Olen aina halunnut tyttölapsen. Monesti puhutaan että jompikumpi sukupuoli olisi jotenkin "helpompi" ja omasta kokemuksesta tytöt ovat helpompia lapsia. Meillä suvussa tytöt on aina olleet kilttejä herranenkeleitä ainakin päällisin puolin ja pojat sietämättömiä rasavillejä. Ja noin muutenkin haluan tytön. Ja pelkään saavani pojan. Pääasia tietenkin, että lapsi on terve, mutta...olen ajatellut käydä terapiassa puhumassa tästä asiasta. Tuntuu ihan sietämättömältä ajatus poikalapsesta. Varsinkin jos jäisin yksinhuoltajaksi, elämässähän ei koskaan tiedä miten käy. Hirveetä olisi kasvattaa poikaa yksin. Mitä teen?
Haluan tytön
Iida_
81109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
terapiaan äläkä harkitse lapsen hankkimista ennenkuin olet päässyt tuosta pakkomielteestä. Kauhea ajatus jos synnytätkin joskus pojan ja sitten pojan äiti ei ollenkaan tykkää eikä välitä. Mieti asiaa lapsen kannalta, äläkä oman itsekkään itsesi. Meitä on täälä monia jotka antaisivat oikean kätensä saadakseen minkä tahansa lapsen ja ihan yhtä paljon rakastaisimme tyttöä kuin poikaa. Sinä et lasta nyt vielä tarvitse, vaan hoitoa.
Tuo oli hyvin sanottu! Olisin itsekin vastannut jotenkin noin... =D (No,en ehkä nyt sentään terapiaan asti olisi vielä tässä vaiheessa neuvonut,mutta VAKAVAA mietintää ja henkistä kypsymistä pitäisi tapahtua...)
Vakavasti puhuen: Jo lapsen saaminen on lahja,sukupuolesta piittaamatta. Jos minä saisin päättää,lapsi annettaisiin vasta sitten,kun sitä pyyteettömästi pystyisi rakastamaan,oli hän sitten tyttö tai poika. Semmosia lapsia meille annetaan,joita pystymme kasvattamaan. Toiset pärjäävät paremmin pojan kanssa,koska ovat helpompia,kuin temperamentisemmat tytöt. En nyt ihan äkkiä menisi lupaamaan,että ap.:n mahdollinen tyttölapsi olisi yhtä lutumutunen,kuin suvun muut tytöt,sillä geenit periytyy aika tasaisesti molemmilta vanhemmilta,ellei sitten lapsen isä olisi täydellinen kiltti mussukka,ap:han ilmeisesti onkin,jos suvun tytöt kaikki ovat sellaisia.
Eli tiivistettynä: Ap voisi vielä kasvaa aikuiseksi muutaman vuoden,että oma itsekkyys unohtuisi.
kun luen tekstiäsi. Olemme yrittäneet vauvaa jo jonkin tovin ja sitä ei vain kuulu... Tippa meinaa silmään tulla, kun tekstisi luin. Olotila on muutenkin herkkä, kun menkat jälleen alkoivat..
Seuraappa nykyajan tyttölapsia. Kiukuttelevia pissiksiä!
on läpipaskat vanhemmat. tarkennusta kaipaa tuo pissi-sana. verrattuna pikku-hevaripoikiin pissikset ovat suorastaan ihastuttavia
Nuo sun käsityksesi ovat niin lapsellisia ja alkeellisia, että äidiksi et kyllä ole kypsä aikoihin. Aloita sillä terapialla, pyri lisäksi tutustumaan kunnolla sekä tyttö- että poikalapsiin. Huomaat varmasti olleesi väärässä poikien suhteen ja osittain myös tyttöjenkin. Vuosien päästä mieti vasta niitä lapsia.
...teidän suvussa on juuri sen vuoksi tytöt hellantelttuja ja pojat rasavillejä, että teidän suvussa ilmeisesti ajatellaan automaattisesti näiden olevan erilaisia ja juuri sellaisia. Vanhempien asenteella ja sitä myöten kasvatustoiminnalla on niin kovin iso vaikutus siihen, minkälaisia niistä lapsukaisista kasvaa.
Ei millään pahalla, mutta kuulostaa aika lapselliselta haluta vain toista sukupuolta omaksi lapsekseen. Sehän on oikeastaan sukupuolista syrjintää.
ihan normaaliltahan tuo kuulostaa, että haluaa enemmän jompaa kumpaa sukupuolta. mutta kyllä pojankin kanssa pärjää, kaverini on yh pojalle ja hyvin niillä on mennyt. vaikka hänkin toivoi kauheesti tyttöä. joistakin varmasti kuulostaa kauhealta, koska ainahan on totuttu sanomaan, että "ei väliä kumpi, kunhan on terve." sinä vain uskalsit kertoa suoraan, miten ajattelet. monikin varmasti haluaa pelkästään tyttöä. tai poikaa :)