyhyesti GCC),
joka on kaikkien GNU-lisenssin alaisuudessa olevien ohjelmien tapaan
vapaasti levitettävissä. Kaikissa distribuutioissa on mahdollisuus
asentaa asennuksen aikana myös GCC, joka kannattaa aina asentaa,
C ja *nix kun ovat oikeastaan erottamattomia. Varsinaisen C-kääntäjän
lisäksi pitää asentaa myös ohjelma nimeltä 'make'.
Kernelin lähdekoodit toimitetaan useimpien distribuutioiden mukana,
mutta koska ne ovat yleensä jo valmiiksi vanhentuneita (parhaimmillaan
Linus saattaa tehdä viikonkin aikana useamman version!), kannattaa
käydä hakemassa uusin versio Funetista tai sen mirrorista.
ftp.funet.fi/pub/Linux/PEOPLE/Linus/
Versionumeroinnista kannattaa huomata se, että Linuxista on aina työn
alla kaksi eri versiota. Toinen on ns. tuotantoversio, joka on versio,
johon ei tule enää uusia ominaisuuksia, ainoastaan bugikorjauksia.
Toinen versio taas on kehitysversio, jossa testataan uusia ominaisuuksia
ja joka saattaa olla hyvinkin epävakaa. Aloittelijan kannattaa käyttää
aina tuotantoversiota, eikä kehitysversio muutenkaan sovellu kuin
niille, jotka haluavat olla aktiivisesti Linuxin kehityksessä mukana.
Versiot numeroidaan tyyliin:
..
Tuotanto- ja kehitysversiot tunnistaa siitä, että tuotantoversiot
ilmaistaan parillisilla ja kehitysversiot parittomilla numeroilla.
Esim. versio 2.0.26 tarkoittaa että kyseessä on Linuxin kernel-versio 2,
joka on tuotantoversio ja jonka patch-taso on 26. Versionumero 2.1.17
taasen tarkoittaa kernel-version 2 kehitysversiota 1, jonka patch-taso
on 17. Tätä kirjoitettaessa viimeisin tuotantoversio on 2.0.27.
Kernelin lähdekoodit ovat todella massiivisia (pakattuna n. 6 megatavua),
joten niiden siirtämiseen omalle koneelle kannattaa varata riittävästi
aikaa ja lisäksi varmistaa, että koneen kiintolevyltä löytyy tarpeeksi
tilaa niiden purkamiseen.
3. Mitä lähdekoodipaketilla tehdään?
Oletetaan, että olet siirtänyt koneellesi Funetista hakemasi paketin
linux-2.0.26.tar.gz, joka sisältää siis lähdekoodit kernelin versioon
2.0.26 ja jonka olet siirtänyt oman koneesi hakemistoon /root. Lisäksi
oletetaan, että nykyinen kernelversiosi on 2.0.0, jonka lähdekoodit ovat
hakemistossa /usr/src/linux.
Ensimmäiseksi kirjaudu sisään järjestelmään tunnuksella root, ellet ole
sitä jo tehnyt. Siirry hakemistoon /usr/src ja katso sen hakemistolistaus
komennolla ls -l. Sieltä pitäisi löytyä seuraava hakemisto:
drwxr-xr-x 15 root root 1024 Dec 8 19:35 linux/
Muuta tämän hakemiston nimi vaikkapa linux-2.0.0:ksi komennolla:
mv linux linux-2.0.0
Mikäli hakemistossasi on jo linux-2.0.0 -hakemisto ja sen lisäksi
seuraava linkki:
lrwxrwxrwx 1 root root 12 Dec 10 19:32 linux -> linux-2.0.0
ei uudelleennimeämistä tarvita. Ylläoleva tiedosto on ns. linkki
hakemistoon linux-2.0.0, joka tarkoittaa, että aina kun siirrytään
hakemistoon linux, siirrytäänkin oikeasti hakemistoon linux-2.0.0.
Tämä linkki pitää kuitenkin poistaa ennen uuden kernelin asennusta,
koska (ainakin uusissa kernelpaketeissa) uusi kernel asentuu oletus-
arvoisesti hakemistoon linux/. Poistaminen tapahtuu komennolla:
rm -f linux
Seuraavaksi pura uudet lähdekoodit sisältävä paketti komennolla:
tar xzvf /root/linux-2.0.26.tar.gz
Nyt kun komennat jälleen ls -l, pitäisi hakemistossa olla tällaiset
alihakemistot:
drwxr-xr-x 15 root root 1024 Dec 8 19:35 linux-2.0.0/
drwxr-xr-x 15 root root 1024 Dec 22 13:17 linux/
Tulevaisuutta ajatellen kannattaa linux-hakemisto muuttaa jälleen
vastaamaan kyseistä kernel-versiota, eli komenna jälleen:
mv linux linux-2.0.26
Koska kernelin käännössä tarvitaan kuitenkin myös linux-hakemistoa,
pitää nyt luoda linkki tähän hakemistoon, jotta lähdekoodit löytyvät.
Komenna:
ln -s linux-2.0.26 linux
Varmista vielä, että hakemistosta löytyy seuraavat linkit ja
hakemistot:
# ls -l
lrwxrwxrwx 1 root root 12 Dec 10 19:32 linux ->linux-2.0.26/
drwxr-xr-x 15 root root 1024 Dec 8 19:35 linux-2.0.0/
drwxr-xr-x 15 root root 1024 Dec 22 13:17 linux-2.0.26/
Jos et halua säilyttää vanhoja kernel-versioita, voit tuhota ne
komentamalla:
rm -rf linux-
Tee tämä kuitenkin vasta, kun olet todennut uuden kernel-version taatusti
toimivan koneellasi!
4. Seuraa linkkejä
Seuraavaksi pitää varmistaa, että myös seuraavat linkit löytyvät
hakemistosta /usr/include: /usr/include/asm, /usr/include/linux ja
/usr/include/scsi. Varmimmin asia hoituu, kun suoritat seuraavat
komennot:
cd /usr/include
rm -rf asm linux scsi
ln -s /usr/src/linux/include/asm-i386 asm
ln -s /usr/src/linux/include/linux linux
ln -s /usr/src/linux/include/scsi scsi
Tässä vaiheessa kannattaa myös siivota mahdolliset ylimääräiset
.o-tiedostot, joka tapahtuu menemällä takaisin /usr/src/linux-hakemistoon
ja antamalla komento:
make mrproper
5. Mitä saisi olla?
Nyt voidaankin alkaa valitsemaan, mitä uuteen kerneliin halutaan mukaan.
Mikäli et ole hakemistossa /usr/src/linux, siirry sinne. Kernelin
konfigurointi voidaan suorittaa kolmella tapaa. Perinteinen tapa on
käyttää tavallista config:ia, joka tapahtuu komennolla:
make config
Koska config on kuitenkin melko ei-käyttäjäystävällinen, kannattaa
mieluummin käyttää menuconfigia, joka antaa käyttöön helppokäyttöisen
valikon, josta voidaan nuolinäppäimillä valita halutut optiot. Mikäli
käytössäsi on X Window System, voit käyttää myös xconfigia, jolla saat
vielä helpomman hiiriohjatun menun käyttöösi. X vie kuitenkin paljon
tehoa samoin kuin kernelin kääntäminenkin, joten sitä ei kannata käyttää
ellei käytössäsi ole tehokasta konetta. Komenna:
make menuconfig
tai:
make xconfig
5.1 make menuconfig
Vaikka normaali (=guru ;) tapa suorittaa kerneliin tulevien ajurien
yms. valinta onkin normaali config, niin selitän tässä ainoastan
menuconfigin käyttöä. Ensinnäkin se on paljon selkeämpi ja toiseksi
se on myös ainoa tapa, jota itse olen käyttänyt. Mikäli haluat tai
joudut käyttämään jotain muuta vaihtoehtoa, pitäisi tästä oppaasta
kuitenkin olla apua myös siihen.
Kun menuconfig on kääntynyt, voit liikkua valikoissa nuolinäppäimien
ja -näppäimen avulla. Valittuasi jonkin alivalikon (selitän
jokaisesta erikseen myöhemmin), voit sisällyttää kunkin option kerneliin
näin: painamalla 'Y' optio sisällytetään suoraan kerneliin, 'N' poistaa
valinnan, 'M' tekee optiosta erikseen ladattavan moduulin (tästä enemmän
myöhemmin).
Nämä ohjeet pätevät ainakin kernelin versioon 2.0.26.
Jotkut kohdat ovat hieman keskeneräisiä johtuen kirjoittajan tiedon
puutteesta. Täydennyksiä/korjauksia otetaan vastaan kiitollisuudella.
5.1.1 Code maturity level
Jos haluat käyttää vielä testausvaiheessa olevia optioita (kuten
JAVA-tuki), valitse tämä. Valikkoihin ilmestyy muutamia uusia
optioita, joita ei näy ilman tätä. Tällaiset optiot on erikseen
mainittu tässä tekstissä.
Jokainen käyttää kuitenkin näitä omalla vastuullaan, joten jos
haluat olla varma kernelin vakaudesta, älä valitse tätä.
5.1.2 Loadable module support
Ladattavien moduulien tuki.
Jos haluat, voit tehdä joistakin optioista erikseen insmod-komennolla
ladattavia. Esim. jos et halua jokaisen käynnistyksen yhteydessä
automaattisesti ladata esim. verkkokortin ajureita (mikäli koneesi ei
ole aina verkossa), voit tehdä siitä erikseen ladattavan moduulin.
Jos jokin optio on moduulikelpoinen, se on merkitty '< >'-merkeillä.
'[ ]'-merkeillä varustetut optiot on sisällytettävä kerneliin tai
jätettävä kokonaan pois.
Moduuleista on hyötyä erityisesti silloin, kun keskusmuisti on pieni
ja halutaan tehdä mahdollisimman pieni kernel, mutta kuitenkin
varmistaa että kaikki tarpeelliset ajurit ovat silti käytettävissä
haluttaessa.
Jäljempänä on erikseen kerrottu onko joku optio mahdollista modularisoida.
5.1.3 General setup
Yleisiä asetuksia.
Kernel math emulation - jos koneessasi ei ole matematiikkaprosessoria
(useimmat 386-koneet, 486sx), valitse tämä, jolloin Linux emuloi
matematiikkaprosessoria (tarpeellinen joissakin tehtävissä).
Networking support - jos haluat käyttää erilaisia verkko-ohjelmia (mail,
pine, lynx) valitse tämä.
Limit memory to low 16MB - tarkkaa merkitystä en tiedä, mutta en ole
itse koskaan tarvinnut.
PCI bios support - ei tarkkaa tietoa, PCI-väyläisissä koneissa ilmeisesti
kannattaa käyttää.
PCI bridge optimization - ei tarkkaa tietoa.
Testausasteella.
System V IPC - ei tietoa.
Kernel support for a.out binaries - jos tiedät ettet tule käyttämään
vanhoja a.out-formaatissa olevia ohjelmia, voit jättää pois, mutta
haittaakaan tuskin on.
Moduulikelpoinen.
Kernel support for ELF binaries - useimmat uudet Linuxissa käytetyt
ohjelmat on yleensä käännetty ELF-formaattiin, joten valitse tämä.
Moduulikelpoinen, mutta kannattaa kääntää suoraan kerneliin.
Kernel support for JAVA binaries - tuki JAVA:lle, jolla voit ajaa
JAVA-ohjelmia suoraan komentoriviltä.
Testausvaiheessa.
Moduulikelpoinen.
Compile kernel as ELF - mikäli c-kääntäjäsi (lähes aina gcc, eli GNU C)
on ELF-tyyppinen (ainakin versiot 2.7.x ovat), valitse tämä. Uusimpien
Linux-distribuutioiden mukana toimitettava gcc on ELF-formaatissa.
Processor type - valitse listasta prosessorisi tyyppi. Cyrixin 686-
prosessorit tarvitsevat erillisen päivityksen, jotta kernel tunnistaa
ne Pentium-tyyppiseksi.
5.1.4 Floppy, IDE, and other block devices
Levykeasemien, IDE-liitäntäisten laitteiden ja muiden ei-SCSI-laitteiden
ajureita.
Normal floppy disk support - koska koneessasi todennäköisesti on levyke-
asema, valitse tämä.
Moduulikelpoinen.
Enhanced IDE/MFM/RLL disk/cdrom/tape support - käytät todennäköisesti
IDE-kiintolevyä, joten valitse tämä. Jos käytät ainoastaan SCSI-laitteita,
et tarvitse tätä.
Moduulikelpoinen.
Use only disk-only driver on primary interface - ei tietoa, jätä pois.
Include IDE/ATAPI CDROM support - mikäli CD-asemasi on normaali IDE-
liitäntäinen malli, valitse tämä. Ellei, valitse myöhemmässä vaiheessa
oikea malli.
Include IDE/ATAPI TAPE support - jos koneessasi on IDE-liitäntäinen
nauha-asema, valitse tämä.
Support removable IDE interfaces (PCMCIA) - jos käytät siirrettäviä
PCMCIA-kiintolevyjä, valitse tämä.
(Seuraavat liittyvät emolevysi piirisarjoihin. Jos tiedät emollasi
olevan joku niistä, valitse se.)
Loopback device support - ei tarkkaa tietoa, valitse kuitenkin.
Moduulikelpoinen.
Multiple devices driver support - ei tarkkaa tietoa (nimestä voisi
päätellä, että jos käytät useita laitteita (mitä?), tarvitset tätä).
RAM disk support - jos haluat käyttää osaa muististasi RAM-levynä,
valitse tämä.
Moduulikelpoinen.
XT harddisk support - ei tietoa.
5.1.5 Networking options
Verkkoihin liittyviä asetuksia.
5.1.6 SCSI support
SCSI-laitteiden ajureita.
Koska en itse käytä muita SCSI-laitteita kuin ulkoista rinnakkais-
porttiin liitettävää Iomega ZIP-asemaa, en osaa kertoa niistä muuta
kuin sen, että valitsemalla SCSI support, SCSI disk support ja SCSI low
level drivers -valikosta IOMEGA Paraller Port support, ZIP-aseman pitäisi
toimia. Kun mounttaat ZIP-levykkeen, niin partitio on todennäköisesti
/dev/sda4. Miksi juuri 4, sitä ei tunnu tietävän kukaan.
5.1.7 Network device support
Verkkokortteihin ja -protokolliin liittyviä ajureita.
5.1.8 ISDN subsystem
ISDN-laitteiden ajureita. En itse omista ISDN:ää, joten en tiedä
näistä sen enempää.
5.1.9 CD-ROM drivers (not for SCSI of IDE/ATAPI drives)
Mikäli CD-asemasi ei ole normaali IDE- tai SCSI-liitäntäinen malli,
valitse listasta oikea.
5.1.10 Filesystems
Tiedostojärjestelmien tuki. Valitse näistä ne tiedostojärjestelmät, joiden
tuen haluat kerneliin.
Quota support - jos haluat rajoittaa käyttäjien käytettävissä olevaa
levytilaa, valitse tämä.
Mandatory lock support - ei tietoa, voi jättää pois.
Seuraavat voi tehdä moduuleiksi. Useimmat tuskin tarvitsevat muita
kuin Second Extendedin ja FATin.
Minix - Minix-käyttöjärjestelmän tiedostojärjestelmä.
Extended - alkuperäinen Linuxin tiedostojärjestelmä.
Second extended - nykyisin käytetty Linuxin tiedostojärjestelmä. Valitse
tämä.
xiafs - ei tietoa.
DOS FAT - jos haluat käyttää DOS-osioitasi Linuxista, valitse tämä.
MSDOS - erikseen Microsoftin DOSille.
VFAT - Windows95:n käyttämä tiedostojärjestelmä.
umsdos - jos asensit Linuxin umsdos-versiona FAT-osiolle, valitse tämä.
/proc - ei tarkkaa tietoa, valitse kuitenkin.
NFS - toisten koneiden osioiden mounttaaminen verkon kautta.
Moduulikelpoinen.
Root fs on NFS - jos root-osiosi on jollain muulla verkon koneella kuin
omallasi.
SMB - Windows for Workgroups:n jaettujen tiedostojen käyttämiseen.
ISO9660 cdrom - useimmat CD-asemat tarvitsevat tätä ISO-standardia.
Moduulikelpoinen.
OS/2 - jos haluat käyttää OS/2:n HPFS-osioita Linuxista. Vain luku, eli et
voi kirjoittaa HPFS-osioille.
Moduulikelpoinen.
System V and Coherent - ei tietoa.
Moduulikelpoinen.
Amiga FFS - tuki Amigan tiedostojärjestelmälle.
Testausvaiheessa.
Moduulikelpoinen.
UFS - ei tietoa.
Moduulikelpoinen.
5.1.11 Charater devices
Jos käytät jotain erikoisia sarja- tai rinnakkaisporttiin liitettäviä
laitteita, valitse se/ne listasta. Useimmille riittää pelkkä Standard/
generic serial support, jolloin hiirikin toimii. Sen voi myös tehdä
moduuliksi.
5.1.12 Sound
Äänikorttiajurit. Myös moduulikelpoinen.
Valitse listasta oma äänikorttisi. Sound Blasterin kohdalla pitää kertoa
myös oikea I/O-väylä, keskeytys-osoite (IRQ) ja DMA. SB16 tarvitsee myös
oikean 16bittisen DMA:n ja MPU401-väylän osoitteet. Ellet ole muuttanut
niitä, tehdasasetusten pitäisi olla kohdallaan. Tarkista ne äänikorttisi
ohjekirjasta, jos äänikorttisi ei toimi kernelin kääntämisenkään jälkeen.
/dev/dsp and /dev/audio support - ei tarkkaa tietoa, valitse kuitenkin.
5.1.13 Kernel hacking
Hackers only ;). Jos tiedät mikä tämä on, sinun ei tarvitse lukea tätä
opasta.
5.1.14 Load / Save
Jos käytät jotain muuta (valmista) konfigurointi-tiedostoa voit ladata
sen Load-kohdasta. Jos haluat tallettaa tekemäsi asetukset tietyn nimiseen
tiedostoon, se onnistuu Save-kohdasta.
6. Kääntäminen
Kun olet valinnut kaikki haluamasi optiot kerneliin, voit halutessasi
vielä tarkastella /usr/src/linux hakemistosta löytyvää tiedostoa Makefile.
Mikäli olet tyytyväinen, voit seuraavaksi komentaa:
make dep
make clean
Nämä komennot suorittavat muutamia tarkistus- ja siivousrutiineja.
Varsinainen kääntäminen voidaan tehdä monella tavalla, tavallisin lienee
komento:
make zImage
Tämä tekee hakemistoon /usr/src/linux/arch/i386/boot-hakemistoon tiedoston
zImage, joka on uusi kernelisi. Voidaksesi käyttää sitä, se on kopioitava
siihen paikkaan josta käynnistät Linuxin. Esim. jos kernel sijaitsee
tiedostossa /vmlinuz, komenna:
cp zImage /vmlinuz
Muista ottaa alkuperäisestä varmuuskopio!
Jos käytät buuttaukseen käynnistyslevykettä, varmista, että levykeasemassa
on tyhjä levyke ja komenna:
make zdisk
Tämä luo myös zImage-tiedoston ja kopioi sen myös levykkeelle, jota voit
käyttää Linuxin käynnistämiseen. Tämä tapa on varteenotettava, varsinkin
jos et ole sataprosenttisen varma siitä, että uusi kernelisi toimii
luotettavasti. Mikäli käynnistys epäonnistuu, voit aina käynnistää vanhan
kernelisi joko vanhalta käynnistyslevykkeeltäsi tai kiintolevyltäsi, riippuen
siitä minne se on asennettu.
Jos käytät LILO:a ja olet varma, että kernelisi toimii, voit komentaa:
make zlilo
Tämä tekee myös zImage-tiedoston ja muokkaa LILO:a niin, että Linux
käynnistyy uudella kernelilläsi kun seuraavan kerran käynnistät sen.
Muista jälleen, että käynnistyslevyke varmasti toimivalla kernelillä on
hyvä olla olemassa mikäli näin ei käy!
Mikäli otit käyttöön myös moduulit, ne täytyy vielä lopuksi asentaa
komennoilla:
make modules
make modules_install
7. Uuden kernelin käyttö
Kun olet kääntänyt kernelin ja siirtänyt sen oikeaan paikkaan, voit
testata sen toimivuuden käynnistämällä koneen uudelleen. Mikäli kone
jumittuu, käytä toimivaa käynnistyslevykettä ja tarkista kaikki
valitsemasi optiot. Kun olet varma, että kaikki valitsemasi on oikein,
käännä kernel uudelleen ja kokeile. Mikäli mikään ei auta, kannattaa
asiaa kysellä tarkemmin esim. Internetin sfnet.atk.linux-uutisryhmässä.
"F-Secure on tunnetusti aikamoinen resurssisyöppö"
Se haittaa just sitä nimenomaista työntekoa. Isommissa puulaakeissa työpöytäkoneet ovat vakioituja ja kaikki hallinta sekä muutokset tehdään ylläpidon toimesta. Mikä tarkoittaa valitettavasti myös sitä, että just siinä sinun koneella saattaa pyöriä se vituilleen säädetty F-Secure. Tää on ihan henkilökohtaista kaunaa, mut kotikäyttäjän valinta on helppo. Isommissa organisaatioissa asia saattaa häiritä useampaakin käyttäjää, koska ohjelmistojen valintoihin vaikutaa useampikin tekijä. F-Secure on valitettavan juurtunut moneen paikkaan.
"Linux ei tosiaan ole samalla vuosisadalla Windowsin kanssa"
Windows on 2000-luvulla, ja Linux junnaa vielä 1000-luvulla. Tämän tietävät kaikki. Sinäkin.
että F-Secure on ainoa XP:ssä toimiva virustorjuntaohjelmisto?
Ei F-Securea kukaan pakota käyttämään, varsinkin kun paljon kevyemmin toimivia virustorjuntaohjelmia on XP:lle olemassa. Tarvitsee vain valita.
"Toinen yleinen syy on halu optimoida kernelistä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta. "
Ootko sä nyt ihan vakavissaan että pappa tai kukaan muu normikäyttäjä haluais optimoida kernelistä pois jotain ominaisuuksia?! Jos jollekin tulee semmoinen mieleen niin noiden ohjeiden seuraaminen on varmasti helppoa.
Mitenkäs jos mummo haluaa ehdottomasti poistaa Windowsin ytimestä tarpeettomaks kokemansa tuen diskettiasemalle...?
"esimerkiksi joidenkin oheislaitteiden toimimaan saattamiseksi."
Entä, jos papalla ei ole niitä satunnaisia laitteita. Vaan ihan oikea kunnon pönttöpuucee, mihin laitetaan kiinni tulostin, skanneri ja digikamera.
"Toinen yleinen syy on halu optimoida kernelistä pois ominaisuuksia, joille käyttäjä ei koe olevan itsellään tarvetta."
Miksi ihmeessä? Tämähän juontuu ammoisilta ajoilta jolloin tietokoneiden resurssit olivat oikeasti kortilla. Samoin edelleen joissain erikoistapauksissa tämä saattaa olla tarpeen. Kuitenkin nykyisissä graafisissa työpöytäympäristöissä Linux-kernelin osuus resurssien käytöstä on mitätön.
En jaksa naputtaa uudelleen niin parikin kohtaa uusintana...
"Kauanko sulla kestää päivittää järjestelmä ja kaikki järjestelmään asennetut ohjelmat tuoreimpaan versioon, montako kertaa sun pitää napsauttaa hiiren nappulaa? Mulla siihen riittää yks napsautus ja salasanan kirjoittaminen. Mulla homma on valmis muutamassa minuutissa. Sillä softamäärällä mitä mulla on koneella, sulla kestää vähintään viikonloppu."
"Väittely on joskus ihan hauskaa, mutta olis ihan kiva että vastaanvänkääjällä olis jonkinlaiset perustiedot asioista joista kirjoittaa..."
Pystyisitkö selittämään miks edelleen Vista ei suostu käyttämään vanhoja Dos:sta periytyviä tiedonsiirtoväylien nimiä tiedostojärjestelmässään?
Ihan fiksua suojata järjestelmää käyttäjän hölmöilyiltä mutta onko tuo nyt sitten oikea tapa..? Voihan Unixissakin järjestelmän sotkea, jos menee sössimään /dev-hakemistoon jotain, mutta siihen ei ihan normaalin käyttäjän oikeudet riitä...
Ai jaa ? Mitenkähän sitten on selitettävissä että itse käytän Linuxia ilman mitään vaikeuksia, vähintään samalla helppoudella kuin Windowsia.
Haluan tarkistaa sähköpostit: napautan työpöydältä KMailin kuvaketta, KMail latautuu. Napautan KMailin työkalupalkista uusien mailien hakupainiketta ja se hakee mailit (jos on) palvelimelta. Sitten vain valitsen uudet mailit luettavaksi tai tuhottavaksi napauttamalla niitä maililistasta.
Haluan kuunnella musiikkia: napautan AmaroKin kuvaketta työpöydältä, AmaroK latautuu. Valitsen mieluiset kappaleet kappalelistasta (tai käytän vakiolistaa). Meikällä tosin usein AmaroK latautuu automaattisesti samalla kuin käyttis.
Haluan skannata kuvia: napautan skannausohjelman kuvaketta, ohjelma käynnistyy. Sitten vain käytän skannausohjelmaa siinä missä vastaavaa Windows-ohjelmaa.
Samalla tavalla sujuu muukin käyttö. Ei tuossa mitään ongelmia ole. Kannattaisi kokeilla jotain nykyaikaista distroa eikä vain vuodelta miekka ja kypärä olevaa kötöstystä.
Luepas se viesti, niin tajuat. Se ei ole ainoa, mutta joskus sinut PAKOTETAAN SIIHEN.
Miten niin pakotetaan? Selvennä tarkemmin.
Ei minua ainakaan koskaan ole pakotettu käyttämään F--Securea.
"Entä, jos papalla ei ole niitä satunnaisia laitteita. Vaan ihan oikea kunnon pönttöpuucee, mihin laitetaan kiinni tulostin, skanneri ja digikamera."
No eikös tulostin, skanneri ja digikamera juurikin ole niitä oheislaitteita?
Joillain työpaikoilla käytetään keskitettyä haittaohjelmien torjuntaa ja joka työasemassa on se yksi ja sama virustentorjuntaohjelma. Kävisi näes ylläpidolle turhan työlääksi ravata korjailemassa työntekijöiden koneissa olevia vaihtelevia torjuntaohjelmia. Meikän firmassa esmes on F-Secure nimen omaan tuo keskitetty ratkaisu.
Ennenkuin linuxilla päästään tuohon pisteeseen, se vaatii tunti- päiväkausia tappeluja toimimattomamien ajurien kanssa, ja käsittämättömien komentosarjaloitsujen kirjoittamista kun ei edes hiiri suostu toimimaan.
Eräs ohje:
"Ohjelma kehoittaa sinua kääntämään itsensä lähdekoodeista ja antamalla kääntäjälle debug-lipun, jotta ohjelman debuggaus olisi mahdollista. Tämän jälkeen sinun pitäisi ajaa ohjelmaa gdb:n päällä debug-tilassa ja kaatumisen yhteydessä ottaa backtrace (joka kertoo mitä ohjelma oli tekemässä kun se kaatui) ja lähettää se kehittäjille jotta he voivat korjata ongelman. Tuossa ohjeessa pitäisi todennäköisesti lukea myös, että käyttäjän tulisi hakea tuoreimmat lähdekoodit versionhallintajärjestelmästä.
Tuo ohje ei siis korjaa ongelmaa, vaan se kertoo miten voit jäljittää missä ongelma on, jotta voit kertoa kehittäjille siitä jotta he voivat korjata ongelman, jotta sinä voit tulevissa versioissa hyötyä korjauksesta muiden ongelmasta kärsineiden käyttäjien kanssa."
Jos jotain menee pieleen Linuxissa, niin virheilmoitus on tyyliä:
”hei Sinä typerä looserikäyttäjä joka et osaa etkä tajua mitään kunnon käyttiksen hienouksista. Ole hyvä, ja käännä ydintä kerran vasemmalla ja sitten oikealle ja kirjoita konsoliin komento root ./ skdfjsf / sdfkaskfsk22 / ksjgksjafkla / -s. Jos ei auta, niin toista äsken antamasi komento C /kernel nodea ajamalla ja boottaa Xwindow roottiin”
Linux saa kyllä käyttäjän tuntemaan itsensä todella tyhmäksi ja kädettömäksi, vaikka olisi harrastellut koneita 10 vuotta, eikä olisi ihan niin aloittelija. Varsinkin ohjelmien asennus (paitsi SUSE/Yast) on niin syvältä kuin voi olla; ei yksinkertaista ”klikkaa-ja-asentuu-automaattisesti” asennuspaketteja.
Linux on olevinaan helppokäyttöinen ja moderni käyttis, mutta jäänyt käytettävyydeltään jonnekkin MSDOS 1980 kaudelle, graafisesta käyttöliittymästä huolimatta. Insinööri-nörttikäyttis ja sellaisena se pysyy niin kauan, kun käytettävyys ei ole esim. Windowsin tai MacOs tasolla. Erittäin hyvä varmaan servereissä, mutta ei muualla.
Se siitä Linuxin helppokäyttöisyydestä
eihän työpaikallasi käyttämäsi kone ole sinun, vaan työnantajasi vuokraama(leasing yleensä).
Niin että miksi se sinua haittaisi, kun kerran kysymys ei ole sinun koneestasi?
Menet vain sellaiseen työpaikkaan missä on oikeasti vakioitu ympäristö ja tietohallinnossa kunnon tiukkaparrat. Siinä käytät sitten käytät sitä F-Securea vaikka mitä sanoisit, koska se on tietohallinnon päätös. Ei siinä mitään erikoista ole, jokainen "villi kone" lisää ylläpitäjien työtaakkaa. Työpaikkahan on tietenkin valintakysymys, joten eihän sitä F-Securea todellakaan ole pakko käyttää.
Muuten toiminta ei ole ollenkaan tavatonta yrityksissä. Luepas esimerkiksi Tero Lehdon blogia Linuxin käyttöönotosta yrityskäytössä. Ja mikä ottaa ensimmäisenä vastaan? Yllätys, yllätys, se on tietohallinto.
http://blogit.tietokone.fi/linuxinjaljilla/?p=20
Kotona voi jokainen käyttää ihan mitä tykkää.
Koska teet töitä sillä firman leasing-koneella, eikä se taas toimi kunnolla, koska siinä on se tietohallinnon vaatima F-Secure!
>...juurikin ole niitä oheislaitteita?
Onhan ne mutta missä sitä kernelin kääntöä tarvitaan?
Pistetään piuha kiinni koneeseen ja aletaan käyttämään. Eikä tarvitse boottailla konetta kuten "eräissä" käyttöjärjestelmissä. :)
Windowsin manuaalinen päivitys:
Windows update ->
IE avautuu ja menee Windowsin päivityssivulle. Sivu tunnistaa automaattisesti koneella olevat päivitykset. Jos sivu ilmoittaa uusista päivityksistä, hyväksyn ne ja lataus asennus alkaa.
Windowsin automaattinen päivitys: Kone lataa ja asentaa päivitykset taustalla automaattisesti.
Virustorjunta, ja haittaohjelmatojunta: Päivittävät automaattisesti itse itsensä.
Muut ohjelmat:
Klikkaan päivitysohjelman kuvaketta-> avautuu update sivusto. Mikäli päivityksiä on, valitsen haluamani päivityksen/päivitykset -> Lataus ja asennus alkaa.
Niin helppoa se Windowsilla vaan on, eikä missään vaiheessa tarvitse kirjoittaa mitä käsittämättömämpiä komentosarjoja.. kaikki hoituu muutamalla hiiren klikkauksella..
>...se vaatii tunti- päiväkausia tappeluja...
Et kai tosissasi väitä etteikö Linux olisi nopeampi ja helpompi asentaa kuin windowsit?
Kumpi meistä voi voitonvarmana kehottaa ihmisiä ITSE kokeilemaan ettei tarvitse olla kuulopuheiden varassa? :)
Äläpäs dorkattele siellä. Miksi se sinua muka haittaa koska KYSYMYKSESSÄ EI OLE SINUN KONEESI?
Miksi se sinua muka haittaa koska KYSYMYKSESSÄ EI OLE SINUN KONEESI?
"Kumpi meistä voi voitonvarmana kehottaa ihmisiä ITSE kokeilemaan ettei tarvitse olla kuulopuheiden varassa? :)"
Minä ainakin voin. Sinusta en sitten tiedä.
Minulla hiiri toimi jo asennusohjelmassa, ei sillä että sitä olisi tarvinnut. Levy asemaan, koneen boottaus siltä ja muutaman valinnan tekeminen asennusohjelmassa. Kirjoittamista ei tarvinnut muussa kuin käyttäjätunnuksien ja salasanojen syöttämisessä.
Ja asennuksen jälkeen hiiri toimi ilman mitään kikkailuja. Kone käynnistyy suoraan graafiseen käyttöliittymään josta voi aloittaa käytön saman tien. Tulostin toimii ilman kikkailuja. Skanneri toimii ilman kikkailuja. Digikameralta saa kuvat helposti ladattua koneelle graafisen käyttöliittymän kautta. Muistitikut tunnistuvat automaattisesti kun ne laittaa kiinni ja sisällöstä aukeaa normaali selainikkuna. Ainoa asia missä tarvii kirjoittaa vähän enemmän on koodaaminen.
Moderni Linux-distro on kokemukseni mukaan helppokäyttöisyydessä ja toimivuudessa VÄHINTÄÄN samaa tasoa Windowsin kanssa. Piste.
Koska se nimenomaisesti haittaa minun työntekoa, DORKA.
Haittaa muuten aika vitun monta ihmistä työelämässä, DORKA.
"Klikkaan päivitysohjelman kuvaketta-> avautuu update sivusto. Mikäli päivityksiä on, valitsen haluamani päivityksen/päivitykset -> Lataus ja asennus alkaa.
Niin helppoa se Windowsilla vaan on, eikä missään vaiheessa tarvitse kirjoittaa mitä käsittämättömämpiä komentosarjoja.. kaikki hoituu muutamalla hiiren klikkauksella.."
Klik klik klik naks naks ok, päivitä, etsi päivitys, naks naks klik ok, valitse, etsi, päivitä jne jne jne...
Mulla homma hoituu siten että järjestelmä ilmoittaa koska uusia päivityksiä on tarjolla, jonka jälkeen painan HIIRELLÄ ok nappulaa, jonka jälkeen kirjoitan pääkäyttäjän salasanan. Loppu hoituu automaattisesti. Yksi klikkaus, yksi salasana. Mikä oli vaikeaa? Terminaalia ei ole pakko käyttää jos ei halua. Vistaan on lisätty monipuolisempi terminaali, Redmontissakin on huomattu että ylläpitotoimia on helpompi tehdä terminaalilla.
"Linux saa kyllä käyttäjän tuntemaan itsensä todella tyhmäksi ja kädettömäksi, vaikka olisi harrastellut koneita 10 vuotta, eikä olisi ihan niin aloittelija."
Sun ei tarvi kääntää niitä ohjelmia lähdekoodista jos et välttämättä halua. Sun ei tarvi asentaa ohjelmia niin hankalasti kuin se tehdään Windowsissa. Se, että sinä et ole päivän jälkeen osannut käyttää Linuxia niinkuin 10 vuoden harjoittelun jälkeen osaat käyttää Windowsia, ei tarkoita sitä että järjestelmä on huono. Se ehkä tarkoittaa sitä, ettet osaa käyttää järjestelmää miten on tarkoitettu.
Mustakin tuntui joskus oudolta käyttää Linuxia ensimmäisen kerran, tuntui jopa hankalalta. Sen jälkeen huomasin että asioita ei pidä yrittää tehdä niinkuin on Windowsissa oppinut, homma hoituu helpommin.
"on niin syvältä kuin voi olla; ei yksinkertaista ”klikkaa-ja-asentuu-automaattisesti” asennuspaketteja."
Sun mielestä on helppoa etsiä netistä asennuspaketti, ladata se levylle, etsiä se resurssienhallinnasta, tuplaklikata hiirellä, valita minne asennetaan ja varmistaa vielä pariin kertaan ok, kunhan olet varma. Mun mielestä toi on käsittämättömän monimutkaista.
Jos mä haluan asentaa vaikka mp3-soittimen, mä käynnistän pakettienhallinnan, kirjoitan etsi-kohtaan "mp3 player", valitsen haluamani ohjelman, painan "toteuta" nappulaa. Sen jälkeen käynnistän ohjelmavalikosta, "ääni ja video" valikon alta juuri asennetun ohjelman. Myös Linuxille on joistain ohjelmista samanlaisia paketteja, jotka asentuu automaattisesti. Ohjelmien asentaminen on vain paljon helpompaa pakettienhallinnan kautta.
Jos susta on tuntunut Windowsista Linuxiin siirtyminen hankalalta, ei välttämättä tarkoita että se olis muiden mielestä sellaista. Englantilaisetkin on ihan tyytyväisiä kahden hanan systeemiinsä; näppärää kun toisesta tulee kylmää ja toisesta kuumaa, sun mielestä semmoinen on hölmöä ja hankalaa.
Tuossa on nimen omaan kyse pakottamisesta. Itsekän kysyit aikaisemmin missä muka pakotetaan ihmisiä käyttämään F-Securea. No, tuossa tuli vastaus.
Hienoa ja harvinaista herkkua tällä palstalla.
Nyt siis kehoitamme yhdessä kaikkia kokeilemaan kumman asentaminen on helpompaa, Linuxin vain Windowsin!!!
"Tiedän että linux käyttäjien ryhmä pienenee entisestään kun ei kenenkään normaalikäyttäjän hermo kestä taistella ja säätää linuxin kanssa jatkuvasti."
"Linuxille on vaikea löytää mitään toimivia ohjelmia. Jos työ on tehtävä, ei auta muu kuin tehdä se jollain muulla alustalla kuin Linuxilla."
mulla on ns. herrrmo nyt mennyt sen linuxin kanssa. kerropas miten teen työni ja muut ko. jutut koneellani missä on Vista kerta se on helpompi ja siihen on kerta helppo saada ohjelmiakin. pliis.
aloitetaan helposta eli:
ensimmäinen kysymys:
--------------------
Miten Vistan saa muistamaan edellisen käyttökerran avoimet tiedostot niin, että
ne avautuvat automaattisesti seuraavalla
käyttökerralla?
toinen kysymys:
---------------
miten vistasta saa tehtyä serverin joka tarjoilee käyttöliittymän ja ohjelmat 8 eri päätteeseen joissa ei ole kovalevyä? vain muistia,verkkokortti,näyttö,näytönohjain.
kolmas kysymys:
---------------
miten sen vistan saa lataamaan valokuvat,yms. tietokoneeseen kännykästä kun se tulee bluetoothin ulottuville(automatic tietysti)? ja samalla sen pitäs myös kirjata onlineen messengerissä(windows sana) ja sit sen pitäis myös automaattisesti siirtää kaikki tekstiviestit tulemaan koneelle ettei tarvii "näpytellä" hankalalla näppiksellä vastauksia..
neljäs kysymys:
---------------
miten voisin asentaa vistan Xboxiini kun haluun katella sillä divx-leffoja ja surffata netissä ja kuunnella mp3:siakin..?
viides kysymys:
---------------
haluaisin myös vistan usb-tikulle mukaan että mulla ois oma systeemi aina matkassa kun kierrän kavereilla yms. ei tarviis sitten käyttää niiden outoja versioita mistään. miten onnistun tässä?
kuudes kysymys:
---------------
miten saisin päivitettyä vistani silleen ettei internet-explorer olisi vaikuttamassa koneessani ollenkaan? eli se pitäis eka poistaa siitä pois poikkeen ja firefox tms. tilalle.
seitsemäs kysymys:
------------------
miten saisin vistan "video-soittimen" näppäinoikotiet säädettyä silleen että tuo "numeronäppäimistö" pitäisi sisällään playt, kelaukset yms. (numeroissa 1-9 ja muut napit mitä siinä nyt on)???
kysytään lisää sitten kun näihin on vastattu. :D
>...maksaa 78,8€ per kysymys...
Kyllä tukea saa edullisemminkin! Asian eteenpäin viemistä helpottaa suunnattomasti jos omasta kielitaitovalikoimasta löytyy hindi, urdu, gudžarati, tamili ja bengali.
http://ampland.com/humor/06/0223.html
Eihän sinun tarvitse siitä päänsärkyä ottaa, koska se ei ole SINUN tietokoneesi..
käytän työssäni konetta jossa on F-Secure mutta kukaan ei ole koskaan pakottanut minua käyttämään F-Securea. Minulle on aivan sama mikä virustorjunta tai käyttöjärjestelmä työpaikkani koneessa on.
Mutta omaan koneeseeni kukaan ei ole koskaan pakottanut ottamaan F-Securea käyttöön.
Kysymys on nimenomaan omasta koneesta. Mitä hemmetin väliä sillä on mikä virustorjunta tai käyttöjärjestelmä on työpaikkani tai naapuruni koneessa?
tuo dorkattelu!
Jos kysymyksessä ei kerran ole työntekijän oma kone, niin miksi se pitäisi häntä haitata? Mulle on aivan tasan samentekevää mikä virustorjunta tai käyttöjärjestemä työnantajani koneessa on. Sehän on HÄNEN omistamansa, tai vuokraamansa kone, EI MINUN!
"Onhan ne mutta missä sitä kernelin kääntöä tarvitaan?"
Siksi tietysti jos ne ei toimi ilman kernelin kääntämistä. Juuri siitähän kernelin kääntämisessä on kysymys.
"Pistetään piuha kiinni koneeseen ja aletaan käyttämään."
Kunhan vain kerneli on ensin käännetty.
Eihän Linuxissa edes ole defaulttina minkäänlaista graafista järjestelmää.
Sehän on pelkkä käyttöjärjestelmän ydin. Vai luuletko että pelkkä kerneli on käyttöjärjestelmä?
"Sun ei tarvi asentaa ohjelmia niin hankalasti kuin se tehdään Windowsissa"
Linuxissa et voi asentaa ohjelmia niin käyttäjäystävällisesti ja helposti kuin se tehdään Windowsissa.
Niinpä. Yksi ehkä suurimpia syitä siihen miksi Linux ei ole edelleenkään kovin yleisesti käytössä, on se että se on niin vaikeakäyttöinen, tai oikeastaan käyttäjävihamielinen.
Linuxia käyttäessä joutuu aivan liian usein repimään hiuksiaan ja kiroamaan MIKSI HELVETISSÄ kaikki Linuxissa pitää tehdä niin HELVETIN VAIKEAKSI! Linuxin koodaajat ja suunnittelijat taitavat suorastaan vihata Linuxin käyttäjiä.
että et ole edes käyttänyt pakettien hallintaa. Et näyttänyt ymmärtävän höikäsen pölähtävää viestistä johon vastasit. Parilla klikkauksella saat kerralla päivitykset KAIKKIIN asentamiisi ohjelmiin. Jos et halua käyttää konsolia, niin ei sinun tarvitse.
Etkä huomannut lukea tätä ollenkaan:
"Yksi ehkä suurimpia syitä siihen miksi Linux ei ole edelleenkään kovin yleisesti käytössä, on se että se on niin vaikeakäyttöinen, tai oikeastaan käyttäjävihamielinen.
Linuxia käyttäessä joutuu aivan liian usein repimään hiuksiaan ja kiroamaan MIKSI HELVETISSÄ kaikki Linuxissa pitää tehdä niin HELVETIN VAIKEAKSI! Linuxin koodaajat ja suunnittelijat taitavat suorastaan vihata Linuxin käyttäjiä."
Windows: -> click-click -> ohjelman suoritus alkaa..
Linux: -> Äääh -> No jo nyt on -> Voi perk... -> Ei saat... -> No voi vitt... -> helevett..
Myönnän ihan rehellisesti että ainakaan minun mielenterveyteni ei kestäisi Linuxin käyttämistä
ja vastasin että käsityksesi linuxin vaikeudesta on aivan väärä.
Tuolla ylempänä joku myös omaa väärän käsityksen linuxin asentamisesta. Pistin just' imutuksen PCLinuxOS TR4:lle ja kun se on poltettu niin aloitan yhtäaikaa asennukset XP:een ja PCLinuxOS:än kanssa. Kummassakin koneessa on samanlaiset prossut ja sama muistimäärä. Tulen kertomaan kuinka kävi.
Linuxissa riittää kaksi hiirenklikkausta ja pääkäyttäjän salasanan kirjoitaminen -> koko käyttöjärjestelmä ja kaikki asennetut ohjelmat päivittyvät.
Yleensä nykyiset distrot tunnistavat oheislaitteet ongelmitta ellei ole jokin erikoinen tai Windows-only laite. Ja vaikka olisi erikoinen laite joka ei tunnistu suoraan voi siihenkin löytyä modulimuotoiset ajurit.
Okei, voihan asian noinkin ilmaista. Yleensä vain taitaa olla niin että Linuxista puhuttaessa tarkoitetaan kokonaista distroa paketteineen, pelkkää kerneliä ei taideta kovin usein käyttää sellaisenaan. Oli miten oli, meikäläisen distron tapauksessa asennus ja käyttöönotto oli juuri niin vaivatonta kuin esitin.
on windows-only laitteita. Tämä johtuu siitä että suurin osa tuotteista on tehty windowsille sen suuremman käyttäjäkunnan johdosta. Linuxissa suoraan tomivia laitteita ei yksinkertaisesti kannata tehdä. Eli käytännöllisesti katsoen kuitenkin voidakseen ottaa tulostimen, skannerin tms. käyttöön, joutuu ensin kääntämään kernelin.
Linuxissa jokaisen päivityksen jälkeen joudutaan kääntämään kerneli.
Niin että onpa helppoa joo tosiaan heh
et sinä minua onnistu huijaamaan. jonkun muun hyväuskoisen ehkä, mutta et minua.. Niin että puhu sinä vaan, minä pitelen hevosta...
Ehkä säkin huomaat sen merkityksen siinä vaiheessa kun tulee ikää lisää ja pääset ihan oikeasti töihin...
Olis edelleen syytä ottaa asioista selvää ennenkuin avaa sanaisen arkkunsa ja tekee samalla itsestään ääliön...
Hauppaugen fullfeature digi-kortti tarvi oman modulinsa kerneliin, mutta ne ei toimi Windowsissa ollenkaan. Ainoa kerta kun mulla on ollut kernelin vaihtamiselle tarvetta.
Sulla on uskomaton määrä tietoa takana.. :)
Mä en ole buutannut mun vdr-laatikkoa kahteen vuoteen, silti oon päivittänyt softia monet kerrat. Mun tietämyksen mukaan uuden kernelin käyttöönotto vaatis koneen uudelleenkäynnistyksen, mutta ehkä sä olet pätevämpi arvioimaan asiaa.
Duunissa taasen pari Solaris-myllyä on viimeks ollut virrattomana ennen kuin ne asennettiin, alkaa olla kohta kolme vuotta takana. Koskas viimeks Windows-päivitykset on asentunut niin ettei konetta ole tarvinut buutata?
PClinuxOS on asennettuna ja päivitys käyttikseen ja ohjelmiin meneillään. Time remaining 8m 15s.
XP SP2 asennettu. Päivitys meneillään mutta tulee vielä kestämään sillä niitä kaikkia ei voi kerralla asentaa. Pitää välillä boottailla ja taas mennä update sivulle. Tätä rumbaa näyttää riittävän. No kun käyttis lopultaa saadaan päivitettyä, niin alkaa tietoturvan asentelu ja sen päivittely. Homma jatkuu ohjelmien asentelulla, joita käytössä tarvitaan. Eli aika paljon on tehtävä, ennenkö XP:llä pääsen hommia hoitamaan.
Juuri asennetulla PCLinuxOS:llä kirjoitan tämän loppujutun. Kertaakaan en tarvinnut konsolia ja käyttis sekä ohjelmat ovat päivitetty. On kuvankäsittely-, Office-, poltto- (myös DVD), videoiden katselu-, musiikin kuuntelu ym.-ohjelmat toiminnassa. Se siitä VAIKEUDESTA.
XP:een saaminen yhtä monipuoliseksi toiminnaltaan näyttää vielä vievän tovin jos toisenkin.
Kannattaa ottaa huomioon ettei yksinkertaisen hakusanaparin "linux problems" tai "windows problems" palauttamaa linkkimäärää voi suoraan soveltaa tuohon. Ensinnäkin tuo haku antaa vain kaikkien linkkien määrät jossa ovat nuo kaksi sanaa eikä kiinnitä huomiota mahdollisiin muihin sanoihin jotka voivat muuttaa merkityksen täysin. Sivulla voisi olla vaikka lause "I've had no problems at all with linux" ja se tulisi mukaan tuohon hakuun. Toisekseen, mikään ei takaa etteikö luvussa olisi useita linkkejä samalta henkilöltä. Esmes joku kädetön tumpelo joka kuvittelee Linuxin olevan käytännössä ilmainen Windows eikä osaa sopeutua eroavuuksiin voi olla jatkuvasti ruikuttamassa apua.
vastaapa nyt kiltisti kysymyksiin. jauhotsuussa ei pitäs pystyä huutelemaan turhuuksia ja epätosia asioita.
Linux on kyllä surkee voi v..tu kaikkea sitä ihmiset kehuu ei voi muuta sanoa,pelkkä vitsi koko p..ska.
"yrjö" ?? vastaamassa noihin kysymyksiin.