Maailmankuulun matemaatikkomme Rolf Nevanlinnan kansantajuisesta esityksestä "Suhteellisuusteorian periaatteet ” sain idean seuraavaan ajatuskulkuun: Kuvitellaan avaruuteen piste (ulottuvuuksia sillä 0). Annetaan sen liikkua suoraviivaisesti , se piirtää viivan (ulottuvuuksia 1, pituus). Annetaan viivan liikkua kohtisuoraan suuntaansa nähden, se piirtää pinnan ,esim. neliön (ulottuvuuksia 2,pituus ja leveys). Annetaan pinnan liikkua kohtisuoraan tasoaan vastaan, se piirtää 3-ulotteisen tilavuuskappaleen, esim. kuution. Tästä eteenpäin emme voi kuvausta jatkaa, käsitettä ”kohtisuoraan tilavuutta vastaan” emme voi luontevasti hahmottaa. Näin voimme luoda 3-ulotteisia rakennelmia ja vertailla niiden osien keskinäistä sijaintia, muotoa jne. Mutta ne ovat liikkumattomia, staattisia rakennelmia. Miksi liike puuttuu ? Rakennelmissa ei ole aikaa, tuota salaperäistä neljättä ulottuvuutta. Aika vasta mahdollistaa sen, että partikkeli liikkuu: = on eri ajankohtina eri paikassa. Voisi kuvaannollisesti sanoa, että vasta aika luo elämän, biologinen olento on molekyylien, ja niistä koostuvien organismien liikettä ja muuttumista. Tästä on nyt luontevaa siirtyä ”henkimaailman” asioihin. Ajan tajuamisen suhteen olemme hyvin rajoittuneita, elämme ainoastaan nykyhetkessä , menneet ja tulevat tapahtumat ovat tavoittamattomissa. Voimme tietysti tallentaa historiaa valokuvin, äänittein jne. , mutta autenttinen tapahtumien kokeminen on peruuttamattomasti menetetty, samoin tulevat tapahtumat koetaan vasta sitten kun niiden aika on tullut. Unissa toistuvat usein menneet tapahtumat, väitetään myös että voitaisiin nähdä tulevia. Merkitseekö tämä sitä, että unitilassa kykenisimme irtaantumaan nykyhetkestä ja ainakin tietyissä rajoissa kokea menneisyyttä tai tulevaisuutta? Onko historia tallentuneena aikaulottuvuuden menneisyyteen ja tulevat tapahtumat valmiina aikaulottuvuuden tulevaisuudessa ? Varsin monet täälläkin palstalla käydyt väittelyt (esim. predestinaatio-oppi) sivuavat mainittuja kysymyksiä. Vanhan kansan sanonta ”kun minusta aika jättää” saattaisi sisältää viittauksen siihen, että mennyt elämä olisi löydettävissä aikaulottuvuuden menneisyydestä.
Mielenkiintoista olisi kuulla lukijoiden mielipiteitä edellä esitetystä.
Terveisin : Kansanmies
Mielenkiintoista olisi kuulla lukijoiden mielipiteitä edellä esitetystä.
Terveisin : Kansanmies
Vastaukset 4
Vanhimmat
Drunvalo Melchizedekin kirjat: Elämän kukan salaisuus 1&2, käsittelevät myös näitä aikakysymyksiä.
Voipi suu loksahtaa auki.
Suosittelen lämpimästi!
Erittäin mielenkiintoista luettavaa. Se mistä kirjoitit aikaisemmin käsittelee ilmeisesti ulottuvuuksia. Ja aikaahan ei ole joten oikeastaan voisimme käydä eri "ajoissa" jollakin tasolla. Ehkäpä sillä Merkaballa josta Drunvalo kirjoittaa.
En nyt hirmu hyvin ymmärtänyt tuota, mutta aihe kiinnostaa sen verran että kerrotko lisää jos jaksat tai annatko linkin aiheesta kertovalle sivulle tai jtn? :) Tuo taisi olla aika teoriapohjaista?
Tuon kolmiulotteisen avaruuden geometrian voi kyllä ymmärtää keskikoulun matematiikan pohjalta, mutta kun ruvetaan tarkastelemaan todellisen maailmamme tapahtumien syvintä olemusta aikakäsitteineen et ole ainoa, joka ei sitä hyvin ymmärrä, en ymmärrä minäkään ja rohkenisin väittää, että ei kukaan täydellisesti. Ehkä joku suuri luonnonlahjakkuus (esim. mainitsemani R. Nevanlinna) sen olemusta voi jollakin tavoin hahmottaa.
Viittasin kirjoituksessa mahdollisuuteen unitilassa liikkua aikadimensiossa. Olen itse unessa nähnyt muutaman tulevan, täysin odottamattoman tapahtuman, enkä voi mitenkään selittää niitä sattuman avulla. Myös muutamat tuttavat ovat kertoneet samansuuntaisesti. Aika lähellä on silloin ajatus aikaulottuvuudessa liikkumisesta, tieteellisesti ei tätä tietenkään voi selittää tai todistaa.
Pistän lopuksi linkin Martin Keitelin eri ulottuvuuksia käsittelevään esitykseen:
http://www.martinkeitel.net/sp/4Ds.html