Onko tosiaan täällä meillä suomen maassa asiat näin: Jos olet lähiäiti tai -isä, sinun pitää tyytyä liian pieniin elatusmaksuihin, tapaamisten epävarmuuteen tai niiden puuttumiseen sekä huolehtimaan yksin lapsesta vaikka on yhteishuolto. Oikeuteen ei kannata missään tapauksessa mennä kun voi tulla etävanhemmalle paha mieli ja lapsen tapaamiset vaarantua yms. Ja lakihan on aina myös etävanhemman puolella, lapsen oikeus on tosiasiassa etävanhemman oikeus. Maailmassa on virhe.
Että vatuttaa!
Onko näin?
864556
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 86
Vanhimmat
lähivanhempi alistetaan etävanhemman paapojaksi ja vielä kuuntelemaan kaikenlaiset herjaukset ja syytökset siitä miten vaikeaa etällä on ja miten paljon hän joutuu maksamaan ja miten lähi kohtelee huonosti ja estää tapaamisia ja manipuloi... niin ja himoitsee rahaa, elää herroiksi elareilla. Jep jep. Huoltamisen rauha on tiessään, liekö koskaan saamme sitä takaisin;;))
elatuksen maksukyvyn mukaan. Myös lähivanhempi joutuu maksamaan osansa.
Oliko uusi tieto?
etävanhemmat aina valittavat un joutuvat maksamaan osansa?
Etä on saanut sossun vahvistamaan 118e elarit vaikka tienaa lähes 50 000e/v.
Ja se mitä itse maksan 800e kk-tuloista on huomattavasti enemmän kuin 118!
näin se juuri menee. Etä hankkii kaikenlaisia sopimuksia ja päätöksiä selvistä summista, joissa on huomioitu hänen "oma elämä" ja se ettei hänelle vain tule tiukkaa. Lähi maksaa kaiken minkä tienaa ja muuten irti saa. Missään ei ole laskettu saati kirjattu minkäänlaisia summia, jotka kuuluvat lähin elatuvelvollisuuteen. Tämän kaiken lisäksi saa jatkuvasti kuulla sitä valitusta kuinka etä joutuu maksamaan ja mielestään vielä elättämään exänsäkin. Etteivät häpeä. Mitäpä jos vaihdettaisiin osia noin maksuvelvotteen suhteen. Minkähänlainen älämölö siitäkin syntyisi.
lastenvalvoja vain vahvistaa vanhempien tekemän sopimuksen. Eli kukaan ei ole sinua pakottanut hyväksymään mielestäsi liian pientä elatusmaksua. Vie asia oikeuteen, jos isä ei suostu suurempiin elareihin!
uuden naisen, niin sitten alkaa sen äidin alasajo oikein vauhdilla! Niin huonoa naista ja äitiä ei ole missään kuin sen uuden miehen ex vaimo! Kaikki mikä menee pieleen on ex vaimon vika.
että etävanhemman pitäisi maksaa myös lähin elämä?
Etän elämän, tuolla logiikalla. Jos etä parempituloisena maksaa omista lapsistaan huomattavasti vähemmän kuin minä?
saishan sitä maksaa. Mutta jos kuvittelet, että niillä naurettavilla elareilla, joilla ei kateta edes ns. isän osaa lapsen elatuksesta elätetään vielä exää niin ollaan taas siinä harhassa, jota etävanhemmat elättelevät kun eivät haluaisi osallistua yhtään mihinkään. Haluaisivat vain "omaa elämää" ja siihen kaiken tuen, henkisen ja rahallisen!
pärjännyt kunnan maksamilla elatustuilla.
NM. läöhi-isä.
kuluta eri tavalla, riippuen iästä ja asuinkunnasta esim. toiset pärjää pienemmällä kun taas toiset ehkä ei, vaikkapa joku sairaus voi suurentaa kuluja?
ai sinulla sen lisäksi on ihan kelpoinen palkkakin?
Oletko kateelliine?
minun mielestä saa oikein hyvin olla tyytyväinen. Kiva juttu että joku on tyytyväinen kun niitä rahoja nerovaroista maksetaan.....!!
että etän tulisi maksaa yhlle korvaus siitä että hän tekee myös etän työn vanhempana, ja se ei olisi lapsen elatukseen.
Riippumatta siitä oletko lähi tai etä niin joudut tyytymään osaasi. Jos exäsi haluaa kiusata niin sen mukaan on sitten elettävä. Lähivanhemmalla on vielä enemmän aseita tuohon kiusaamiseen. Onneksi suurin osa vanhemmista on fiksuja ja laittavat lapsensa etusijalla. Mutta mätämunia löytyy sekä lähien että etien keskuudesta.
Joka junaan, mutta yleinen harhaluulo on tuokin että lähin olisi helpompi "kiusata". Tarkoitat aseena varmaan pääasiassa näitä tapaamisten estämisiä. Eipä onnistu estämiset jos lapset ovat yhtään sen ikäisiä että hoksaavat jotakin. Ei sitä lapsen kiukkua ja surua toteutumatta jääneestä tapaamisesta lähin ole helppo katsella. Jos etä jättää tapaamatta, ei hänelle kukaan itke ja kiukuttele. Lapset seuravaalla onnistuneella tapaamisella pelkäävät sanoa etälle mitään poikkipuolista ettei taas seuraavalla kerralla tämä jätä tulematta.
nyt puhuit asiaa;))
on mitään halua käyttää aikaansa exän kiusaamiseen kun siitä lopulta on päässyt eroon. Kumma juttu, mutta lähit osaavat aloittaa oman elämän elämisen ja luotsata lapsetkin siinä sivussa rauhalliseen kotielämään.
Kuten sanoin - suurin osa vanhemmista ovat fiksuja - mutta lähivanhempana sinulla on kyllä aikamoiset keinot kiusaamiseen:
- tapaamiset voi estää aika surutta, kun lapset kasvavat ei tosiaan enää onnistu niin helposti
- tiedon pimittäminen - ei kerrota lapsen päiväkoti/koulujuttuja, harrastuksista jne
- muutto kauaksi - tapaamiset harventuu ja mahdotonta osallistua lapsen koulu/harrastusjuttuihin
- estetään passin saamista - tosin yhteishuollossa saa vaikka toinen estää
- sopii harrastuksia jne etän tapaamisajalle
- kiristetään suurta elaria uhkaamalla vetämällä tapaamiset minimiin jos uskaltaa kyseenalaistaa elareiden suuruutta, lapsi asuu yli puolet ajasta etällä ja silti etä joutuu maksaa täydet elarit
"aseet", ihan samalla tavalla etä voi soveltaa niitä käyttöönsä:
-Tapaamiset voi jättää väliin.
-Yhtä hyvin se etäkin voisi joskus kysellä niitä päiväkoti/koulujuttuja.
-Etä voi muuttaa kauas, sama homma?
-Passikikkailut samalla tavalla.
-Sopii omia menoja tapaamisten ajalla.
-Maksaa liian pientä elaria, ja uhkaa jättää tapaamatta lapsia jos vaaditaan enemmän?
Jos etä jättää tapaamisia väliin niin silloinhan hän itse menettää eniten. Toki etä voi kysellä niitä päiväkodin/koulun tietoja mutta hankaloittaa elämää kovasti jos itse joutuu jatkuvasti kyselemään - siis koska on vanhempainkokoukset jne. Elarit on helppo viedä oikeuteen ja etä on siinä heikommalla - hänellähän on se riksi että oikeuskulut tulee hänen maksettavaksi. Lähi voi hakea "lapsen nimissä" noita elareita ja saa ilmaiset oikeudenkäynnit jne.
Lapsi joka menettää eniten, eikä se etä.
En usko että kukaan huvikseen lähtee sinne oikeuteen, kyllä se on rankka kokemus kelle tahansa.
Ja jos tällaisessa tilanteessa missä elatusmaksut ei ole lasten etujen mukaiset(taustalla etän uhkailuja yms ja lähi on sen konkreettisesti todennut että elarit ei riitä), eikä etä vapaaehtoisesti suostu niitä muuttamaan, niin eiköhän se ole ihan hänen omaa syytään jos joutuu maksumieheksi?
Jos elarit ovat ihan kohtuulliset ottaen huomioon laajan tapaamisoikeuden - lähi vie oikeuteen ja etä jää maksumieheksi. Hän joutuu maksaa isomman elarin, sen lisäksi elättämään lapsensa ja vielä maksamaan lähin oikeuskulut. Revi siitä ...
Ei ole niitä laajoja tapaamisiakaan.
Myös lastenvalvoja voi edustaa lasta oikeudessa riittämättömästä elatuksesta. Kenen kulut se etä loppupeleissä sit maksaakaan...epistä on kaikki.
Itse koin etävanhemman kiusaamisen kohteena olleeni todella puristuksissa ja heikoilla, kun piti pysyä tasapainoisena, rohkeana ja niin kuin mitään ei olisi meneillään ja ajatella koko ajan läsnäolevien lasten hyvinvointia ja rohkaista heitäkin. Jos kiusaaja on lähi, etän on pidettävä vain itsensä kasassa. Anteeksi itsekäs, omaehtoinen ja omiin kokemuksiin perustuva mielipiteeni, mutta en voi muuta. Mennyt on sen verran rankka kokemus.
Yhtä lailla etä joutuu huolehtimaan sekä lapsesta että itsestään jos vastassa joku hullu exä - ja vielä vaikeampaa on suojella lasta jos lähi on se kiusaava osapuoli. Se on rankkaa ...
Sanoinkin MINUN mielipiteeni MINUN tilanteestani. En yleistänyt, vaan kerroin OMAN kokemukseni.
Harvoin otan kantaa perustellen sen OMALLA kokemuksellani.
On todella rankkaa olla lasten kanssa siinä tilanteessa jossa elin monta vuotta. Sinulla ei kai ole kokemusta vastaavasta?
Katselet taas kuviota oman elämäsi kautta. Unohda hetkeksi ne laajat tapaamiset, koska valtaosalla yksinhuoltajista sellaisia ei ole eikä tule koskaan olemaankaan.
Kykenetkö asettumaan yksinhuoltajaäidin asemeen, jolle yhteishuoltajuus on rasite? Jonka saamat elatusmaksut ovat epäreilun mitättömät ja etä kiusaa jokaisella mahdollisella tavalla, vaikka arjen pitäisi sujua lähiperheen ja varsinkin lasten kannalta mahdollisimman kivuttomasti? Voitko sinä käsittää, miten raskasta se on?
Et pysty, koska exäsi on lähi ja vihaat häntä ja samalla kaikkia lähejä kuin ruttoa.
Uskotko sinä ylipäätään, että on etiä, jotka kiusaavat lähejä, koska lähi lähti, saa elatusmaksut ja elää mukavasti yhteiskunnan tuilla ja elatusmaksuilla?
Ei, minä en kysynyt, onko sellaisia lähejä, jotka kiusaavat etiä, koska sellaisia on. Valitettavasti.
Pakotettiinko sinua hankkimaan lapsia?
Olenhan itse lähi ja minulla on v-mäinen exä - näin ollen osaan asettua kummankin rooliin. Etänä on vaan vielä hankalampaa toimia jos vastassa k-päinen exä.
lähi. Onneksi olkoon. Milloin tämä tapahtui? Vai onko se mielikuvituslapsi milloin kenen tahansa huollossa?
Jaana on jo vuosia sitten kertonut olevansa sekä lähi että etä.
Ei oikeastaan, vanha, dementinen haikara erehtyi savupiipusta (monesti ennen kuin siirtyi eläkkeelle) ja siinä sitä oltiin.
Sitten huomasin kuinka kivaa kotileikkiä se oli ja päätin pitää pallerot. Silloinen talonmies katosi 4400 joukossa eikä ole palannut.
peräti monta eri persoonaa samassa ihmisessä, pelottava ajatus. Sanna ja Sami samassa ihmisessä : o? No, leikki leikkinä. Asiaan.
Aloittajalle tuumaisin, että sellaista se on, epäoikeuden mukaista. Mutta ei anneta periksi, jaksetaan lasten vuoksi.
kysymys. Miten joku jaksaa aina tätä samaa virttä veisata.
Osuiko omaan nilkkaan? ;-))) Ajattele, teit vapaaehtoisesti lapset "systeemiin", jonka tiesit toimimattomaksi. Lapsesi ovat varmaan iäti kiitollisia sinulle.
pitävät olemassaoloaan oikeutettuna kuten rakastetut lapset yleensä. Et kai itse kuulu niihin, jotka jaksavat syyttää äitiään syntymästään ja pakenevat velvollisuuksiaan vedoten siihen, ettei heiltä kysytty halusivatko he ollenkaan syntyä?;;;))
erttei jaanalla ole lapsia. jos tällä miehellä olisi lapsia hän tietäisi että kun isä ei saavukaan paikalle ja lapsi odottaa, LAPSI menettää eniten siinä! ja ehkäpä myös se yhäiti joka on täysin loppuunpalaneena odottanut vaikkapa muutamaa tuntia omaa aikaa, esim nukkuakseen univajettaan, joka on uhka mielenterveydelle. voipi katkaista kamelin selän!
mee jo pois "jaana"
joku uskoo ton jaana? "olen itse lähi, jolla vmäinen etä"???? mikäs terveysongelma sulla on? hanki elämä, ei tänne tarvii tulla mitään roolileikkejä harrastamaan.
todellakin puhut täyttä asiaa. olet nero!
Tuo Jaana on ollut täällä pitkään eikä tosiaan leiki mitään roolileikkejä. Herää!
Sivullinen isä
Olen samaa mieltä, että jaanaaliasjorma on paljastanut korttinsa aika päiviä sitten.
Jos tämä mielipide on useamman allekirjoittama, lainaan sinua itseäsi "Herää!".
"Mikä sä
luulet olevasi?", sitä minäkin ihmettelen.
Miten muutoin onnistuu elävässä elämässä asenne toista mieltä olevien kanssa, mitä jos nukkuva oletkin sinä?
käyttää jo nimimerkkinä sivullista isääkin?
Kyllähän voi olla sekä etän että lähin roolissa, äiti voi olla etävanhemman roolissa jne. Ei kaikki naiset ole marisevia yyhoita vaan heilläkin voi olla elämä! :D
"Ei kaikki naiset ole marisevia yyhoita vaan heilläkin voi olla elämä!"
Hiukan huono sanavalinta, koska siitä sai sen kuvan että sinä kuulut mainittuihin marisijoihin :D
Bravoo
jos yrittää pitää lastensa puolta?
Saako kuolinvuoteella jonkun mitalin Jaana_ siitä että ei kertaakaan marissut, kun satoi kakkaa lasten niskaan?
Mieheni on etä vanhempi, hän ei ole koskaan asunut lapsensa ja hänen äitinsä kanssa.Heillä on kuitenkin yhteishuoltajuus. Kun tytär oli kaksi vuotias kun aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa. Pian tämän jälkeen aloimme saada uhkauksia lapsen äidiltä, minua nimiteltiin ja uhkailtin jopa tappaa.
Tilanne kärjistyi siihen että lapsen äiti yritti itsaria lapsen ollessa kotona. Tuolloin tytär tuli meille asumaan. Mutta koska äiti soitti itse apua syötyään unilääkkeitä liikaa, tapauksesta ei tullut mihinkään merkintää ja pian äidin kotiudutta sairaalasta lapsi muutti takaisin äitinsä luo. Kaikki tyttären myöhemmät ongelmat ovat sos.työntekiöiden mukaan johtuneet meistä. Vaikka lapsen äiti on sanonut useaan otteeseen ettei jaksa tytön kanssa ja antaa hänet meille jos vain saa pitää tuet joita lapsesta maksetaan. Mutta milläs näitä todistat, kun sosiaalitankerot ovat äidin puolella, joten älä sinä aloittaja yleistä.
lastasi ellet syötä tonnikalaa ja makaroonia. itse joudut maksamaan aina enemmän, mikään ei mene puoliksi.
Talvivaatteet ym lääkkeet siis kokonaisvaltainen ylläpito maksaa, mutta sitä ei oteta huomioon,pelkkä ruoka puolelta kuulta, katsotaan elättäjän osuudeksi.
Elarit ei nouse kun kerran kymmenessä vuodessa varmaan, meillä ei ole kertaakaan noussu vielä. Nousee sitte varmaan kun ei enää elareita saa!
Hintojen korotuksia ei oteta huomioon, ei siis yhtään mitään. Yhteishuoltajuus tarkittaa samaa kuin yksinhuoltaja. Loppujen lopuksi olet vielä huono ihminen etkä osaa kasvattaa lastasi. Olet täysin taukki, näin ympäristö sinut leimaa.
muttaa siten että lapsesi ovat isällään ja sinä tapaat lapsia joka toinen viikonloppu ja maksat elarit?? Mietihän asiaa!
jos valittaa elareista että vaihtakaa huoltajuutta. Katsos kun ei ne isät aina halua lähihuoltajaksi, eivät halua tavata ollenkaan eivät halua maksaa elareita. Aika ankeata jos ei osaa muuten keskusteluun osallistua kuin tuolla ikivanhalla heitolla.
Ja sitä paitsi jos etä ei halua maksaa edes sitä 130€ kuussa niin miten kuvittelet että sillä olisi varaa elättää lasta?
Oteta huomioon sitä ettei lapsia voi pompottaa edestakaisin etä ei ole valmis ottamaan niitä lapsia.
isät suostuvat viikko/viikko tapaamisiin jos heillä siihen on mahdollisuus. Äidit! antakaa iseille mahdollisuus, älkääkä tuijattoko vain elareihin. Lapsen hyvinvointi edelle!!!
Et voi tosissasi uskoa, että kaikki isät ovat niitä hyviä isiä, joille ei vain anneta mahdollisuutta. Mun ex asuu meistä 5 km päässä ja tapaa lapsiaan, jos hyvin käy, 3-4 kertaa vuodessa. Eikä mitään yöpymisiä, kun hän ei jaksa.
Olen yrittänyt kaikkeni, että lapset saisivat tavata isäänsä mutta isällä aina joku selitys. Oli pitkään työttömänä mutta oli aina liian kiire ja nyt kun sai töitä, niin tekee kuulemma töitä 24/7 ja tyttöystävänkin kanssa pitäisi kuulemma keretä olemaan. Niin, mitäpä lapsista jotka ikävöivät isää...
Sama se meillä, vaikka lähellä ennen asuttiin vuosia Niin eipä Isää jaksanut lapsensa Kiinnostaa.. Ja nyt asumme Kaukana,kaukana Niin eipä tuo silti miksikään ole muuttunut.
Lapset käyvät pari/kolme kertaa mummolassa ja siellä ollessaan sitten Soittelevat isälle, että jospa nähtäis Niin Eipä vaan käy.. Vastauksena: Kiireitä, kiireitä !
Lapset Eivät enää edes vaivaudu soittamaankaan, kun tietävät jo vastauksen!
Eli Näin meillä, ja tuntuu olevan aika yleinen ilmiö nyky-isillä..
Turha sitä suoralta kädeltä käydä arvostelemaan ketään, ennenkuin tietää asioiden OIKEAN laidan!
ai että muuttaa. Mitenköhän muutat huoltajuutta kun toinen on kadonnut iät ajat sitten maailman turuille. Ei se lasten lähihuoltajuus ole yksinomaan voitto huoltajuuskiistassa. Se on ihan arkista todellisuutta, että toinen hoitaa ja toinen ei hoida. Aika taukki ehdotus.
eitkä ole lukenut ja ehkä vähän maailmalla kuullutkin ja nähnyt, etteivät ne isät tule tapaamisille. Lasten kanssa odotellaan mutta isukkia ei näy. Mikä ja missä on se isä joka sinun mielestä ottaisi lapset luokseen?
Lopettakaa tuo isinä ruikuttaminen kun ex ei anna eikä auta eikä sitä eikä tätä. Kaljakupin ääressä lähikapakan lämmössä on helppo tirauttaa muutama kyynel oman isyyden herkistämänä. Lapset pitää kuitenkin hoitaa joka päivä
Ja siksipä pitäisi miettiä lasta tehtäessä, että miksi sitä on tekemässä juuri sen kumppanin kanssa. Elämä on täynnä valintoja, elitpä missä maassa tahansa.
Minkään maan talous (eikä muutkaan voimavarat) kestä sitä, että se ottaisi vastuun yksilön tekemistä valinnoista. Jos maan pitäisi kantaa vastuu (=korjata seuraukset), tarkoittaisi sitä, että sen pitäisi saada myös tehdä nuo erilaiset valinnat ja päätökset yksilön puolesta.
Mitä siis opit tästä?
mikä on etän yksilön vastuu?
Kyllä niin on että lasta tehtäessä piäisi miettiä että haluatko lapsen juuri tämän kumppanin kanssa ja haluaa KUMPIKIN lasta.
ottaa selvää, ettei valitsemasi puolisko satu kuolemaan lasten ollessa pieniä tai
sairastumaan fyysisesti tai henkisesti tai
löytämään toisen rakastetun tai
Jättämään ihan vain sen vuoksi, kun on niin raskasta hoitaa velvollisuuksiaa ym. ym.
Ai niin, mistä sitä koskaan voi olla niin varma, ettei satu syystä tai toisesta jäämään yksinhuoltajaksi?
Minun tulevaisuuden suunnitelmiin se ei ainakaan kuulunut, joten kysynkin kuka meistä voi olla varma tulevasta?
Kun oikein kovin tahtoo ankeuttaa ja pilkata toisia, mitä jos muistaisi, että älä pilkkaa, ettei osu omaan nilkkaan!
mutta koskeeko suosituksesi myös sitä toista? Mitä jos se toinen, yleensä mies, ei mietikään siinä vaiheessa, vaan syvällinen aivotoiminta käynnistyy vasta kun jälkikasvu pyörii jaloissa? Mistä saisi käyttöoppaan, jossa kerrotaan miten saa myös miehen yläpään käynnistymään? Oi, Miten saisi ajatukset hyörimään miehen päässä yhtä tehokkaasti kuin tikkaava lantio??;;))
No joo, voit hurskatella miten halua, jos se sinua helpottaa. Toisaalta ymmärrän, sillä kait sinun on jotenkin "puolustauduttava", kun nilkaan osuu. Tyypillistä.
Ehkäpä sinun olisi kannattanut harkita muitakin kriteereitä kuin tuo tikkaava lantio. Vaan etpä harkinnut.
ikävä, että julistat omanasi tuollaista stereotyyppistä käsitystä. Edellinen kirjoittaja vilautti niitä todellisia yksinhuoltajuuden syitä. ne eivät todellakaan ole mustavalkoisia "miksi hankitte lapset" juttuja. Elämänkokemus auttaa ymmärtämään elämän moninaisuuden ja myös sen seikan, ettei kovinkaan suurta osaa elämästään pysty ennakoimaan. Tuurilla voi päästä pitkälle, mutta se on vain onnea ei omaa paremmuutta.
Ei yh:lla ole mitään puolustauduttavaa, eikä niihin nilkkoihin enää pikkujutut koske. Sorry vaan!
mutta päädyin näin aluksi tähän vaatimattomaan, miehelle tuttuun vartalon liikkeeseen, ettei tämän tajunta räjähtäisi liian suurista kognitiivisista ponnistuksista;;))
Mainiota. Ja hyvä huomata sekin, että et ole vaipunut synkkyyteen, vaan pystyt vitsailemaan asialla. Harmi vain, että teet sen lastesi kustannuksella. Mutta heitähän et ole missään vaiheessa ajatellutkaan, oma etusi on ajanut ohitse. Voisiko päätellä, että oma kognitiosi kaipaa hiomista (joka valitettavasti on myöhäistä).
Sinulla taitaakin olla varsinainen käsitys kyvyistäsi keittiöpsykologina ja selvänäkijänä. Hyvä. Pidä se! Sellaista varmuutta tarvitaan kun tuolla asenteella oletettavasti joutuu usein kuulemaan itsetuntoa murentavia kommentteja.;;))
Katkeruus unohtui viestistäsi ;-)))
Keittiöpsykologia on oma harrasteesi, älä sekoita muita siihen. Huvittavaa, että et edes näe omien kirjoitustesi lävitse. No, onneksi sinä et huku.. ;-)))
niinpä unohtui: Katkeruus, kova katkeruus, raastava katkeruus, tappava, tuohoava, lamauttava katkeruus. katkeruus katkeruus katkeruus. Avaan jääkaapin ja siellä se lötköttää juusto cabanossin vieressä.. katkeruus!!!..... tässä bonuskatkeruus... tämän lisäksi voit voittaa setin pikkuhaarukoita ja uuden arvan.
minulla on liivit, jotka toimivat myös pelastusiiveinä ja kanoottina... ei omien kirjoitusten lävitse itse tarvitse nähdä se on lukijoiden homma se... ymmärtää mitä viestitään;;))
todella olevan. enkä nyt ostkisi etäisiä edes tähän kun heillä usein eri tilanne, ei yhteiskunnallista negatiivista leimaa ja heitä on muutenkin vähn. kyllä yhäidit on pohjasakkaa ilman oikeuksia!
sehän on vain etäisien ja muutaman vanhan parran näkemys. Ei välitetä siitä. YH:t ovat ylvästä sakkia, jotka hoitavat yksin lapsensa ja kasvattavat niitä lapsia, jotka aikanaan hoitavat nämä ikävät ajattelijat vanhoina ja raihnaisina..... mahtaa olla kiva sitten alkaa laukoa näkemyksiä yh-äideistä kun nämä lapset lahihoitajina marssivat vuoteenvierelle vaihtamaan vaippoja, istuvat pankinjohtajina myöntämässä lainoja, ajavat lakiasioita ja jakavat yhteistä hyvää poliitikkoina... on varmaan hyvä tiedostaa, että tulevaisuuden aikuisista on suuri joukko yh-perheistä... Tuskinpa he voivat epäonnistua maailman järjestämisessä yhtään pahemmin kuin aiemmat "ehjien perheiden lapset".
voi olla paljon jos etäisiä on vähän?
Kuitenkin usein puhutaan, että yh-äiti tekee lapsia useille eri iseille.
Onko nämä kaikki etäisät sitten kuollet vai?
lyhyesti vastata kysymykseesi "Onko nämä kaikki etäisät sitten kuollet vai?"
Aivan oikein arvasit, olettaessasi osan yh-äideistä olevan todella ypöyksinhuoltajia sen vuoksi, että ovat jääneet leskiksi, ikävä kyllä.
Osa on ihan yksin kasvatusvastuineen vastuuttoman lasten isän vuoksi, sillä biologinen isyys ei vielä tee vastuulliseksi aikuiseksi, aikuiseksi jonka perusvietteihin kuuluu jälkikasvustaan huolehtiminen.
Syynä voi olla halu elää " omaa " elämäänsä- nuoruutta, joka ei katso ikää tai yhteiskunnallista asemaa-ikävä kyllä tätäkin näkee ja kuulee.
Sitten syynä voi olla erilaiset sairaudet, jotka invalidisoivat kyvyttömäksi osallistumaan isyyteen.Tähän kuuluu sekä mielen että ruumiin kirjavat sairaudet, ikävä kyllä.
Vain pieni osa on naisia, joilla oma valinta yksinhuoltajuudesta on täysin oma valinta, joko sopivaa puolisoa ei ole, eikä tule.
Tämmöisiä syitä etäisien vähyyteen itse olen matkan varrella löytänyt ja havainnut.
että jokaisella lapsella on isä ja äiti, joten jokaista yh:ta pitää vastata joku lapset siittänyt mies oli hän kadonnut maailman tuuliin tai hoitanut lapsia yhdessä liitossa äidin kanssa kunnes tuli ero. Eli etäisiä on aivan yhtä paljon kuin yksinhuoltajiakin... leskillä mies on kuollut, mutta kuitenkin nimetty lasten isäksi.
Sitten jos puhutaan huoltamiseen ja välittämiseen liitetystä etä-ja lähivanhemmuudesta ollaan jo ihan toisen näköisen diagrammin edess. Yh:den määrä kasvaa silmissä ja etäisien määrä jää hämmästyttävän pieneksi. Siinä on varsinainen kysymys.
sitten ne on ne samat muutamat pukit, jotka käyvät painamassa kaikkia naisia ja siitä johtuen on vain muutama etäisä ja ylenmäärin yh-äitejä?
Kyllä, ymmärsit oikein kysymäni, edellinen vastaaja ei.
Kuoleman takia yh:ksi tulleita on hyvin vähän. Kasvava luokka ovat yh-äidit, jotka omien sanojensa mukaan eivät tarvitse miestä, vaan tekevät lapsen kertomatta siitä "siittäjälle". He kun ovat omasta mielestään itsenäisiä ym. Kuitenkin he ovat vaatimassa mitä eriskummallisimpia tukiaisia itselleen, siis vaikka ovatkin itsenäisiä... ja jopa myöhemmin väittävät, että kyseinen "isä" ei välitä lapsestaan jne.
Tyytyä ja tyytyä "liian" pieniin elareihin; Eron jälkeen toisella ihmisella on oma talous ja itsenäisesti päättää raha-asioistaan. Ja ken keksii, mikä on se oikea elatusmaksun suuruus ? ? Onneksi ei lapsen lähi, pahimmassa tapauksessa, pääse kuppaamaan kaikkea etän tuloja, vaikka haluja taatusti on.
Toki totuuden toisella puolella on, kutsuttakoon heitä reppanoiksi, jotka väistävät vastuuntansa.
Kolmas "tyyppi" on taasen vittuuntunut lähivanhemman venkoiluun ja toimii vastavuoroisesti samoin; niin elatus kuin tapaamisasiossa.
Lyllä oikeuteen kannattaa mennä, mutta siinä vaiheessa vasta, kun argumentit ovat kunnossa. Siinä niitä pettymyksia tulee, kun luullaan maailamn pyörivän oman navan ympärillä. Myös muilla ihmisilla on oikeuksia.
Tosiaan, maailmassa on monta virhettä.
oikeesti sanoa tolla?
Mihin kategoriaan itsesi sijoittaisit?
Sananvapauden nimissä, valitse itse. "Kolikolla" on vaan kaksi puolta. jos ymmärtänet.
Katkeruuden verhoa voi raottaa... Tapauksessa kolikolla kolme puolta, lapsen on niistä yksi...se näkymätön.
panostaa lukemisen ymmärtämiseen, ihan ajan kanssa ? ? ?