Meillä on kiihtyvä tuhoamisongelma, eli 9 kk koiramme on alkanut rikkomaan poissaollessamme oikeen toden teolla paikkoja. se on alusta asti esim. jos sanomalehti on jäänyt sen ulottuville, niin sen palasiksi pistänytja muuta pientä vastaavaa hajalle. tämä oli pientä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. aluksi koira kykeni olemaan yksin useita tunteja. ajattelimme tämän silloisen pikkuongelman kuuluvan pentujen normaaliin käytökseen ja sen katoavan ajan kanssa, kun koira aikuistuu.
Nyt kuitenkin ollessani jo kaksi tuntia poissa, seinää on pureksittu ja muitakin kodin "rakenteita" alettu hajottaa. koira myös oksentelee tällöin, esimerkiksi juuri tuon kaksituntisen poissaoloni aikana oli ilmestynyt kuusi oksennuslammikkoa (sappinestettä, jos mahassa ei ole muuta), on siis kyse ikäänkuin paniikkioksentamisesta, sillä muulloin koira ei oksentele. meillä on edessä aikamoista remonttia, sillä mainitsemani seinät pitää paikata ja muutama ovi vaihtaa. koira on hyvin herkkäluonteinen ja käsittääkseni myös epävarma.
tuttavapiiristä vinkataan tämän ongelman olevan pysyvä, liittyvän koiran luonteeseen tms. onko siis muuta keinoa kuin ottaa koiralle kaveri ahdistuksen loppumiseksi?
Nyt kuitenkin ollessani jo kaksi tuntia poissa, seinää on pureksittu ja muitakin kodin "rakenteita" alettu hajottaa. koira myös oksentelee tällöin, esimerkiksi juuri tuon kaksituntisen poissaoloni aikana oli ilmestynyt kuusi oksennuslammikkoa (sappinestettä, jos mahassa ei ole muuta), on siis kyse ikäänkuin paniikkioksentamisesta, sillä muulloin koira ei oksentele. meillä on edessä aikamoista remonttia, sillä mainitsemani seinät pitää paikata ja muutama ovi vaihtaa. koira on hyvin herkkäluonteinen ja käsittääkseni myös epävarma.
tuttavapiiristä vinkataan tämän ongelman olevan pysyvä, liittyvän koiran luonteeseen tms. onko siis muuta keinoa kuin ottaa koiralle kaveri ahdistuksen loppumiseksi?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olisiko mahdollista, jos koirallenne rajaisi alueen vaikka kylpyhuoneesta, missä on vain sen vesikuppi jne.? Silloin koira ei pääsisi tuhoamaan mitään ja oppisikin olla tuhoamatta missään. Paljon puruluita esille ja aktivointia. Radio kannattaa kokeilla jättää päälle. Yksi keino on myös hankkia koiralle kuonokoppa, kuulostaa julmalta ehkä, mutta ei se sitä ole! koira pystyy kyllä juomaan se päässä, jne. eikä se paljoa menoa haittaa. Koira oppii näin olla tuhoamatta, tosin jos koira raapii paikkoja hajalle, niin eihän se silloin auta.
olemme hankkineet jo sellaisen koiran aidan, joka estää pääsyn olohuoneeseen ja sulkeneet ovet muihin huoneisiin, joten tuhoaminen rajoittuu kuitenkin vain eteisen alueelle. kipsiseinä ei kuitenkaan pidä kauan ja pian voi olla että koira menee toiseen huoneeseen sen läpi. ensin ajateltiin juuri laittaa koira kylppäriin, siellähän on laatoitus, mutta ajateltiin, että jos se sen saisi rikki, niin tulisi (mahdollisesti jopa) vesierityksen uudelleen asennus kalliiksi... jätän myös aina tv:n päälle, kun lähden ja uskon että se tosiaan auttaa hieman (kun vertaa tilannetta silloin kun tv unohdettu laittaa päälle). olemme myös kokeilleet noita puruluita ja leluja, laittaneet oikeen paljon niitä esille, mutta koiraa eivät ne tunnu kiinnostavan, vaan ainoastaan ihmisen tavarat... se on saattanut saada esim. kaapista kengän (ennenkuin aloimme teipata kaapit kiinni) ja pistää sen palasiksi. tuo kuonokoppaidea voisi olla seuraava askel, jos tämä tallaisena jatkuu.
SE VOI PAHIMMILLAAN TUKEHTUA OKSENNUKSEENSA!! lisäksi liian aktivoivat lelut, mm. aktivointi-pallo saa sen vain suurempaan kiihkoon ja tuhovimmaan.
kannattaa kokeilla myös D.A.P.ia(rauhoittava feromonivalmiste koirille erilaisiin pelko- ja ahdistustiloihin). Sitä saa eläinlääkäreiltä ja apteekeista, mukana hyvät käyttöohjeet.
Koira on vielä aika nuori ja voisi olla hyötyä, jos pystyisitte aloittamaan yksinoloharjoittelut vielä uudelleen. (Huomiotta jättäminen n.30min ennen kuin poistutte kotoa, jättäkää koiralle luvallista rikottavaa/askarreltavaa/aivojumppaa esim. tyhjiä maitopurkkeja, vessapaperirullia jne, joihin on piilotettu nameja, aitoja luita pureskeltavaksi jne.)
Kaverin ottaminen ei välttämättä auta ongelmaan vaan saattaa jopa aiheuttaa kaksinkertaista tuhoa, kämpäntuhoamisvimma kun saattaa "tarttua" siihen toiseenkin. Itselläni on joskus ollut eroahdisteinen koira, eikä meillä tuhoamisvimmaan ollut apua vaikka yksinjäädessään täystuholle jäi kaveriksi toinen koira.
kaksi eroahdistuksesta, jota teidänkin koiranne potee oireiden perusteella, kärsinyttä koiraa. ensinnäkin kumpikin koira pääsi eroon ongelmastaan oikeilla toimenpiteillä. ensimmäisen "tapauksemme" aikoihin ei vielä edes puhuttu hienosti eroahdistuksesta, mutta sitä se oli: seinien puremista ja raapimista, puruleluihin ei koskenutkaan poissaollessamme,jne. soitin lopulta koiran ollessa n. 9 kk vanha kennelliittoon ja sain neuvoksi, että koiralle hankitaan häkki, jossa se viettää aikansa poissaollessamme seuranaan puruluut, peitto ja vesikuppi, aina nami-pala palkinnoksi, kun menee häkkiin. vähän aikaa emmimme kovalta tuntuvaa vaihtoehtoa, mutta taas uuden reiän ilmestyttyä vuokra-asuntomme seinään olimme valmiita mihin vaan. häkki hankittiin, ja kunhan parin ekan viikon ulinoista päästiin, niin ratkaisu oli vastaus rukouksiimme. häkin ovi pidettiin aina auki ja vesikippo oli siellä aina. paikka oli koiran oma, eikä sinne ollut esim. lapsilla MISSÄN TAPAUKSESSA lupa mennä. luovuimme häkistä n. vuoden kuluttua, ja tuhoja ei enää ilmennyt. koira oli keskikoinen n. 30 kiloinen ja erittäin läheisriippuvainen. toiselle "tapauksellemme" tepsi oleskelutilan pienentäminen yhteen huoneeseen, D.A.P.-haihdutin ja radio, tietysti myös siellä on puruluita ja vesikuppi, ja toinen koiramme. meillä oli jo tämän koiran tullessa toinen koira, joten se kaverin hankkiminen ei mielestäni ratkaise ongelmaanne. tämä nykyinen ikävöijä ei purrut koskaan pienenäkään kuulakärkikynän päätä kummempaa, mutta pissi monta lätäkköä poissaollessamme,vaikka olikin sisäsiisti, pissa-ongelmat tosiaan loppuivat tilan rajaamisen myötä kuin seinään, kyseessä on kääpiörotuinen koira, joka on tosi seurallinen. D.A.P.-haihdutinta käytimme nelisen kuukautta. tuo oksentelu kuulostaa siltä, että ottaisin sinuna yhteyttä kokeneeseen eläinlääkäriin oikeiden ohjeiden saamiseksi. tiedän kokemuksestani, te olette varmaan aivan rikki tämän tuhoamis-asian kanssa, mutta kootkaa viimeiset voimanrippeenne ja toimikaa, se kannattaa. hyvää alkavaa kesää koko poppoolle.
tosiaan, en minäkään laittaisi oksentelevalle koiralle kuonokoppaa. myös tuo ed. kirjoittajan asia noista aktivointileluista jätettynä yksin ollessa koiralle, ne tosiaankin lisäävät koiran adrenaliinin eritystä, koska niitä jahdataan.
Toimivin ratkaisu on laittaa koira häkkiin kun se on yksin. Tuhoaminen loppuu siihen. piste.
Joillakin ihmisillä on perusteettomia ennakkoluuloja häkin käytön suhteen. Ei se koira itseään lenkitä päivän aikana vaikka sillä olisi hehtaari tilaa yksinoloon.
Omat koirat ovat olleet pennusta asti häkissä työpäivän ajan, mitään ongelmia ei ole ollut.
"tuttavapiiristä vinkataan tämän ongelman olevan pysyvä, liittyvän koiran luonteeseen tms. onko siis muuta keinoa kuin ottaa koiralle kaveri ahdistuksen loppumiseksi?"
Todennäköisesti edes toinen koira kaveriksi ei auta tässä tilanteessa.
Aloita yksinolon harjoittelu aivan alusta. Eli mene ulko-ovesta ulos ja tule puolen minuutin päästä takaisin. Tee tätä riittävä toisto määrä. Sitten kasvata aikaa siten että viet roskat tai jotain vastaavaa ja taas toistoja. Tällä tavalla pidennä aikaa pikkuhiljaa.
Jos tämä ei auta sulje koira yhteen tiettyyn huoneeseen aina kun lähdette kotoa. Anna puruluita sille pureksittavaksi sekä tietysti vettä.