Pentu, noutaja, 11 vk ja ollut minulla 9 viikkoisesta. Sai äsken luun ja lähti se suussa vaeltamaan ja etsimään pissapaikkaa. Minä lähdin nappaamaan pentua syliin ja ajattelin että kiikutan sen äkkiä ulos. Tämä pentele tiputti luun, pisti pään sen päälle ja murisi ja nappasi kiinni käteeni. Karjaisin ja vein pennun keittiöön varmoin ottein ja annoin olla vähän aikaa (n 30 sek). Sen jälkeen annoin luun uudelleen ja kun menin lähelle ja sanoin irti, pentu jätti luun ja siirtyi kauemmaksi, eihän se sitä käskyä osaa mutta kuitenkin pelkästä kunnioituksesta. Samalla lailla se toimii vanhemman koiran kanssa.
Onneksi tuntuu todella kovalta luonteelta eli ei todellakaan säikähtänyt.
Kysyisin vain eri mielipiteitä siitä että mitä tuollaisessa tilanteessa tulee tehdä? Koiralta en missään tapauksessa hyväksy sitä että se puolustaa aarteitaan eli en halua kuulla että sillä on oikeus tehdä noin. Kuitenkin vanhemmalle koirallemme pentu tiputtaa luun samantien kun se koira katsookin sitä. Eli turha sitten minulle isotella.
Nyt pentu sai luun takaisin mutta yöksi otin sen äsken pois, ei sanonut mitään. Eli ehkä tuo kuritus toimi, siis karjahdus ja jäähy.
Vai mitä mieltä olette?
Onneksi tuntuu todella kovalta luonteelta eli ei todellakaan säikähtänyt.
Kysyisin vain eri mielipiteitä siitä että mitä tuollaisessa tilanteessa tulee tehdä? Koiralta en missään tapauksessa hyväksy sitä että se puolustaa aarteitaan eli en halua kuulla että sillä on oikeus tehdä noin. Kuitenkin vanhemmalle koirallemme pentu tiputtaa luun samantien kun se koira katsookin sitä. Eli turha sitten minulle isotella.
Nyt pentu sai luun takaisin mutta yöksi otin sen äsken pois, ei sanonut mitään. Eli ehkä tuo kuritus toimi, siis karjahdus ja jäähy.
Vai mitä mieltä olette?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Pentu säikähti kun ykskaks sen nappasit syliin joten tietenkin puraisi. Jos pennulla on mielekästä tekemistä tai herkkuja jne... niin sen huomiokyky on yksinomaan siinä, siis ei näe eikä kuule. Siksi sinun pitää jotenkin ilmasta läsnäolosi ja sitten ottaa vasta syliin, mutta mielummin luu pois ja sitten vasta syliin, sillä luu voi tipahtaa ja yrittää ottaa sitä kiinni niin vahingossa puree sinua.
Päästikö heti irti kun huomasi ketä puraisi?
Ja oliko pahoillaan?
Toki koira ei saisi puraista vaikka säikähtää, mutta kyseessä on pentu.
Oman koiran opetin tuolla jäähy jutulla otin ruokakipon pois jos murisi niin oli hetken tiskipöydäl ja sit annoin takaisin, hetkenkuluttua otin kipon uudestaan pois. Ei tarttenu kuin muutaman kerran noin tehdä niin oppi ettei murista mulle. Toki aina jotenkin ilmoitin että olen siinä jos ruokakippoon kosken, ettei säikähdä.
Olen myös sitä mieltä että koira ei saisi purra missään tilanteessa. Mutta tuo että siltä otetaan esineitä tai ruokaa pois niin saattaa tehdä siitä entistä vahtivamman! Jos annat ruuan koiralle sitä ei mennä ottamaan pois siltä! Sille voi opettaa että laitat kätesi kuppiin ja siihen lähelle mutta ei oteta pois! Se kun otetaan on erittäin epäluotettava ja saattaa rueta siitä syystä vahtimaan tavaroita ja ruokaansa. Omilleni olen opettanut sen että saan laittaa käteni ruokaastiaan kun syövät ja koskea koiraan mutten koskaan ole ottanut niiltä ruokaa pois. NE eivät vahdi ruokiaan tai muutakaan. Joskus tulee tilanne että koiralta on pakko ottaa esim vaikka luu pois niin teen sen yleensä niin että annan sille muuta tekemistä että se itse jättää luunsa tai muun ja sitten vien sen pois. :)
Toimit aivan oikein tuossa tilanteessa. Missään tapauksessa et voi noin vahvaluonteiselle koiralle antaa periksi tuollaisessa tilanteessa.
On paras, jos koira ei edes huomaa pystyvänsä satuttamaan sinua, joten jos tapahtuu uudestaan, pure hammasta. Näin näytät koiralle ettet välitä kivusta, mutta suutut siitä, että koira kehtaa puraista laumanjohtajaa.
Kannattaa kiinnittää erityisen paljon huomiota johtajuusasioihin! Koiralla ei ole oikeutta puolustaa ruokaansa laumanjohtajalta. Minäkään en silti missään tapauksessa lähtisi ottamaan kuppia pois kesken ruokailun, vaan aivan kuten edellinen kirjoitti, totuttaisin koiran muulla tavoin siihen, että minulla on oikeus olla vaikkaa ihossa kiinni kun se syö.
Käsitit hieman väärin, toki ruokakuppia ei oteta pois ellei siihen ole tarvetta, kuten sanoin tein noin muutaman kerran niin oppi ettei ruuasta tartte murista koska annan sen kuitenkin heti takaisin. Joskus tulee tilanteita joissa ruokakuppi on pakko ottaa hetkeksi pois. Koiralle ja ihmisellekkin pitää antaa syömis rauha. Ehkä toi pois ottaminen on väärästi sanottu, pikemminkin nostin ruokakipon laskin heti takas.
Kun koira oppii siihen, että jos häneltä otat herkun pois niin saa sen hetkenkuluttua takaisin, niin ei ala todellakaan ruokaansa vahtimaan.
Ja kyllä sähelsin myös käsin ruuassa, usein lisäsin samalla ruokaa kun koira söi tai sitten sekoittelin reunoille jääneet.
Kaikki riippuu miten asiat tekee, jos ykskaks nappasee kulhon pois mitään sanomatta ja antaa sitten joskus takasin, niin silloin kyllä voi alkaa ruokaansa puolustaa.
kaiken minulle niin halutessani ihan perus vaihtokauppa meiningillä. Eli, jos pentu innoissaan järsi esim juuri luuta, menin pennun luo namin kanssa ja otin luun ja annoin vaihdossa jotain herkkua. Tämän jälkeen annoin luunkin heti takaisin. Myöhemmin tein monta kertaa niin, että otin lelun/luun koiralta, mutta annoin sen heti takaisin. Koira oppii näin, että on ok, jos otan siltä jotain pois, sillä pois ottaminen ei siten merkitse koiralle, että se välttämättä menettäisi kyseisen aarteen. tärkeää on siis harjoitella tavaroiden antamista niin, että pentu ei aina menetä leluaan, kun otat sen pois, vaan saa sen takaisin.
Tällä keinolla ei koirani ole koskaan ollut omistushaluinen mihinkään omaan esineeseensä. Koirani itse asiassa nyt vanhemmallakin iällä (ja myös pentuna) tuo kaiken minkä suuhunsa ottaa luokseni siinä toivossa, että saa jotain parempaa vaihdossa (minulla on paha tapa unohdella esim. nenäliinoja joka paikkaan ja koirani tuo aina kaikki löytämänsä nenäliinat luokseni :D ) Käytän herkkuja tässä asiassa myös nyt koiran ollessa vanhempi. Tämä keino on hyvä myös ulkoillessa, jos koira ottaa suuhunsa vaikkapa jotain vaarallista. :)
No jos nyt sitten muutama lisäkommentti. En todellakaan hiipinyt pennun kimppuun, sen verran nyt fiksu ihminen takuulla älyää koirista;) Ja kuten kirjoitin, pentu etsi pissapaikkaa luu suussaan ja minä ensin sitä kutsuin mutta se uhma katse oli sellainen että ei todellakaan edes harkinnut tulemista.
Meidän lapsuuden kodissa oli koira joka puolusti kaikkea ja se oli ihan hirveätä. Vanhempani olivat aina sitä mieltä että koiralla on oikeus siihen, minusta ei ole.
Ei todellakaan ollut pentu pahoillaan, eikä jäänyt tietenkään käteen kiinni. Harvemmin ne koirat edes niin puree kun ne jotain puolustaa, näykkäisevät. Kävi uhmaakkaasti taas kiinni luuhun ja murina jatkui sen sekunnin mikä minulta meni kun sain sen napattua ja kiidätettyä keittiöön. Ja jälkikäteen ei mitään aristelua tai mitään voi minua raukkaa meininkiä.
käytäntöä olen käyttänyt itsekin, tuloksellisesti. Itse asiassa luin jostain kirjasta(olisikohan ollut Jan Fennel, Miten koulutan koiraani) kyseisestä menetelmästä ja ainakin meillä auttoi heti.
tehnyt, ja olenkin tehnyt.mm. nuorimmalta koiraltamme, joka on kääpiörotuinen ja lisäksi oli pienenä ahne napsimaan suuhunsa milloin minkäkin lasten pikkujutun,joka oli lattialle unohtunut. nykyisin tämä ko. koira suorastaan sylkäisee tavaran suustaan,kun komennetaan irti. ilmeisesti suhteessa pikku-koiran suun kokoon aikuisen kädet tuntuivat siitä jo aikanaan niin ällöiltä, että on todennut mukavammaksi vaihtoehdoksi antaa esine pyydettäessä ilman vastarintaa...