Kuntatyönantaja, kuka tai mikä se, hän tai he ovat ?
Kuka kunnassa kantaa työnantajan vastuuta?
Onko siitä vastuussa kunnanjohtaja, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto, lautakunnat, henkilöstöpäällikkö, osaston johtaja, vastuualueen johtaja vai työmaan johtaja. Tässä on muutamia ehdokkaita.
Kaikki edellä mainitut osallistuvat työtehtävien määrittelyyn ja työtulosten tavoitteiden asetteluun.
Kaikki he valvovat myös tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.
Kuinka tuo järjestelmä sitten toimii.
Päivittäiset työt toimivat ns. ”omalla painollaan”, jolloin ratkaisevaan asemaan nousevat vastuualueidensa johtajat, työmaanjohtajat ja työntekijät ja heidän työmotivaationsa.
Seuraavassa portaassa kokoontuvat sitten kunnanjohtaja, hallintojohtaja, kunnan kamreeri, henkilöstöpäällikkö ja osastonjohtajat johtoryhmässä, kuten nimikin sanoo, johtamaan kunnallista työntekoa ja sen taloudenhallintaa. Heitä ohjaavat taas raha ja poliitikkomme, joiden edesottamuksia punnitaan johtoryhmässä jo ennen asioiden esittelyä luottamustoimille.
Poliitikot taas kokoontuvat ryhmissään ennen kokouksia muodostamaan ryhmän yhteisen mielipiteen päätettäviin asioihin, joista kukaan yksityinen edusta ei saa poiketa.
Näin työnantaja on saanut sitten muodostettua kantansa asioihin ja se vihdoin voidaan saattaa työntekijän tietoon palauttamalla päätös portaikkoa alaspäin vastuualueen johtajalle ja sitä myöten työpisteisin.
Tällaisessa järjestelmässä avainasemaan tulee työmoraali ja työyhteisön kyky käydä avointa ja luottamuksellista keskustelua muun muassa tehtävistä, niiden tekemisistä, työn laadusta, käytettävistä resursseista ja tavoitteista.
Toisaalta arvoon arvaamattoman nousee luottamus- ja johtavien virkamiesten yhteiskunnallinen moraali rahoja jaettaessa. Missä järjestyksessä rahaa jaetaan, siis luodaanko edellytykset kunnallisten palvelujen tuottamiselle. Tässä asiassa eduntavoittelijoita on riittämiin, jolloin usein unohdetaan kunnan perustehtävät. Onhan tuo raha tavoittelemisen arvoinen kenelle tahansa. Järjestelmä mahdollistaa kuitenkin luottamustehtäviin hakeutumisen, suppeiden ja tarkoin kohdennettujen edunsaajien edustajien, joiden kyky ja halu laajempaan yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen ajattelun on rajallinen. Tällöin ovat vaarassa myös varsinaiset kunnan yhteiskunnalliset velvoitteet. Usein tästä joukosta muodostuu se äänekkäin ja kunnallispolitiikkaa johtava ryhmittymä, joka säätelee voimakkaasti kunnallistaloutta ja päätöksentekoa.
Elämme nyt aikaa, jolloin yksilön hyvinvoinnin tavoittelu on sallittua keinoja kaihtamatta. Talousalueet ovat laajentuneet, jolloin päätöksenteko etääntyy, niin kansallisella, kuin paikallisellakin tasolla. Tämä johtaa väistämättä päättävien elinten etääntymiseen paikallisista ongelmista ja jopa sokeuteen niihin nähden. Hallintokoneisto etääntyy arjen ongelmista päättäjien myötä ja se elää omaa elämäänsä uskoen lapsenomaisen sokeasti päätöksiinsä ja niiden oikeudenmukaisuuteen. Päädytään tilanteeseen, jossa koneisto joutuu jopa sisäisesti valamaan uskoa toisilleen ja tiedotusvälineiden kautta kampanjoimaan uskottavuutensa puolesta.
Millainen on sitten työntekijän asema tällaisen työnantajan palveluksessa, jossa jokin kaukainen käsitteellinen kuntatyönantaja, joka koostuu laajasta hallintokoneistosta ja kyseenalaisesta moraalisesta toimintatavasta ohjaa työntekoa. Kuinka motivoivaa on toimia työyhteisössä, jossa hyväksytään vahvemman laki jaettaessa varoja ja resursseja. Otetaan ja jaetaan etuja toinen toisilleen häikäilemättömästi ja jossa oman edun edelle asettaminen on helpompaa mitä korkeimmalla olet hierarkiassa. Jossa työn yhdeksi osa-alueeksi muodostuu oman edun jatkuva valvonta ja työmäärien mittaaminen. Jossa taistellaan vakavasti sairaassa työyhteisössä päivittäisestä selviytymisestä ja jaksamisesta vain ja ainoastaan kykenevän sekä ammattitaitoisen työnantajan puutteesta johtuen.
Jopinpostia
Kuka kunnassa kantaa työnantajan vastuuta?
Onko siitä vastuussa kunnanjohtaja, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto, lautakunnat, henkilöstöpäällikkö, osaston johtaja, vastuualueen johtaja vai työmaan johtaja. Tässä on muutamia ehdokkaita.
Kaikki edellä mainitut osallistuvat työtehtävien määrittelyyn ja työtulosten tavoitteiden asetteluun.
Kaikki he valvovat myös tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.
Kuinka tuo järjestelmä sitten toimii.
Päivittäiset työt toimivat ns. ”omalla painollaan”, jolloin ratkaisevaan asemaan nousevat vastuualueidensa johtajat, työmaanjohtajat ja työntekijät ja heidän työmotivaationsa.
Seuraavassa portaassa kokoontuvat sitten kunnanjohtaja, hallintojohtaja, kunnan kamreeri, henkilöstöpäällikkö ja osastonjohtajat johtoryhmässä, kuten nimikin sanoo, johtamaan kunnallista työntekoa ja sen taloudenhallintaa. Heitä ohjaavat taas raha ja poliitikkomme, joiden edesottamuksia punnitaan johtoryhmässä jo ennen asioiden esittelyä luottamustoimille.
Poliitikot taas kokoontuvat ryhmissään ennen kokouksia muodostamaan ryhmän yhteisen mielipiteen päätettäviin asioihin, joista kukaan yksityinen edusta ei saa poiketa.
Näin työnantaja on saanut sitten muodostettua kantansa asioihin ja se vihdoin voidaan saattaa työntekijän tietoon palauttamalla päätös portaikkoa alaspäin vastuualueen johtajalle ja sitä myöten työpisteisin.
Tällaisessa järjestelmässä avainasemaan tulee työmoraali ja työyhteisön kyky käydä avointa ja luottamuksellista keskustelua muun muassa tehtävistä, niiden tekemisistä, työn laadusta, käytettävistä resursseista ja tavoitteista.
Toisaalta arvoon arvaamattoman nousee luottamus- ja johtavien virkamiesten yhteiskunnallinen moraali rahoja jaettaessa. Missä järjestyksessä rahaa jaetaan, siis luodaanko edellytykset kunnallisten palvelujen tuottamiselle. Tässä asiassa eduntavoittelijoita on riittämiin, jolloin usein unohdetaan kunnan perustehtävät. Onhan tuo raha tavoittelemisen arvoinen kenelle tahansa. Järjestelmä mahdollistaa kuitenkin luottamustehtäviin hakeutumisen, suppeiden ja tarkoin kohdennettujen edunsaajien edustajien, joiden kyky ja halu laajempaan yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen ajattelun on rajallinen. Tällöin ovat vaarassa myös varsinaiset kunnan yhteiskunnalliset velvoitteet. Usein tästä joukosta muodostuu se äänekkäin ja kunnallispolitiikkaa johtava ryhmittymä, joka säätelee voimakkaasti kunnallistaloutta ja päätöksentekoa.
Elämme nyt aikaa, jolloin yksilön hyvinvoinnin tavoittelu on sallittua keinoja kaihtamatta. Talousalueet ovat laajentuneet, jolloin päätöksenteko etääntyy, niin kansallisella, kuin paikallisellakin tasolla. Tämä johtaa väistämättä päättävien elinten etääntymiseen paikallisista ongelmista ja jopa sokeuteen niihin nähden. Hallintokoneisto etääntyy arjen ongelmista päättäjien myötä ja se elää omaa elämäänsä uskoen lapsenomaisen sokeasti päätöksiinsä ja niiden oikeudenmukaisuuteen. Päädytään tilanteeseen, jossa koneisto joutuu jopa sisäisesti valamaan uskoa toisilleen ja tiedotusvälineiden kautta kampanjoimaan uskottavuutensa puolesta.
Millainen on sitten työntekijän asema tällaisen työnantajan palveluksessa, jossa jokin kaukainen käsitteellinen kuntatyönantaja, joka koostuu laajasta hallintokoneistosta ja kyseenalaisesta moraalisesta toimintatavasta ohjaa työntekoa. Kuinka motivoivaa on toimia työyhteisössä, jossa hyväksytään vahvemman laki jaettaessa varoja ja resursseja. Otetaan ja jaetaan etuja toinen toisilleen häikäilemättömästi ja jossa oman edun edelle asettaminen on helpompaa mitä korkeimmalla olet hierarkiassa. Jossa työn yhdeksi osa-alueeksi muodostuu oman edun jatkuva valvonta ja työmäärien mittaaminen. Jossa taistellaan vakavasti sairaassa työyhteisössä päivittäisestä selviytymisestä ja jaksamisesta vain ja ainoastaan kykenevän sekä ammattitaitoisen työnantajan puutteesta johtuen.
Jopinpostia
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.