heipä hei kaikille! eli odotan esikoistani,6v pieni 4kg sekoituskoira seuranani. Ongelma on että koirani ei ole ikinä kasvanut lapsiperheessä ja on siksi hieman "omistushaluinen"...? Tulee vallanmainiosti toimeen isompien lasten kanssa,mutta vauvat on niin omituisia koiramme mielestä :)hoidossamme on ollut usein pari kk vanha vauva joka onkin saanut koiramme pään aina niin pyörälle,siksi pelkäänkin mitä tapahtuu kun meille syntyy vauva ja se vauva onkin yhtäkkiä 24/7 meillä.
elikkäs kun hoitovaavi on itkenyt,niin jesse hermoilee ja tulee samantien hakemaan minut paikalle ja koko ajan höösää hermostuksissaan niin kauan että vauva hiljenee.
Sitten mikäli olen vauvan kanssa liian lähekkäin tai muutenkin liikaa sen seurassa niin jesse saattaa jopa istua vauvan päälle(tämän olen tietenkin kieltäny heti)tai muilla keinoin ottaa huomion itseensä. Kaikista kamalin keino on että kun vaihdan vaippaa niin se lähtee vaippaa viemään muualle että nyt varmasti huomaan hänet :O
Ja sitten kun olemme lenkillä niin että jesse sekä vauva vaunuissa niin jesse käyttäytyy huonosti koko lenkin ajan,haukkuu muille ja hyökkäilee muiden kimppuun vaikka yleensä maailman kiltein(onko tämä suojelemista??)
mutta nyt tosiaankin haluaisin neuvoja teiltä miten alan elämään normaalia elämää koiran sekä vauvan kanssa ilman että Jesse hermoilee tai muutenkaan käyttäytyy kummallisesti?? otanko jessen mukaan kun vaihdan esim vaippoja,eli kaikkeen mahdolliseen enkä sulje pois vai mitä?? NEUVOJA KAIPAILLAAN :)
kiitos asiallisista vastauksista kaikille.
elikkäs kun hoitovaavi on itkenyt,niin jesse hermoilee ja tulee samantien hakemaan minut paikalle ja koko ajan höösää hermostuksissaan niin kauan että vauva hiljenee.
Sitten mikäli olen vauvan kanssa liian lähekkäin tai muutenkin liikaa sen seurassa niin jesse saattaa jopa istua vauvan päälle(tämän olen tietenkin kieltäny heti)tai muilla keinoin ottaa huomion itseensä. Kaikista kamalin keino on että kun vaihdan vaippaa niin se lähtee vaippaa viemään muualle että nyt varmasti huomaan hänet :O
Ja sitten kun olemme lenkillä niin että jesse sekä vauva vaunuissa niin jesse käyttäytyy huonosti koko lenkin ajan,haukkuu muille ja hyökkäilee muiden kimppuun vaikka yleensä maailman kiltein(onko tämä suojelemista??)
mutta nyt tosiaankin haluaisin neuvoja teiltä miten alan elämään normaalia elämää koiran sekä vauvan kanssa ilman että Jesse hermoilee tai muutenkaan käyttäytyy kummallisesti?? otanko jessen mukaan kun vaihdan esim vaippoja,eli kaikkeen mahdolliseen enkä sulje pois vai mitä?? NEUVOJA KAIPAILLAAN :)
kiitos asiallisista vastauksista kaikille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ainakin toivoa että kun vauva onkin pysyvä niin koirakin siihen tottuisi,mutta sitähän ei voi tietää etukäteen.Osittain sen käytös on mustasukkaisuutta(vauvan päällä istuminen,vaippojen vienti huomion takia ym ja vallanhalua pienestä,osittain(lenkillä)se ilmeisesti kuitenkin vahtii ettei kukaan vieras pääse vauvan lähelle.No lähtisin siitä kun vauva itkee esimerkiksi ja koira hermostuu niin älä kannusta mitenkään,sanoilla/teoilla,viivyttele hieman ja mene katsomaan vauvaa mutta älä tee asiasta numeroa(parempi vauvankin kannalta kun ei heti rynnätä paikalle kun kitinä alkaa)äläkä mitenkään kiittele koiraa joka asiasta sinulle ilmoitti,se luultavasti lisää intoa asiaa kohtaan.Jos vaihdat vaippaa hoitopöydällä voit ottaa koiran mukaan,jos taas sängyllä,sohvalla tai lattialla niin kiellä koiraa tulemasta ihan lähelle,koiran ei tarvitse saada olla kaikessa 100%mukana eikä se siitä kärsi mitenkään,ajan mittaan se voi kuitenkin oivaltaa että vaipanvaihto ei ole koiran homma =)ja silloin voi vaikka mennä lepäilemään.Koska koira kuitenkin esim mielellään istuu hoitolapsesi päälle,kertoo se aika vahvasti siitä että se on mielestään ylempiarvoinen kuin vauva,sellainen käytös on lopetettava heti alkuunsa,esimerkiksi jos näin käy sohvalla niin sitten käsket/laitat koiran pois sohvalta jos se yrittääkään,näytät sille että sinä määräät itsesi ja vauvan puolesta,siihenhän menee pitkä aika kunnes vauva voi itse edes liikkua.Koska koira on myöskin omistushaluinen niin vauvan turvallisuuden vuoksi en suosittele jättämään hetkeksikään alkuun ilman valvontaa näitä kahta keskenään,koirat ovat ovelia ja tietävät koska omistaja ei näe,vauvojahan tulee kuitenkin pitää lattialla,sitterissä ym koiran ulottuvilla jotta lihakset kehittyvät ja kehitys etenee.Esim itkukohtaus tällöin voi laukaista muutoin kiltissä koirassa vaikka hyökkäysrefleksin ja vaikka se onkin pieni niin ei niin pieni etteikö vahinkoa voi syntyä.Luultavasti seuraavina vuosina saat vahtia näiden touhuja hieman tiuhemmin kuin sellaisen koiran kanssa joka olisi tullut vasta lasten jälkeen.Muista välillä pitää mukava lenkkihetki tai rapsutteluhetki pelkästään koiran kanssa ilman vauvaa.
kiitos hyvistä neuvoista! täytyy vain toivoa että kaikki lähtee menemään hyvin sillä koirasta luopuminen olisi liian rankkaa minulle sekä puolisolle,eikä olisi mikään ratkaisu kylläkään sillä nyt vain toivotaan että pienellä totuttamisella ja kouluttamisella kaikki sujuisi. alkuun varmaan koira erittäin mustasukkainen kun vauvan kanssa menee kumminki ensimmäiset viikot aika tiuhaan aikaa mutta eiköhän sitten kun vauvalle tulee tietty päivärytmi niin minullakin aikaa leikkiä koirani kanssa,eikä vain puolisolla.
vaatii lähes jakamattoman huomion ja kun se vihdoin nukkuu pitää äitinkin muistaa levätä ehdottomasti,kuitenkin jo noin 3 kk iässä vauvalla alkaa olla rytmiä elämässä ja se siitä helpottuu.Ei koirasta tarvitse todellakaan luopua yleensä,lapsiin tottumattoman koiran elämää vaan joutuu järkkäämään eri tavalla kuin niihin tottuneen.
Voittehan tehdä abortin ja pitää koiran :P Niin minä suosittelisin.