Tukien taustasta

Olen seurannut keskustelua ja haluan kantaa oman korteni kekoon:

Mistä maataloustuet johtuvat?

Maataloustuet on vääränlaisia mielikuvia luova ilmaisu.
itäisikin puhua tuottajahintojen laskemisesta johtuvista kompensaatiomaksuista. Pitää huomata, että vaikka Suomessa ei harjoitettaisi ollenkaan maataloutta, joutuivat suomalaiset veronmaksajat maksamaan Keski- ja Etelä-Euroopan viljelijän ”tukia”.


Vastaus otsikkoon löytyy EU:n kotisivulta, osoitteesta http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm

Sitaatti otsikon ”YMP:N UUDISTUKSEN VAIHEET” alta

”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n (engl. CAP, kirj. huom.) kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”
393180
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 39

Vanhimmat

Kappas vain, P-kirjain putosi pois tekstistä:

itäisikin puhua tuottajahintojen laskemisesta johtuvista kompensaatiomaksuista.

Äänestä
  • ymptuki keskustelu!

    Äänestä

  • alempana oleva kirjoitti:

    ymptuki keskustelu!

    Se, josta siteerasin palasen, ei ole sama YMP eli ympäristötuki, jota nimimerkki tarkoittaa. Kyseessä on YMP = Yhteisön MaatalousPolitiikka, joka paremmin tunnetaan englanninkielisen nimen lyhenteenä CAP:na.

    Äänestä

  • Suomen_puolesta kirjoitti:

    Se, josta siteerasin palasen, ei ole sama YMP eli ympäristötuki, jota nimimerkki tarkoittaa. Kyseessä on YMP = Yhteisön MaatalousPolitiikka, joka paremmin tunnetaan englanninkielisen nimen lyhenteenä CAP:na.

    Huomasin, että tekstini on sensuroitu pois, enkä tarkalleen muista, mitä kirjoitin.

    Siteeraan aiheeseen liittyen palasen nettikirjasta "Suomalainen vaalipetos - salaten ja valehdellen EU:hun", osoite http://www.promerit.net/MUISTILISTA.htm:

    >> Raportistani käy ilmi, että 141-artiklan taustalla olevia asioita on salattu ja että Suomella ole edes neuvotteluasemaa 141-artiklan jatkosta. raportistani selviää myös millaiset ovat 141- ja 142-artiklojen oikeudelliset perusteet, joten maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa on neuvottelujen epäonnistumisesta turhaa syyttää. Antti Kuosmanen nimittäin kertoo 141-artiklan taustalla olevat salatut yksityiskohdat UM:n muistioitakin tarkemmin. Lisäksi Kuosmanen kertoo luvussa ”21.30. EU alkaa vesittää”, s. 123:

    ” Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

    Asian todistaa sitaatti liittymissopimuksen sisällysluettelosta, asiakirjasta nimeltä,

    ”Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin 1995 II”:

    ”NELJÄS OSA: Siirtymätoimenpiteet 21

    I osasto: Institutionaaliset määräykset 21
    II osasto: Norjaa koskevat siirtymätoimenpiteet 21
    III osasto: Itävaltaa koskevat siirtymätoimenpiteet 33
    IV osasto: Suomea koskevat siirtymätoimenpiteet 35
    V osasto: Ruotsia koskevat siirtymätoimenpiteet 41
    VI osasto: Maatalous 46
    1 luku: Kansallisia tukia koskevat määräykset 47”

    Äänestä

  • Jussi_T kirjoitti:

    Huomasin, että tekstini on sensuroitu pois, enkä tarkalleen muista, mitä kirjoitin.

    Siteeraan aiheeseen liittyen palasen nettikirjasta "Suomalainen vaalipetos - salaten ja valehdellen EU:hun", osoite http://www.promerit.net/MUISTILISTA.htm:

    >> Raportistani käy ilmi, että 141-artiklan taustalla olevia asioita on salattu ja että Suomella ole edes neuvotteluasemaa 141-artiklan jatkosta. raportistani selviää myös millaiset ovat 141- ja 142-artiklojen oikeudelliset perusteet, joten maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa on neuvottelujen epäonnistumisesta turhaa syyttää. Antti Kuosmanen nimittäin kertoo 141-artiklan taustalla olevat salatut yksityiskohdat UM:n muistioitakin tarkemmin. Lisäksi Kuosmanen kertoo luvussa ”21.30. EU alkaa vesittää”, s. 123:

    ” Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

    Asian todistaa sitaatti liittymissopimuksen sisällysluettelosta, asiakirjasta nimeltä,

    ”Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin 1995 II”:

    ”NELJÄS OSA: Siirtymätoimenpiteet 21

    I osasto: Institutionaaliset määräykset 21
    II osasto: Norjaa koskevat siirtymätoimenpiteet 21
    III osasto: Itävaltaa koskevat siirtymätoimenpiteet 33
    IV osasto: Suomea koskevat siirtymätoimenpiteet 35
    V osasto: Ruotsia koskevat siirtymätoimenpiteet 41
    VI osasto: Maatalous 46
    1 luku: Kansallisia tukia koskevat määräykset 47”

    ja julkisuudessa jo silloin kun tähän unioniin liityttiin mutta on näköjään monien mielissä ja muistikuvissa muuttanut muotoaan kun tämän artiklan määräaika on täyttymässä...minun muistikuvassani silloin etelään tämä asia kompensoitiin runsaammilla investointituilla joiden tarkoitus oli saada aikaan etelässä rakeenteeliset muutokset joilla etelän maatalous selviäisi siirtymäkauden jälkeen.

    Äänestä

  • tiedossa kirjoitti:

    ja julkisuudessa jo silloin kun tähän unioniin liityttiin mutta on näköjään monien mielissä ja muistikuvissa muuttanut muotoaan kun tämän artiklan määräaika on täyttymässä...minun muistikuvassani silloin etelään tämä asia kompensoitiin runsaammilla investointituilla joiden tarkoitus oli saada aikaan etelässä rakeenteeliset muutokset joilla etelän maatalous selviäisi siirtymäkauden jälkeen.

    Niin se piti tehdä, mutta kyllä sitten ne inv-tuet ulotettiin koko maahan!

    Äänestä

  • Paalinpyörittäjä kirjoitti:

    Niin se piti tehdä, mutta kyllä sitten ne inv-tuet ulotettiin koko maahan!

    investointyitukien tavoite ei ole nähtävästi tarkoitus niinkään parantaa maatalouden kannattavuutta vaan sitouttaa ja pakottaa viljelijät teollisuuden tukemistalkoisiin.tuotteet on myytävä alihintaan mutta hommasta ei pääse irti vasta kun koko henkilökohtainen omaisuus realisoidaan ja ulosottomies hengittää niskaan.

    Äänestä

  • tiedossa kirjoitti:

    ja julkisuudessa jo silloin kun tähän unioniin liityttiin mutta on näköjään monien mielissä ja muistikuvissa muuttanut muotoaan kun tämän artiklan määräaika on täyttymässä...minun muistikuvassani silloin etelään tämä asia kompensoitiin runsaammilla investointituilla joiden tarkoitus oli saada aikaan etelässä rakeenteeliset muutokset joilla etelän maatalous selviäisi siirtymäkauden jälkeen.

    Ei ollut tiedossa!

    Huom!
    Myös 142 on kansallinen tuki, joka kirjoitettiin liittymisasiakirjan SIIRTYMÄsäädökseksi.

    Seuraava nettikirjan sitaatti paljastaa, että 141:sta ja 142:sta tehtiin ihmisten mieliin pitkäaikaiset tuet:

    >> KIISTA RATKAISTAAN SIIRTYMÄJÄRJESTELYNÄ

    ”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.” (Kuosmanen s. 123, luku ”21.30 EU alkaa vesittää”)

    Suomi olisi halunnut kesällä 1994 saada selvyyden 141-artiklan soveltamistulkintaan.

    Erkki Liikanen kertoo Brysselin päiväkirjassa (maanantai 18.7.1994), s. 235:

    ”Palaverin loputtua kysyin Micheliltä (Petite), miten kiista artikla 141:stä pitäisi ratkaista. Hän ehdotti, että siitä muotoiltaisiin tarkistuslau­seke, jonka perusteella tilannetta arvioidaan 2-3 vuoden kulut­tua. Jos vakavia vaikeuksia tuolloin ilmenee, on mahdollista antaa kansallista tukea.”

    Kuosmanen kertoo saman asian luvussa ”Vakavien vaikeuksien tuen perusteista sovitaan”, sivu 126:

    ”Kansallista pakettia koskevan kiistan ratkaisun kannalta ei lopulta tukien taso ollut niin tärkeää kuin niiden esittämistapa, vaikka ajateltuja tasojakin kovasti kritisoitiin. Komission oli pidettävä yllä illuusiota siitä, että oltiin pohjoista tukea lukuun ottamatta menossa kohti CAPin soveltamista sellaisenaan. Suomalaiset tarvitsivat vakuudet, että tukipaketti oli periaatteessa hyväksyttävissä ja että myöskin vakavien vaikeuksien tuen käyttömahdollisuus säilyi. Niinpä paketti kirjoitettiin uudelleen siten, että puhtaasti siirtymäkauden tuet tulivat erilleen muista tuista, ja koska ne laskivat kohti nollaa vuoden 1999 loppuun mennessä, saatiin niihin varsin jyrkkä aleneva trendi.”

    Äänestä

  • palanen kirjoitti:

    Ei ollut tiedossa!

    Huom!
    Myös 142 on kansallinen tuki, joka kirjoitettiin liittymisasiakirjan SIIRTYMÄsäädökseksi.

    Seuraava nettikirjan sitaatti paljastaa, että 141:sta ja 142:sta tehtiin ihmisten mieliin pitkäaikaiset tuet:

    >> KIISTA RATKAISTAAN SIIRTYMÄJÄRJESTELYNÄ

    ”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.” (Kuosmanen s. 123, luku ”21.30 EU alkaa vesittää”)

    Suomi olisi halunnut kesällä 1994 saada selvyyden 141-artiklan soveltamistulkintaan.

    Erkki Liikanen kertoo Brysselin päiväkirjassa (maanantai 18.7.1994), s. 235:

    ”Palaverin loputtua kysyin Micheliltä (Petite), miten kiista artikla 141:stä pitäisi ratkaista. Hän ehdotti, että siitä muotoiltaisiin tarkistuslau­seke, jonka perusteella tilannetta arvioidaan 2-3 vuoden kulut­tua. Jos vakavia vaikeuksia tuolloin ilmenee, on mahdollista antaa kansallista tukea.”

    Kuosmanen kertoo saman asian luvussa ”Vakavien vaikeuksien tuen perusteista sovitaan”, sivu 126:

    ”Kansallista pakettia koskevan kiistan ratkaisun kannalta ei lopulta tukien taso ollut niin tärkeää kuin niiden esittämistapa, vaikka ajateltuja tasojakin kovasti kritisoitiin. Komission oli pidettävä yllä illuusiota siitä, että oltiin pohjoista tukea lukuun ottamatta menossa kohti CAPin soveltamista sellaisenaan. Suomalaiset tarvitsivat vakuudet, että tukipaketti oli periaatteessa hyväksyttävissä ja että myöskin vakavien vaikeuksien tuen käyttömahdollisuus säilyi. Niinpä paketti kirjoitettiin uudelleen siten, että puhtaasti siirtymäkauden tuet tulivat erilleen muista tuista, ja koska ne laskivat kohti nollaa vuoden 1999 loppuun mennessä, saatiin niihin varsin jyrkkä aleneva trendi.”

    Vaatii rohkeutta kirjoittaa tällainen raportti!

    Äänestä

  • tekstiä kirjoitti:

    Vaatii rohkeutta kirjoittaa tällainen raportti!

    Et kai uhkailla yritä kun alkaa totuus tulla päivänvaloon vai mitä tuolla kommentilla tarkoitat?

    http://www.promerit.net/forum/index.php?PHPSESSID=6fb416e20105b2af5f3da16db5647cfe&topic=425.new

    http://lotta.yle.fi/rswebkla.nsf/sivut/nettikolumni?opendocument&pageid=Content1509412CDFE

    http://www.alpoylitalo.com/21

    http://www.sataseutu.com/paa/paa_3011_2005.html

    Faktoja löytyy pilvin pimein vaikka kuinka paljon, väitöskirjaa tutkimiksia ja ties mitä.

    Äänestä

  • vaatii rohkeutta kirjoitti:

    Et kai uhkailla yritä kun alkaa totuus tulla päivänvaloon vai mitä tuolla kommentilla tarkoitat?

    http://www.promerit.net/forum/index.php?PHPSESSID=6fb416e20105b2af5f3da16db5647cfe&topic=425.new

    http://lotta.yle.fi/rswebkla.nsf/sivut/nettikolumni?opendocument&pageid=Content1509412CDFE

    http://www.alpoylitalo.com/21

    http://www.sataseutu.com/paa/paa_3011_2005.html

    Faktoja löytyy pilvin pimein vaikka kuinka paljon, väitöskirjaa tutkimiksia ja ties mitä.

    Kyllä minulta ainakin vaatisi rohkeutta raportoida asioista, joista joutuu julkkikseksi.

    Ovat muuten hyviä linkkejä tuossa edellisessä kommentissa.

    Äänestä

  • vaatii rohkeutta kirjoitti:

    Et kai uhkailla yritä kun alkaa totuus tulla päivänvaloon vai mitä tuolla kommentilla tarkoitat?

    http://www.promerit.net/forum/index.php?PHPSESSID=6fb416e20105b2af5f3da16db5647cfe&topic=425.new

    http://lotta.yle.fi/rswebkla.nsf/sivut/nettikolumni?opendocument&pageid=Content1509412CDFE

    http://www.alpoylitalo.com/21

    http://www.sataseutu.com/paa/paa_3011_2005.html

    Faktoja löytyy pilvin pimein vaikka kuinka paljon, väitöskirjaa tutkimiksia ja ties mitä.

    Faktaa on, mutta viestin vieminen netin ulkopuolelle taitaa pelottaa? Vai miksi asioihin ei tartuta ja vaadita silloisia päättäjiä tilille tekemisistään?

    Äänestä

  • rohkeus puuttuu? kirjoitti:

    Faktaa on, mutta viestin vieminen netin ulkopuolelle taitaa pelottaa? Vai miksi asioihin ei tartuta ja vaadita silloisia päättäjiä tilille tekemisistään?

    Minä en ymmärrä viljelijöiden alistumista!

    Onko vaikenemiseen syynä se, että Ahon hallitus juksasi omiaan?

    Äänestä

  • ymmärrä kirjoitti:

    Minä en ymmärrä viljelijöiden alistumista!

    Onko vaikenemiseen syynä se, että Ahon hallitus juksasi omiaan?

    Mitä vaihtoehtoja olisi ollut pienellä alle
    sadantuhannen kansalaisen ryhmällä,jolla ei
    käytännössä ole mitään "kiristämis"mahdollisuutta?
    Yli 40%:a kansalaisista äänesti vastaan, mutta hekään eivät
    mitään mahtaneet.Seuraavaksi päästään maksamaan
    Eviran valvontamaksua.Eilen tuli kirje postista.
    Täytyyhän senkin virkamies ja politrukkiarmeijan
    palkat jonkun maksaa! Milloinkahan poliisi alkaa
    lähetellä laskuja "valvonnasta" ja tulli ja
    verottaja?

    Äänestä

  • Jussi_T kirjoitti:

    Huomasin, että tekstini on sensuroitu pois, enkä tarkalleen muista, mitä kirjoitin.

    Siteeraan aiheeseen liittyen palasen nettikirjasta "Suomalainen vaalipetos - salaten ja valehdellen EU:hun", osoite http://www.promerit.net/MUISTILISTA.htm:

    >> Raportistani käy ilmi, että 141-artiklan taustalla olevia asioita on salattu ja että Suomella ole edes neuvotteluasemaa 141-artiklan jatkosta. raportistani selviää myös millaiset ovat 141- ja 142-artiklojen oikeudelliset perusteet, joten maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa on neuvottelujen epäonnistumisesta turhaa syyttää. Antti Kuosmanen nimittäin kertoo 141-artiklan taustalla olevat salatut yksityiskohdat UM:n muistioitakin tarkemmin. Lisäksi Kuosmanen kertoo luvussa ”21.30. EU alkaa vesittää”, s. 123:

    ” Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”

    Asian todistaa sitaatti liittymissopimuksen sisällysluettelosta, asiakirjasta nimeltä,

    ”Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin 1995 II”:

    ”NELJÄS OSA: Siirtymätoimenpiteet 21

    I osasto: Institutionaaliset määräykset 21
    II osasto: Norjaa koskevat siirtymätoimenpiteet 21
    III osasto: Itävaltaa koskevat siirtymätoimenpiteet 33
    IV osasto: Suomea koskevat siirtymätoimenpiteet 35
    V osasto: Ruotsia koskevat siirtymätoimenpiteet 41
    VI osasto: Maatalous 46
    1 luku: Kansallisia tukia koskevat määräykset 47”

    Lukemaan ketjua!

    Äänestä

Monelle nämä tukiaiset ovat niin vaikeaselkoisia, varsinkin maatalouden ulkopuolisille tahoille.

Äänestä

Tälläisiä kysymyksiä esiintyy jatkuvasti..Suurin osa kysyjistä joko tyhmyyttään tai tahallaan olettaa tuet olevan suoraan maanviljelijän käteen jäävää rahaa kuten jostain virastosta maksettava työntekijän kuukausipalkka..harva tajuaa että tukin edellys on että niitä kierrätetään tuotantopanoksiin tai invetointeihin ja näiden suuruus on joko suoraan tai välilliseti riippuvainen suomalaisesata yleisetä ansiotasosta..eli jos palkat nousee niin nousee myös maanviljelijänkin tuotanopanoksen hinta.suomessa on kallis kulurakenne mutta silti täällä maksetaan mm. viljasta ja lihasta maailmanmarkkinahintoja alhaisemmin eli teollisuus hakee kannattavuutensa suomalaiselta maatilalta..kuvitelkaa mitenkä suómalainen elintarviketeollisuus pärjäisi jos se ostaisi raakaaineensa ulkomailta markkinahintaan ja maksaisi myös tämän raakaaineen kuljetuskulut..

Äänestä
  • Ilman kotimaista raaka-ainetta täällä ei yksinkertaisesti olisi elintarviketeollisuutta!

    Äänestä

  • hyvä esimerkki pelin politiikasta, kuinka
    konkurssikypsä yritys nostettiin jaloilleen.
    Raaka-aineen hinta puolittui yhdessä yössä,mutta
    myyntihinta ei. Toki sekin hieman laski koska
    kuluttajaa oli pakko hieman miellyttää ,muuten
    olisi tullut kiini valehtelusta.
    Eilen ostin marinoituja porsaan ulkofilepihvejä
    maksaen niistä 9,95 euroa kilo. tiedän että
    tuottajalle ei makseta edes kymmentä osaa siitä.
    Aika helppo päätellä kuinka vanhasta
    kannattamattomasta "virastotalosta" nousi
    kannattava lihatalo tuottajien kustannuksella
    osin veronmaksajien piikkiin.

    Äänestä

  • Paalinpyörittäjä kirjoitti:

    Ilman kotimaista raaka-ainetta täällä ei yksinkertaisesti olisi elintarviketeollisuutta!

    saattaisi olla muutama leipomo ja makkratehdas,koska
    suomalainen makutottumus leivässä ja makkarassa
    poikkeavat niin paljon euroopalaisesta,että
    homma saattaisi kannattaa ja halvempia ruhon osia
    löytyy markkinoilta. Maitotuotteissa Arla ja
    Danone valtaisivat markkinat hyvin äkkiä ja
    hinnat nousisivat kohtuu nopeasti kotimaisen
    kilpailun puuttuessa.Keskusliikket myös lisäisivät
    omia merkkejään jalostuttamalla niitä ulkomailla
    ulkomaisesta raaka-aineesta halvemmalla työvoimalla omaa katetta kasvattaen.

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    hyvä esimerkki pelin politiikasta, kuinka
    konkurssikypsä yritys nostettiin jaloilleen.
    Raaka-aineen hinta puolittui yhdessä yössä,mutta
    myyntihinta ei. Toki sekin hieman laski koska
    kuluttajaa oli pakko hieman miellyttää ,muuten
    olisi tullut kiini valehtelusta.
    Eilen ostin marinoituja porsaan ulkofilepihvejä
    maksaen niistä 9,95 euroa kilo. tiedän että
    tuottajalle ei makseta edes kymmentä osaa siitä.
    Aika helppo päätellä kuinka vanhasta
    kannattamattomasta "virastotalosta" nousi
    kannattava lihatalo tuottajien kustannuksella
    osin veronmaksajien piikkiin.

    Ja se ainoa hyvä asia on kohtuullinen osuuspääoman korko. Ensiviikolla kilahtaa tilille neljä tonnia korkorahaa, joka on varmaan sama kuin emoinfrani pääoman tuotto, vaikkakin puolet pienemmällä sijoituksella!

    Äänestä

  • Paalinpyörittäjä kirjoitti:

    Ja se ainoa hyvä asia on kohtuullinen osuuspääoman korko. Ensiviikolla kilahtaa tilille neljä tonnia korkorahaa, joka on varmaan sama kuin emoinfrani pääoman tuotto, vaikkakin puolet pienemmällä sijoituksella!

    "emoinfrani pääoman tuotto"

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    "emoinfrani pääoman tuotto"

    Emolehmätuotantoon (eli eläimiin, kotieläinrakennuksiin ja rehuihin ym.) sidotun pääoman tuotto.

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    hyvä esimerkki pelin politiikasta, kuinka
    konkurssikypsä yritys nostettiin jaloilleen.
    Raaka-aineen hinta puolittui yhdessä yössä,mutta
    myyntihinta ei. Toki sekin hieman laski koska
    kuluttajaa oli pakko hieman miellyttää ,muuten
    olisi tullut kiini valehtelusta.
    Eilen ostin marinoituja porsaan ulkofilepihvejä
    maksaen niistä 9,95 euroa kilo. tiedän että
    tuottajalle ei makseta edes kymmentä osaa siitä.
    Aika helppo päätellä kuinka vanhasta
    kannattamattomasta "virastotalosta" nousi
    kannattava lihatalo tuottajien kustannuksella
    osin veronmaksajien piikkiin.

    Niin eu:hun liittymisneuvottelujen aikaan LSO:hon pumpattiin puhdasta rahaa, kaiketi olette lukeneet Lex-LSO:sta sen vähäisen tiedon mitä siitä julkisuuteen on päässyt.

    Voi pojat miten meitä kusetetaan "omien" taholta.

    Äänestä

  • pumpattava Lso kirjoitti:

    Niin eu:hun liittymisneuvottelujen aikaan LSO:hon pumpattiin puhdasta rahaa, kaiketi olette lukeneet Lex-LSO:sta sen vähäisen tiedon mitä siitä julkisuuteen on päässyt.

    Voi pojat miten meitä kusetetaan "omien" taholta.

    LSO:hon on on maksumieheksi kelvannut.
    Itse olin joskus sikatalousaikana melkein viisi
    vuotta jäsenenä ennen kuin silmäni aukenivat,
    kuinka tuottajaa kusetettiin.Lihan hinta oli
    paljon huonompi kuin yksityisillä teurastamoilla
    vaikka Masennuksen tulevaisuus kirjoitti aivan
    jotain muuta ollessaan LSO:n äänitorvena, eikä
    edes julkaissut yksityisten teurastamojen
    mainoksia,mutta kyllä sinne vakaumuksensa
    puolesta aina tuottajia riitti vaikka saattoivat
    hävitä silloin markka-aikana tuhatkin markkaa viikossa,ja tuottajan tyhmyyttä tietenkin
    käytettiin hyväksi,firman ollessa konkurssikypsä.
    Konttoreissa istui jos jonkin sortin turhanpäiväistä käppyrän piirtäjää ja päällikköä
    palkkaa nauttimassa ja alentamassa lihan
    hintaa. Toimintamalli oli kuin suoraan
    Neuvostoliitosta.Kaiken huipuksi jättivät
    viimeisen lisätilin tilittämättä vaikka erosin
    täysin sääntöjen mukaan. Osuusmaksut sentään
    palauttivat joskus seuraavana vuonna. Mistään
    osuusmaksujen koroista ei edes keskusteltu.
    Onneksi järki voitti ja vaihdoin ostokumppania!

    Äänestä

  • pumpattava Lso kirjoitti:

    Niin eu:hun liittymisneuvottelujen aikaan LSO:hon pumpattiin puhdasta rahaa, kaiketi olette lukeneet Lex-LSO:sta sen vähäisen tiedon mitä siitä julkisuuteen on päässyt.

    Voi pojat miten meitä kusetetaan "omien" taholta.

    Ilta-Sanomat on kevätkesällä 1994 kertonut, että liittymisneuvottelujen loppuvaiheessa (maratonko?) kirjoitettiin lisäpöytäkirja nimeltä Lex-LSO.
    Kyseinen paperi lienee kadonnut?

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    hyvä esimerkki pelin politiikasta, kuinka
    konkurssikypsä yritys nostettiin jaloilleen.
    Raaka-aineen hinta puolittui yhdessä yössä,mutta
    myyntihinta ei. Toki sekin hieman laski koska
    kuluttajaa oli pakko hieman miellyttää ,muuten
    olisi tullut kiini valehtelusta.
    Eilen ostin marinoituja porsaan ulkofilepihvejä
    maksaen niistä 9,95 euroa kilo. tiedän että
    tuottajalle ei makseta edes kymmentä osaa siitä.
    Aika helppo päätellä kuinka vanhasta
    kannattamattomasta "virastotalosta" nousi
    kannattava lihatalo tuottajien kustannuksella
    osin veronmaksajien piikkiin.

    Mene toiseen kauppaan. Täällä myydään hyvää saksalaista possunfileetä 5.49€/kg.

    Äänestä

  • väärä tuote kirjoitti:

    Mene toiseen kauppaan. Täällä myydään hyvää saksalaista possunfileetä 5.49€/kg.

    se työllistää suomalaisia???
    Kuinka paljon se edistää suomalaista tuotantoa!!!

    Äänestä

  • pravda kirjoitti:

    se työllistää suomalaisia???
    Kuinka paljon se edistää suomalaista tuotantoa!!!

    Valintasi on mieluummin kallis Lada kuin lähes puolet halvempi Mersu? Minulle laatu ja hinta ovat tärkeitä tekijöitä myös valitessani elintarvikkeita tai ruokia.

    Äänestä

  • ei minun kirjoitti:

    Valintasi on mieluummin kallis Lada kuin lähes puolet halvempi Mersu? Minulle laatu ja hinta ovat tärkeitä tekijöitä myös valitessani elintarvikkeita tai ruokia.

    Todennäköisesti Natsisiwa eli SS-market ja rahasi
    myös valuvat Saksaan. Siitä kaupasta en
    periaatteessakaan ruokaa ostaisi. Sen verran on
    kansallista itsetuntoa vielä jäljellä.

    Äänestä

ketjuun aktivoiva ja herättävä kommetti...

Äänestä

Nämä tukitaustat olisi vietävä demareille tiedoksi.

Äänestä

Kiitos!
Todella hyvää tietoa tässä kejussa!

Äänestä

Eurooppan unionipalstalla palaa "liekki" pienemmällä lukija- ja kommentointimäärällä.

Miksi tässä alustuksessa/keskustelussa ole liekkiä?!

Äänestä

-

Äänestä

-

Äänestä

-

Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Suomen_puolesta kirjoitti:

Olen seurannut keskustelua ja haluan kantaa oman korteni kekoon:

Mistä maataloustuet johtuvat?

Maataloustuet on vääränlaisia mielikuvia luova ilmaisu.
itäisikin puhua tuottajahintojen laskemisesta johtuvista kompensaatiomaksuista. Pitää huomata, että vaikka Suomessa ei harjoitettaisi ollenkaan maataloutta, joutuivat suomalaiset veronmaksajat maksamaan Keski- ja Etelä-Euroopan viljelijän ”tukia”.


Vastaus otsikkoon löytyy EU:n kotisivulta, osoitteesta http://europa.eu.int/scadplus/leg/fi/lvb/l04000.htm

Sitaatti otsikon ”YMP:N UUDISTUKSEN VAIHEET” alta

”Komissio teki vuonna 1991 Ray MacSharryn ollessa maatalouskomissaarina kaksi mietintöä YMP:n (engl. CAP, kirj. huom.) kehityksestä ja tulevaisuudesta. Nämä mietinnöt muodostivat perustan YMP:n uudistamista koskevalle poliittiselle sopimukselle, jonka neuvosto hyväksyi 21. toukokuuta 1992. Vuoden 1992 uudistus merkitsi merkittäviä muutoksia YMP:hen, ja sen pääosatekijät olivat maataloushintojen laskeminen tuotteiden tekemiseksi kilpailukykyisemmiksi sisä- ja maailmanmarkkinoilla, ansionmenetyksen korvaaminen maatalousyrittäjille ja muut markkinamekanismeihin liittyvät toimenpiteet sekä ympäristönsuojelu.”

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu