Uusi hallitus tulee ottamaan vesiensuojelun vakavasti. Pääministeri ja ympäristöministeri ovat jo käyneet merellä toteamassa vakavan tilanteen. Haja-asutuksen leväperäiseen jätteiden käsittelyyn tullaan puuttumaan. Yksi haja-asuja kuormittaa enemän vesistöjä kuin kymmenen kaupunkilaista.
Myäs maatalouden ympäristötuki on Lehtomäen mukaan ollut tehoton. Typpipäästöt ovat kasvaneet ympäristötuesta huolimatta.
Yli puolet suomen ravinnekuormituksesta on maataloudesta peräisin, mittavasta ympäristötuesta huolimtta. Maksettu ympäristötuki vastaa suuruudeltaan suomen koko peltoalan käypää arvoa. Kuvaavampi nimitys ympäristötuele olisi maatalouden tulotuki.
Myäs maatalouden ympäristötuki on Lehtomäen mukaan ollut tehoton. Typpipäästöt ovat kasvaneet ympäristötuesta huolimatta.
Yli puolet suomen ravinnekuormituksesta on maataloudesta peräisin, mittavasta ympäristötuesta huolimtta. Maksettu ympäristötuki vastaa suuruudeltaan suomen koko peltoalan käypää arvoa. Kuvaavampi nimitys ympäristötuele olisi maatalouden tulotuki.
Vastaukset 20
Vanhimmat
asialle tehdä? Lopetetaan viljely, vai??
Ehdota jotain.
Haja-asutuksen päästöt vähenevät tehokkaimmin kannustamalla ihmisiä siirtymään taajamiin ja kaupunkeihin.
Maataloudessa ravinnepäästöjen kasvaminen johtuu pitkälti heikentyneestä ammattitaidosta ravinteiden käsittelyssä. Ravinteiden hyödyntämisteho on laskenut yhtäjaksoisesti yli 60 vuoden ajan. Teollisesti valmistettujen ja ulkoa tuotujen lannoitteiden ja rehuraaka-aineiden sisältämä ravinnemäärä on kasvanut koko em. 60 vuoden ajan, sensijaan suomalaisen maataloustuotteen osuus kuluttajan lautasella on vähentyn vastaavana aikana yhtäjaksoisesti. Vain muutama prosentti suomessa käytetyistä lannoitteista ja rehuista sekä niiden sisältämästä energiasta päätyy kuluttajalle asti.
Maatalouden ravinnetehottomuus johtuu osaltaan myös halvasta energiasta. On edullisempaa tislata typpeä ilmasta ja louhia fosforia kalliosta kuin kuin käyttää menetelmiä joilla on selviydytty aiemmin.
Nimittäin tuo viimeinen kappale, mutta samaan halpaan energiaan perustuu koko nykyisen kaltainen elintaso.
Jos siirtyisimme vaikka ennen sotia harjoitettuihin viljelytapoihin, luulisin elintarvikkeisiin käytettävän osuuden ihmisten tuloista kasvavan huomattavasti. Myös ihmistyön osuus alkutuotannossa kavaisi ja tämä kumoaa tuon ensimmäisessä kappaleessa esitetyn ajatelman imisten siirroista taajamiin ja kaupunkeihin.
Tuohon väitteeseen muutaman prosentin osuudesta lautasella sinulla varmasti on jokin lähde?
Ravinteidenkäytön tehostaminen ei tarkoita ihmistyön osuuden lisäämistä, päin vastoin tilakokoa on kasvatettava ja koneellistuamisastetta ja teknologian tasoa sen mukana.
Ympäristötuki voitaisiin maksaa vaikkapa tilan ravinnetaseen mukaan, ostettujen ja myytyjen ravinteiden mukaan tilalle tulisi 0-tilanteessa normaali tuki positiivisesta ravinnetaseesta seuraisi sanktiota ja omien ravinnevarojen syömistä korvattaisiin bonuksella.
Suomalainen syö vuodessa fosforia 300g josta kolmasosa on peräisin suomalaisesta maataloustuotteesta, loput ovat kalaa, tuonti elintarvikkeita jne. Yhteensä suomalaiset syövät noin 500 tonnia suomen maataloudesta peräisin olevaa fosforia. Vastaavan lannoitemäärän levittämiseen tarvitaan 2% suomen peltoalasta.
ei maa toimi kuten prosessiteollisuus. Ei voida sanoa, että jos vuonna 1 laitetaan 15 kg/ha fosforia ja sadossa poistuu 10 kg tämä loppu menisi harakoille. Typpi- ja osaa hivenlannoituksesta lukuunottamatta lannoitus on lähinnä maaperän ravinnevarastojen täydentämistä. Oikeudenmukaisen sanktiojärjestelmän kehittäminen siten, että se ottaisi huomioon erilaisten maalajien ominaisuudet lienee lähes mahdotonta.
Toisaalta tälläinen sanktio on jo olemassa, jos lannoitat enemmän kuin on tarpeen ja tämä ostamasi lannoite valuu pois pellolta ei se kasvata myöskään satoasi ja lisää tulojasi. Eli minä ainakin uskon, että ne jotka näitä ravinnetaseita laskevat ottavat ne huomioon siinä määrin kuin se on mahdollista.
Vuosittaiseen ravinnetaseeseen suurin vaikuttava tekijä on aivan varmasti saatava sademäärä, joka voidaan ennustaa ehkä muutaman viikon päähän. Mutta lannoitus on esim. viljakasveille tehtävä keväällä pääsääntöisesti reilun kolmen kuukauden ajaksi.
Niin ja tuosta fosforilautasesta, onko tuohon 300g laskettu myös se tarve mikä esim. lehmällä on tuottaakseen maidon ja lihan?
kevättä rinnassa, tällästä syyttelyä on osattu odottaakin taas kun viljelytyöt pelloilla ovat alkaneet.
Miten se rakkikoira karvoistaan pääsisi.
(AMK) heh heh Akateeminen Maatalouden Kyykyttäjä.
Eikös tuo lyhenne tuosta tule?
niin ja toiseksi ei AMK ole todellakaan akateeminen ;)...
tutkinto on korkeakoulututkinto. Sama kuin englantilaisten Bachelors degree. Ylempi korkeakoulututkinto suomessa on sama kuin Masters degree, englannissa.
joka lapseni on, on myös amk insinööri. Tietotekniikan firmassa töissä statuksella, jota en osaa edes sanoa, enkä kirjoittaa.
tuo Bachelors degree jonkin asteista poikamiestä tai muuta peräkammarin ilmestystä...
Jätteenpuhdistamo erottaa sen vedestä aika hyvällä prosentilla, mutta mitä sitten tapahtuu?
Mitä tapahtuu sille erotetulle ravinteelle? Ei se ilmaan häviä. Sitä saa melko vapaasti levitellä viherrakentamiseen, josta ravinteet sitten sujuvasti valuvat mereen!
jolloin se ei ole enään jätettä, kuten lanta vaan sitä saa käyttää esim. maarkentamisessa rajoituksetta. Samaa menetelmää käytetään turkistarhoilla, sikaloissa, kanaloissa, teollisuudessa jne.
ravinteita. Se vain muuttaa ne entistä liukoisempaan muotoon, jolloin valumisongelmat vai pahenee.
vaan arvokasta lannoitetta jolla korvataan teollisesti valmistettuja lannoitteita.
mihin unohtu ne öljy-ydinjäte kuljetusten riskit?lieneekö mitään väliä enään fosforeilla yhden laivaonnettomuuden jälkeen.Rupeaisivat kuljettaan lehmänpaskaa,niin varmaan kiellettäs laissa kyseiset kuljetukset ympäristökatastrofin pelossa.
Turun Sanomissa oli mielenkiintoinen kirjoitus, jossa esitettiin, että suurin syy Itämeren rehevöitymiseen onkin soiden ojitus ja siitä vapautuneet ravinteet ja orgaaninen aines. Jutun kirjoittanut tutkija kyseenalaisti tämän vallitsevan teorian että maatalouden, asutuksen ja teollisuuden ravinnepäästöt olisivat pääsyy Itämeren rehevöitymiseen. Mikäli tämä pitää paikkansa, niin aika hataralla pohjalla nämä nykyajan suojelutoimet ovat, jos merkittävin tekijä jätetään kokonaan huomiotta. Muutenkin tämä rehevöitymiskeskustelu on hataralla pohjalla, jotenkin tulee sellainen kuva että ravinteiden kiertoa ja rehevöitymisen dynamiikkaa ei kukaan taida oikeasti tuntea.
Typpipäästöt ovat mielenkiintoinen juttu. Toisinaan väitetään, että niillä ei ole rehevöitymisen kannalta merkitystä, levät saa typpeä ilmastakin. Jätevedenpuhdistamoissakin suurin osa typestä menee läpi, mutta kuulemma se ei ole ongelma. Toisaalta maatalouden typpivalumia pyritään vähentämään mikä on kyllä ihan hyvä juttu.
fosforipäästöjä, kun taas muualla yritetään rajoittaa nitrattien pääsy vesistöihin. Kumma juttu.... ??????
Joku on pahasti väärässä, tai sitten vesistöt rehevöityy ihan eri syistä eri puolilla maailmaa (heh)
No siksi eu on laatinut nitrattidirektiivin joka on ollut voimassa jo vuosia. Suomessa on lannoitettu koko eu aika nitrattidirektiivin mukaan, ja paljon jopa sen allekin.
Vasta viimevuonna muutama muu vanha jäsenmaa alkoi noudattaa sitä, eivät olleet viitsineet aiemmin kun se olisi vaikuttanut haitallisesti niiden maiden maatalouden kilpailukykyyn.
Ja täällä vielä jaksavat jotkut aisoista mitään tietämättömät ja ymmärtämättömät valittaa maatalouden päästöistä.
Ympäri Suomea jäteveden puhdistamoilta mm. Porvoossa valuu puhdistamatonta jäte vettä suoraan jokiin ja järviin.
Miten mitataan maatalouden vesistöjen kuormitus?
Onko kaupunkien kuormitusta edes mitattu?
Miten näitä on verrattu toisiinsa.
Entä onko em. mittauksia ja vertailuja suoritettu muualla euroopassa?
maatalouden päästöjä on mitattu ja mittausten perusteella laadittu malli jonka perusteella arvioidaan päästöjen kokonaismäärä, 3000 tonnia fosforia, tarkoittaa pelloilta valuvien pintavesien olevan pitoisuudeltaan keskimäärin 1,5 mg/l fosforia.
Kaupunkien kuormitusta arvioitaessa on huomioitu vain puhdistetun jäteveden pitoisuudet, suomessa keskimäärin alle 0,5 mg/l fosforia. Erotusaste fosforilla on yli 95%, typellä noin 50%. Erotetut ravinteet ja humus käytetään viherrakenatmiseen ilman rajoituksia. Lahden vesijärvessä on mitattu vesijärviprojektin yhteydessä kaupungin kuivatusvesien purkupaikan läheisyydestä 3mg/l fosforipitoisuuksia.
Pietarista lasketaan p*skaa puhdistamattomana ja uusia kanaloita tulee vain lisää. Näin Suomen osuus päästöistä pienenee merkittävästi.