Semmosta vaan että meille on tulossa pentu, ja pentu on pesueen pienikokoisin ja vähä arempi kun muut. Ei pelkää mutta on vähä oman tiensä kulkija ja toiset pennut on sosiaalisempia. Sain valita joko sosiaalisen pennun tai sen aremman ja nyt en tiedä mitä tehdä.
Onko kellään ollu tälläistä arempaa pentua mutta että siitä olisi kasvanut ihan rohkee koira? Äidilläni on arka koira ja tiedän ne ongelmat ja pelkäänkin sitä että saako tuota arkuutta kitkettyä pois vai ei..
Koira on amerikancockerspanieli.
Onko kellään ollu tälläistä arempaa pentua mutta että siitä olisi kasvanut ihan rohkee koira? Äidilläni on arka koira ja tiedän ne ongelmat ja pelkäänkin sitä että saako tuota arkuutta kitkettyä pois vai ei..
Koira on amerikancockerspanieli.
Vastaukset 3
Vanhimmat
useimpiakin koiria ja yksi niistä oli arka.Rohkeus kyllä lisääntyi vuosien mittaa mutta pohjavire jäi kuitenkin jäljelle sen koko elämän ajaksi.Kuitenkin sanon,että tämä arkuliini oli elämäni koira.Sen suuri rakkaus perhettä kohtaan johon se luotti sai aikaan sen etten unohda sitä koskaan.Sen suuri osaaminen ja älykkyys oli sanoinkuvaamaton.Se jopa johdatti minut autolle,kun eksyimme metsään marjamatkalla.
Häneltä jäi kyllä minulle tytär,terhakka ja omapäinen mutta itsellisempi,kuin emonsa.
me saimme myös valita pentueesta koiran ja valitsimme pentueen pienimmän ja "heikkotahtoisimman" koska kyseessä oli ensimmäinen koiramme. koira on nyt lähes vuoden ikäinen, ja se on hyvin sosiaalinen ihmisiä ja muita koiria kohtaan. hyvin dominoivia koiria se tosin pelkää ja aina alistuu esim. koirapuistossa mutta leikkii innoissaan. ainoa ongelma on, että koira on arka kaikenlaisia isoja esineitä ja välineitä kohtaan, siis esimerkiksi ei uskalla pyöräillä kanssani, olla siis niin lähellä pyörää. tätä on harjoiteltu viikkokausia mutta lopetettiin treenaaminen, sillä koira ei oppinut siitä nauttimaan vaan se oli ikäänkuin kamala kokemus sille. samoin on rullaluisten laita. myös rekkoja, joista tulee luja ääni se pelkää.
hyvä puoli koirassa on se, että huutaa ei tarvitse, kun se uskoo komentamisen muutenkin heti. seuraavan koirani haluan kuitenkin olevan jämäkämpi sekä luonteeltaan että rodultaan. mutta on tämä nykyinen kyllä todella suloinen ei siinä mitään. uskon kuitenkin tietynlaisen arkuuden olevan ikuisesti koirassa.
siitä rohkaistuu,ikäähän on vasta kovin vähän.
Kuitenkin suosittelen,ettet pakota sitä sellaiseen mitä se vielä tässä vaiheessa pelkää.
Koira on herkkäluontoinen ja sen takia sitä ei kannata altistaa pelästyksien kohteille.
Kannattaa lukea Anders Hallgrenin kirja:
KOIRANONGELMIA JA ONGELMAKOIRIA.
Kirjassa on perehdytty etenkin arkoihin koiriin ja sieltä löytyy ohjeita koiran käsittelyyn.
Terveisin
Entisen lähes hysteerisen koiran omistaja.