Jos kunnilla ei ole varaa 20 %:n palkankorotuksiin, vaan valtion tarvitsee tulla tueksi, niin miten on varaa valtion tuella tehtyjen palkankorotusten jälkeen palkata enää uutta hoitohenkilökuntaa? Palkat ehkä nousee, mutta työolosuhteet eivät muutu, jos uutta henkilökuntaa ei ole sitten enää varaa palkata.
Omasta mielestäni mieluummin niin, että pienemmät korotukset ja lisähenkilökuntaa kuin toisin päin. Tämä hyödyttää niin työntekijää kuin potilaitakin.
Omasta mielestäni mieluummin niin, että pienemmät korotukset ja lisähenkilökuntaa kuin toisin päin. Tämä hyödyttää niin työntekijää kuin potilaitakin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Katsopas, molempi parempi: eivät nuoret hakeudu alalle tai saada lisätyövoimaa, jos palkkaus ei parane.
Jojoon !! Vasemman jalan saapas on varmaan fiksumpi osapuolesi !
Sinäpä kuulostat älyköltä.Etkö kestä tosiasioita?Taidat itte olla jojon tarpeessa....
Miten ajattelit sitä lisähenkilökuntaa houkuteltavan ilman palkankorotuksia, kun nykyisellä hoitsun palkkatasolla mennään mieluummin tehtaisiin liukuhihnalle vuorotyöhön tai kaupan kassalle?
No miten luulet, että sinne tehtaan liukuhihnoille vuorotyöhön tai edes kaupan kasssalle niin vain mennään? Ei taida olla nyky yhteiskunnan tila sulla kovin hyvin tiedossa. Annappas kun arvaan. Olet töissä oleva hoitaja? Yllättäin et ole huomannut, että kaikilla muilla aloilla on työttömyys kovana ongelmana. Työpaikat on kiven alla, joten ei sinne niin vaan mennä.
Tavallisilla rivihoitsuilla on pahasti hämärtynyt käsitys työvoimapulasta. Edes hoitoalalla ei ole työvoimapulaa. Tekijöitä riittää, mutta kunnat ei vaan rahapulasssaan palkkaa lisätyövoimaa. Hoitajapuolen koulutukseen on koko ajan kovasti tunkua, joten työvoimapulaa ei ole näkyvissä ainakaan seuraavaan 10 vuoteen. Suunnilleen 10% halukkaista pääsee edes opiskelemaan alalle. Jos aloituspaikat tuplattaisiin, niin kohta alalla olisi massiivinen työttömyys.
Voisitte omaan napaan tuijottamisen sijasta vähän katsella ympärillenne. Ei se ruoho ole aidan takana sen vihreämpää. Muilla aloilla palkat pienempiä tai samansuuruisia, mutta töitä ei ole tarjolla. Missään muuallakaan ei työteko ole ruusuilla tanssimista. Kaikilla aloilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Hoitsuilla on asiat paremmin, kuin luulettekaan.
Tiedän erittäin hyvin missä mennään. Hoitajan palkka ei houkuta töihin ketään esim. lapsen hoitovapaalta. Mieluumin ollaan kotona, käydään keikalla (supermarketin kassalla tai R-kioskilla), otetaan ehkä ulkopuolinen lapsi hoidettavaksi. Meiltä sairaalasta on lähtenyt hoitajia kenkäkauppaan myyjäksi, lääke-edustajiksi, leikkaussalituotteiden markkinointiin, opetuspuolelle, jatko-opintoihin yliopistoon, aviopuolison yritykseen konttoriavuksi, pitopalveluyrittäjäksi, vanhustentaloyrittäjäksi... Lista on pitkä. Kun toiseen vaakakuppiin pannaan hoitajan palkkataso kolmivuorotyössä, ei yhtälön lopputulosta kauaa katsota.
Mitä tulee työvoimapulaan, niin terveydenhoitoyksiköt palkkaisivat lehtitietojen mukaan ainakin sairaanhoitopuolella Etelä-Suomessa heti useita satoja hoitajia. Nyt kesäksi suljetaan lukuisia yksiköitä nimenomaan työvoimapulan vuoksi.
Elätkö tynnyrissä? Työnnä edes tappi pois niin pääset seuraamaan hiukkasen maailman menoa ympärilläsi.
Kaikilta aloilta lähtee pieni prosentti muille aloille töihin. Ei tämäkään koske pelkästään hoitoalaa. Yleensä nuo ihmiset lähtevät pois jostain muusta syystä, kuin palkan suuruudesta johtuen. Yleensä kyseessä on ihminen, joka ei vain sovi hoitoalan töihin. Näitä ihmisiä ei pysty alalla pitämään vaikka palkka olisi kuinka suuri.
Ainoa syy, miksi terveydenhuoltoyksiköt eivät saa työvoimaa noihin satoihin paikkoihin on se, että kyseessä on kuukauden pituisia lomituksia. Jos he hakisivat hoitajaa vakituiseen virkaan, niin hakijoita olisi taas satoja. Ongelmana alalla on pätkätyöt eikä työvoimapula. Jos joka sairaalassa olisi vakituisena työssä olevat lomittajat, niin ei tarvitsisi hakea kuukauden varoitusajalla lomittajia kesäksi. Tuleppas sinäkin vaan ulos sieltä pullosta ja myönnä todellisuus itsellesi.
Mitä tulee noihin lapsiaan kotona hoitaviin äitehin, niin he tuskin tulisivat sen mieluummin hoitovapaalta töihin vaikka palkka olisi suurempi. Syy miksi he ovat kotona on siinä, että he haluavat itse kasvattaa omat lapsensa eikä siinä, että palkka hoitotyössä olisi liian pieni. Mitä tulee näihin R-kioskin ja supermarkettien kassoihin, niin suosittelen yrittämään noihin hommiin pääsyä. Samoja töitä on hakemassa 20 000 rahapulassa olevaa opiskelijaa, joten epäilen, ettei onnistumisprosentti ole kovin suuri. Miksi ihmeessä he muutenkaan palkkaisivat hoitajan kaupallisen alan töihin?
Oma emäntäni tradenomi ja ei pääse kassalle eikä r-kioskille... siivoaa 7/h ei arkipyhä korvauksia muista lisistä puhumattakaan.Palkka vuodessa 11-12000€/vuosi (7-15 ma-pe työaika ei muita vapaita lapsen sairastumiset ollaan ilman palkkaa ym. muita etuja töissä )lomakorvauksineen vaikka tekisi kuinka paljon.paikka uusimaa.Kaupassa hoitoalaa paljon pienempi palkkaus.Päätelmä pitkälti nykyhoitajista ei ole mihinkään eli on lusmuja pitäisköhän meidän molempien vaihtaa alaa hoitopuolelle...?
Tässä muutama kommentti asiasta.
Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen mukaan (lausunto v. 2004) Suomessa valmistuu sairaanhoitaja-nimikkeellä enemmän ammattilaisia kuin missään muussa Euroopan unionin maassa. Heistä 30 prosenttia ei toimi tuossa sairaanhoitajan työssä.
Kansallisen terveydenhuollon hankkeen seurantaryhmän raportti sosiaali-ja terveysministeriölle vuoden 2004 toiminnasta:
"Tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota myös alalla pysymiseen. Olisi selvitettävä keinoja, joilla esim. kotona olevat terveydenhuollon ammattihenkilöt saataisiin palamaan takaisin työelämään. Vuoden 2000 lopussa arvioitiin noin 3000 työikäisen sairaanhoitajan olleen työvoiman ulkopuolella. Työttömät tai opiskelemassa olevat sairaanhoitajat eivät ole mukana tässä luvussa."
Osmo Soininvaara kirjassaan "Ministerikyyti":
"Suomi on kouluttanut paljon sairaanhoitajia, mutta heistä kolmannes ei toimi alalla, ei ainakaan Suomessa"
Se siitä pienestä prosentista.
No suomessa ihan kaikkien ihmisten pitää käydä jonkinlainen koulutus. Lähihoitajakouluun hakeutuu paljon nuoria tyttöjä, joiden pitää vaan hommata jonkinlainen ammattitutkinto. Ilman ammattitutkintoa ei voi saada työttömyyspäivärahaa.
Nämä ns. hoitaja nimikkeellä koulutetut ihmiset eivät sitten lopulta koskaan hakeudu oikeasti töihin. He jäävät kotiseuduilleen lorvailemaan tai tekemään lapsia. Luultavasti kyseiset ihmiset halusivat alunperinkin kotiäideiksi, mutta kun suomessa pitää vaan olla jokin ammatti. Nykyään he hoitelevat kotona lapsia ja aviomies on jossakin hitsarina tai kirvesmiehenä. Uskon, että jos katsotaan esim. parturikampaaja linjan käyneitä tyttöjä, niin prosentit näyttäisivät samalta tai jopa vieläkin huonommalta.
Nyt kysynkin sitten, että kuinka monta lähihoitajan virkaa, joihin ei ole hakijoita meillä on suomessa tällä hetkellä auki? Voisin veikata, ettei kovinkaan montaa. Lähäreitä koulutetaan paljon, mutta heillä ei ole kovinkaan paljoa mahdollisuuksia työllistyä vakituisesti. AMK hoitsuja koulutetaan vähemmän ja he pysyvät alalla huomattavasti paremmin.
Heille on virkojakin tarjolla paremmin, joten työllistymismahdollisuudetkin ovat paremmat. Niin kauan, kuin ei katsota lähihoitajia ja AMK hoitsuja eri tilastossa on näihin kaiken maailman Mönkäreiden lausuntoihin turha uskoa. Voisin veikata, että AMK hoitsujen tilasto ei näyttäis läheskään noin synkältä.
Mitä tulee näihin kotona olevien hoitsujen takaisin työelämään saamiseen, niin en olisi yhtään samoilla linjoilla sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. He eivät ole ottanee ollenkaan huomioon sitä, että valtiolle on edelleenkin paljon halvempaa, jos lapset hoidetaan kotona sen sijaan, että heillä olisi hoitopaikka.
Toisin sanoen valtiolle tulisi paljon kalliimmaksi, jos nämä kotiäiteinä olevat hoitsut lähtisivät työelämään ja laittaisivat lapset hoitoon. Tyhjän tynnyrin kolistelua nämä poliitikkojen lausunnot tuntuvat olevan.
"...Sinikka Mönkäreen mukaan (lausunto v. 2004) Suomessa valmistuu SAIRAANHOITAJA-nimikkeellä..."
"Vuoden 2000 lopussa arvioitiin noin 3000 työikäisen SAIRAANHOITAJAN olleen työvoiman ulkopuolella."
"Suomi on kouluttanut paljon SAIRAANHOITAJIA, mutta heistä kolmannes ei toimi alalla, ei ainakaan Suomessa"
Ja sinä kirjoittelet LÄHIHOITAJISTA pelkästään omia käsityksiäsi ja mielipiteitäsi. Koetahan hankkia vähän paremmin perusteltuja argumentteja väitteillesi.
Sanottiinko tuossa jossain kohtaa, että lähäreitä ei lasketa mukaan tilastoon? Mitä muutenkin tulee noihin vuositolkulla vanhoihin tutkimuksiin, niin niillä ei ole mitään arvoa tänäpäivänä. Ihan yhtä pätevää matskua, kuin 70 luvun vastaavat tutkimukset.
Autan Sinua Käytännössä:
Siinä puhuttiin sairaanhoitajista. Jos ymmärtäisit tällaisten asioiden tilastoinnista ja julkistuksesta jotain, tietäisit, että mainitut tilastotiedot ovat hyvinkin tuoreimmasta päästä. Jos sinulla on faktaa siitä, että tilanne olisi oleellisesti muuttunut niin laita kaikin mokomin tännekin esille. Samoin, jos sinulla on parempaa tietoa siitä, että siinä tarkoitettiin lähihoitajiakin, mutta muuten vain käytettiin nimikettä sairaanhoitaja.
Etkö pysty paljon mainostetun pitkän ja jopa korkeakoulutasoiseksi väitetyn hoitajakoulutuksenkaan jälkeen yhtään parempaan argumentointiin? Pysyvätkö edes lääkelaskut ihmishenkiä vaarantamattomilla tasoilla?
- henkilökunnan repaistä?