Käykääpä huviksenne katsomassa Opiskelu -> Opettaminen palsta tältä saitilta. Siellä ollaan melko riemuissaan että päästään pääsykokeisiin.
OKL:t on vuosi toisena jälkeen olleet halutuimpien ja haetuimpien koulutusalojen joukossa, Jyväskyläänkin 2000 hakijaa vuosittain, joista 96 pääsee sisään. Nyt määrät on vielä nousseet, kun esivalintapisteet ei vaikutakaan ja huonommillakin yo-papereilla pääsee yrittämään.
Olkaa opettajat ylpeitä itsestänne, teitä arvostetaan, ala on haluttu ja kansainvälisesti osaamisenne on tunnustettu!
OKL:t on vuosi toisena jälkeen olleet halutuimpien ja haetuimpien koulutusalojen joukossa, Jyväskyläänkin 2000 hakijaa vuosittain, joista 96 pääsee sisään. Nyt määrät on vielä nousseet, kun esivalintapisteet ei vaikutakaan ja huonommillakin yo-papereilla pääsee yrittämään.
Olkaa opettajat ylpeitä itsestänne, teitä arvostetaan, ala on haluttu ja kansainvälisesti osaamisenne on tunnustettu!
Vastaukset 8
Vanhimmat
oikeassa. Mukava kuulla tällaistakin palautetta joskus nuorilta. :)
Niin, miten sen nyt ottaa. Voidaanko työn arvostus päätellä vain sen perusteella, miten innokkaita nuoria hakijoita alalle on? Minusta ei. Aika monelle alalle yliopistoon löytyy keväällä hakijoita pilvin pimein. Osa haluaa oikeasti, osa ei halua muttei keksi muutakaan, osa ei tiedä mitä haluaa ja hännänhuipuilla on turhan ruusuinen kuva opettajan työstä.
Kyllä minäkin nuorempana olin innoissani muiden joukossa hakemassa ja toivoin pääseväni sisään. Luulin ettei minulla olisi muita vaihtoehtoja, koska kukaan ei auttanut minua niiden kartoittamisessa. Valmistumisen jälkeen totuus opettajan työstä kuitenkin valkeni, ja niinpä vaihdoin alaa hyvin sukkelaan.
Minusta alan arvostuksen tulee näkyä työssä, työn jäljessä, palkkauksessa, työehdoissa sekä loppupeleissä työntekijän kasvoilla, ei siinä kuinka monta hyväuskoista parikymppistä saatiin houkuteltua tänä keväänä pääsykokeisiin.
vaihtamaan opettajan työn johonkin muuhun? Valmistuit luokanopettajaksi? Itselläni menossa ammatti-identiteettikriisi, ollako vai eikö olla luokanopettajana.
Eilen illalla tajusin taas miten loppu olenkaan tämän vuoden urakasta. Kun opetustyön sivussa hoidan niin monien perheiden pulmia laidasta laitaan, niin nyt on takki tyhjänä.
Aina tähän aikaan vuodesta olen valmis vaihtamaan alaa, mutta sitten taas kesällä elämä voittaa ja syksyllä olen jo tarttumassa innokkaasti uusiin haasteisiin.
Ei tällä koulutuksella kovin montaa muuta työtä voikaan tehdä, kun ei oppikirjamarkkinointikaan kiinnosta.
kyllä muutenkin kuin vain nuo nuoret.
Hyvä niin, teette tärkeää työtä ja olette maailman huipputasoa. Jokainen väsyy työssään, ei ole arvostuksesta kiinni jos kevään viimeisillä viikoilla väsyttää.
Mielestäni sitä, että nuoret pyrkivät alalle on merkki työn kiinnostavuudesta ja arvostuksesta. On ylimalkaista sivuuttaa pyrkimisten kärkitilastot sillä, että nuorille ei ole muka tarjottu riittävästi opinto-ohjausta tai he eivät ole muuta osanneet miettiä. ;) Samaahan voisi sanoa vaikka psykologiaan tai lääkikseen pyrkijöistä, ihan mutua mutua.
vaihdoit ? Minkä aineen ope olet ?
Paljon hakijoita koulutukseen on ollut aina. Alkaa jo epäilyttää se, että opettajankouluttajat haluavat pitää työnsä.
-Tulokkaita luokanopen työhön vaikka kuinka ja miten on suhteessa paikkojen määrään?
-Kasvukeskuksen/okl:n lähettyville suurin osa valmistuvista perustaa kodin. Näillä alueilla on vaikea saada pysyvää paikkaa.
-Jossain vaiheessa on pakko tulla jokin muutos, kun sisäänottomäärät pysyvät samoina. Töitä kaikille innokkaille "maailman navoille" ei ole.
--ja sitten ihmetellään palkkausta, vaikka tulijoita em. alueilla on.
Näitä miettien eräskin luokanope joka tekee silti koulutustasoaan vastaavaa muuta työtä..
vaikeampi on saada vakkaripaikkaa kasvukeskuksen ulkopuolelta, missä paikkoja ei ole auki! Ja kouluja lakkautetaan tuon tuosta, oppilasmäärät vähenevät...