Mitä nyt ?

Lääkäri katseli Ismosen papereita ja välillä Ismosta, hän pudisteli
päätään sanoessaan..-koko
mies on nyrjähtänyt...siis kokovartalonyrjähdys ?
-Olette Ismonen täysin nyrjähtänyt..pee..rsettä myöten!
Kaikki nivelet olivat pois paikoiltaan,nivelsiteitä pilalla.,
kaikenlaista vääntymää ja ruhjeet kaupanpäälle. Kummalista ettei
ainoatakaan murtumaa ole löydetty.
Ismonen ! Teidän on täytynyt olla tavattomassa humalassa..."Selvikkö ei
kävelisi enään ikinä jos yleensä jäisi moisesta henkiin".

Lääkäri tiesi tapauksesta sen ,että Ismonen oli liukastunut
porraskäytävässä...kädessä ollut
kaljakassi oli sinkoutunut ilmeisesti tuulimyllyn tavoin pyörivistä
käsistä suoraa ylöspäin.
Ja pullot pudonneet sitten koko sotkun päälle.
Ja Ismonen oli lopuksi kaatunut ,omalaatuisin seurauksin.
Kukaan ei tiedä tapahtumien kulusta muuta kuin naapurien ja palokunnan
kertomukset.

Naapurit olivat kuulleet kamalaa räjähtelyä ,pullojen iskeytyessä
rappuun,sitten mäjähdyksen ,huutoa ja lopuksi kamalaa kiroamista.
Ihmisten uskautuessa katsomaan mitä rapussa oikein puuhataan, olivat he
nähneet omalaatuisen näyn.
Kaiken lasinsirujen ja kaljavaahdon keskellä makasi Ismonen raajat ja
pää
lounnottomassa asennossa toinen jalka ja pää rappukäytävän kaiteen
puolien välissä.

Jos Ismonen ei olisi kironnut niin vietävästi, olisivat he varmaan
soittaneet ambulanssin sijasta ruumisauton.
Mutta No...Ampulanssimiehet eivät saaneet irti Ismosta,vaan paikalle oli
kutsuttava palokunta.
Joiden hydraulilevittäjällä saatiin metalliset puolat leviämään siinä
määrin,että pää saatiin niiden välistä pois.
Toinen korva on kuin vanhalla painijalla ja nenä vinossa jne. kaiken
huipuksi Ismonen ei olisi
millään halunnut lähteä sairaalaan.
Ismonen vaittää olleensa selvinpäin,syyn voi arvata,koska että taloyhtiössä
kysellään maksumiestä
aiheutetulle tuholle..
/jatkuu seuraavassa numerossa
--
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



osa 2
Kirjoittanut: itse se 19.11.2006 klo 00.14


Ismonen tunsi inhottavaa kipua jäsenisssään kavutessaan sairaalan ikkunasta ulos.
Se sikamainen hoitsu...se jota tämän juoppo mies oli aikoinaan rääkännyt,ei ymmärtänyt Ismosen logiikkaa,vaan aikoi tilaisuuden saadessaan rankaista tätä elämäntavasta, jota hän piti vitsauksena koko yhteiskunnalle.
Tämän aavistaneena Ismonen katsoi parhaaksi paeta koko laitoksesta..varsinkin kun kaljaakin teki mieli jostain syystä.
Ismonen pääsi takaovesta ulos ihan omaa nokkeluuttaan ja tunsi ihanan vapauden tuoksun nenässään kun kuuli liikenteen kohinan keskiluokan kiihdyttäessä lainavelalla ostetuilla "kilpa-autoilla" liikennevaloista kuin viimeistä päivää.
Onneksi hän oli keksinyt ottaa jalkoihinsa erään mummelin tohvelit,jotka olivat tietysti liian pienet,mutta mahtuivat kun mahtuivatkin jalkaan.

Nyt Ismosella oli ongelma. Millä päästä omaan kaupunginosaan,jossa hän oli tottunut surffailemaan ja olemaan totutulla tavalla yhteisöön kuuluva jäsen.
Kyyti siis piti saada. Ismoinen silmäili parkkipaikkaa hyeenan tavoin,kuin etsien saalistaan öisellä savannilla,

Vihdoin saalis löytyi. Eräs naisihminen joka puuhasteli auton takaluukulla jotain etsien ja järjestellen. Tämä ei ensin huomannut Ismosen lähestymistä. Mutta kun Ismonen ilmestyi naisen viereen tämä pelästyi ja jähmettyi paikalleen,

- "Älkää rouva olellenkaan pelästykö..haluaisin vain kyydin keskustaan...sopiiko"?

-Toki..joo! mutta en ole keskustaan menossa"
-no .
-Mihinkä sitten olet menossa?

-Jos kumminkin pääsisin kyydissä..olen karkulainen..heh. siis sukulaisia paossa. Kerron matkalla yksityiskohtia...sopiiko? Voin antaa vakuudeksi puhelinnumeroni..tai jotain.
-Vakuutan,että et ole missään vaarassa, en ole mielenvikainen..heh .tai tuota kaikkihan niin sanovat. - Minä pyydän, ole hyvä!

Liisa katsoi Ismosta silmiin ja näki niissä lempeyttä,mutta joka huokui epätoivoa.
-Hyvä on, vien sinut, hyppää kyytiin.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



osa 3
Kirjoittanut: se-- 19.11.2006 klo 00.43


Liisa eli hyvää elämää.Kaikki tuntui olevan järjestyksessä,aivan kuin kuin kunnon ihmisellä ikään.
Mutta jotain puuttui, aivankuin elämä olisi vaatinut jotain enemmän..jotain tarkoituksellista tarkoitusta,jotain suurta merkitystä.
Jotain jolla voisi olla järjellinen tarkoitus ,muutakuin hänen nykyinen elämänsä.
Ei siinä mitään vikaa ollut..mutta siitä puuttui elokuvien sankarien erinomaisuus..erinomaisuus.

Liisa oli näkevinään vaistomaisesti tilanteessa "raamaa"
jossa hän olisi pääosassa,hän olisi se sankari joka väärin-ymmärretyn rentun pelastajana oli omalla tavallaan sankari.
Sitäpaisi hän oli hieman puutteessa!
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



liisa halusi seikkailua
Kirjoittanut: se. 26.11.2006 klo 00.07


Liisa oli tärkeä omalla tavallaan.Tämän ymmärsi myös Ismonen. Hälle oli tärkeää Liisan ymmärrys..ymmärrys siitä, ymmärsikö liisa hänen ongelmansa.
Liisa ymmärsi!
Tämä oli aivan liikaa.ei Liisan olisi pitänyt..ei olisi !






Liisa ajeli verkalleen kohti kaupunginosaa jonka Ismo oli maininnut. Liisa tiesi ennestään,että
kulmakunta oli tyypillinen 70-luvun mahtilähiö. Kyydittävä istui siihen miljööseen kuin tatti kankaalle.
-" Minkä ongelman takia jouduit sairaalaan" Liisa kysyi katsomatta Ismoseen
- Olen nyrjähtänyt !
Liisa katsoi Ismosta- " Nyrjähtänyt?... ruumiillisestikkö"?
He katsoivat hetken toisiinsa.
Ja purskahtivat hillittömään nauruun josta ei meinannut
tulla loppua.. "Yritä nyt pysyä kaistalla" Ismonen huudahti hätääntyneenä. Kun auto meni nykien kuin humalaisen kuljettamana.

Ismosta sattui sinne tänne ja nauru hyytyi irvistykseen.
-"Pitäisi käydä tossa Sivassa. Mutta kun, totanoin...rahat katosi tässä reissussa."
-Niin tietysti...paljonko tarvit" sanoi Liisa tekohuokaavalla äänensävyllä.
-Jos vaikka sikspäkin...tai oikeastaan mäyräkoira olisi kätevämpi,kun siinä on lujempi kahva.
Ismonen ei enään halunnut kantaa muovikassia.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



lauloi hector
Kirjoittanut: se.... 2.1.2007 klo 15.12


Autoradiossa lauloi Hector..... Kumpikaan ei sanonut mitään. Märkä lähiökatu kiilsi ja maisema
liukui Ismosen silmissä hänen pitäessään mäyräkoiralaatikkoa sylissään kuin aarretta.
Vihdoin Ismonen lausui rauhallisesti.
..."kai se on niin,että kun tajunta hidastuu niin kuva nopenee.. Vuodet kuluu aina vaan nopeammin"
-Niin, hihi... olet oikeassa. Liisa totesi.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä




kiitos. tuli
Kirjoittanut: hyvämieli 13.12.2006 klo 11.24


Tämä oli parasta mitä olen täältä löytänyt.
Paljon olen lukenut "mukahauskoja" juttuja.
Tämä oli kyllä kieleltään,sekä sisällöltään erinomainen.Kiitos tekijälle.