Aloitin työnteon 14-vuotiaana sahalla tukinuitossa. 17-vuotiaana olin Saksassa hotellitöissä. Nämä oli kesätyöpaikkoja, kun kävin vielä oppikoulua. Sitten sain potkut koulusta ja menin Suosikki-lehteen toimittajaksi. Aloitin toimittajatyön jo kouluaikana ja Lyseon rehtori sanoi, että sellaisen lehden kanssa kuin Suosikki, ei opiskelija saa olla missään tekemisissä. Työn tekeminen kouluaikana oli erottamisen syy. Kävin sitten armeijan ja ATK-peruskurssit. Aloitin parikymppisenä erittäin hyvin palkatut ATK-työt. Tein isolla palkalla ATK-töitä 20 vuotta. Sitten valmistuin ylioppilaaksi 40:senä ja diplomi-insinööriksi 50:senä. Toimin korkeakoulussa opiskelun ohella ATK-tuntiopettajana. Olin kesäisin myös Saimaan kanavalla sulkumestarina ja talvi-aikoina tein LVI-eristystöitä itse perustamani firman kautta, joten maksoin jatkuvasti suuria veroja ja maksuja valtiolle.
DI:ksi valmistuttuani aloitin vielä tekniikan tohtorin väitöskirjatyöt, mutta ne keskeytyivät, kun Suomen valtio supisti tutkimusmäärärahoja 90-luvun laman seurauksena. Sitten ei löytynytkään enää kuin määräaikaisia työpaikkoja.
Jouduin työttömänä eläkeputkeen ja odotin työttömänä työttömyyseläkettä 60-vuotiaana. Täytettyäni 60 vuotta, minulta lopetettiin ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat ja eläkkeeni hylättiin, koska minulla ei ollut täyttä 5:n vuoden työhistoriaa viimeisen 15:n vuoden ajalta. (Viimeisten 15:n vuoden aikana olin ollut opiskelijana 6 vuotta, lisäksi vaadittiin 5 vuotta työttömyyttä. Korkeakoulun tutiopettajan työtäni ei laskettu työhistoriaan). Sillä asialla, että olin tehnyt sitä ennen täyttä työpäivää yli 20 vuotta, ei ollut mitään merkitystä.
Samaan aikaan sairastuin syöpään ja minulta poistettiin peräsuoli ja tehtiin avanne vatsan päälle. Pääsin kuntoutukseen ja KELA maksoi kuntoutusrahat. Sitten sairastuin masennukseen ja KELA maksoi sairauspäivärahat 2 kuukautta.
Mutta seuraavaa psykiatrin kirjoittamaa sairauslomaa KELA ei hyväksynyt, vaan väitti minua täysin työkykyiseksi ja väitti lisäksi, että sairauteni johtuu vain alkoholismista. Psykiatrini käytti minut verikokeissa, jotta saatiin alkoholiparametrit. Kaikki arvot näyttivät, etten käytä alkoholia. Sitten KELA hyväksyi uuden sairauslomani.
Mutta uutta sairauslomaa alettiin maksamaan 20:n euron päivärahalla, kun aikaisemman saman sairauden päivärahan määrä oli 50 euroa. Välillä hylätyn sairausloman ajalta minulle maksettiin työmarkkinatukea ja se määräsi uuden päivärahan.
Minun olisi pitänyt vuosikatsastaa autoni, mutta en voinut tehdä sitä, koska minulla ei óle ollut rahaa. Minulle on nyt tarjottu töitä Hesasta ja Espoosta, mutta en voi ottaa työtarjouksia vastaan, koska autoni seisoo katsastamattomana.
Elän nyt KELAn maksaman alle 400 euron sairauspäivärahan varassa, vaikka olen koko ikäni maksanut suuria veroja Suomen valtiolle. En voi saada työttömänä eläkettä kuin vasta 62 täytettyäni.
Miksi koko ikänsä nuoresta saakka runsaasti töitä tehnyt ihminen suistetaan yhteiskunnan taholta täydelliseen kurjuuteen pariksi vuodeksi, ennen kuin hyväksytään eläkkeelle pääsy.
Nyt minulle on tarjottu töitä, mutta en voi ottaa niitä vastaan, koska töiden tekeminen edellyttää oman auton käyttöä, eikä minulla ole käytetttävissä rahaa edes sen vertaa, että voisin maksaa autoni katsastusmaksut.
Voiko kukaan ymmärtää, että ihminen sairastuu masennukseen, kun on koko ikänsä elänyt suurta palkkaa nauttien; ja sitten eläkeikää lähestyessään joutuu yhteiskunnaan hylkäämään pohjasakkaan ja kerjäämään sosiaalitoimistosta toimeentulotukea.
Tutkin internetistä, että Suomessa elää noin 20.000 tuhatta ihmistä, joiden ainoa toimeentulotuki on yhteiskunnan maksama alle 400 euroa/kk. 200:n euron lisäys tähän poistaisi nämä ihmiset sosiaalihuollon kerjäläisistä. Se maksaisi hyvinvointiyhteiskunnalle 4 miljoonaa euroa, joka on pieni raha verrattuna siihen, että Suomen Armeija vaatii 100:n miljoonan euron lisämäärärahaa, jotta puolustus pysyisi uskottavana.
DI:ksi valmistuttuani aloitin vielä tekniikan tohtorin väitöskirjatyöt, mutta ne keskeytyivät, kun Suomen valtio supisti tutkimusmäärärahoja 90-luvun laman seurauksena. Sitten ei löytynytkään enää kuin määräaikaisia työpaikkoja.
Jouduin työttömänä eläkeputkeen ja odotin työttömänä työttömyyseläkettä 60-vuotiaana. Täytettyäni 60 vuotta, minulta lopetettiin ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat ja eläkkeeni hylättiin, koska minulla ei ollut täyttä 5:n vuoden työhistoriaa viimeisen 15:n vuoden ajalta. (Viimeisten 15:n vuoden aikana olin ollut opiskelijana 6 vuotta, lisäksi vaadittiin 5 vuotta työttömyyttä. Korkeakoulun tutiopettajan työtäni ei laskettu työhistoriaan). Sillä asialla, että olin tehnyt sitä ennen täyttä työpäivää yli 20 vuotta, ei ollut mitään merkitystä.
Samaan aikaan sairastuin syöpään ja minulta poistettiin peräsuoli ja tehtiin avanne vatsan päälle. Pääsin kuntoutukseen ja KELA maksoi kuntoutusrahat. Sitten sairastuin masennukseen ja KELA maksoi sairauspäivärahat 2 kuukautta.
Mutta seuraavaa psykiatrin kirjoittamaa sairauslomaa KELA ei hyväksynyt, vaan väitti minua täysin työkykyiseksi ja väitti lisäksi, että sairauteni johtuu vain alkoholismista. Psykiatrini käytti minut verikokeissa, jotta saatiin alkoholiparametrit. Kaikki arvot näyttivät, etten käytä alkoholia. Sitten KELA hyväksyi uuden sairauslomani.
Mutta uutta sairauslomaa alettiin maksamaan 20:n euron päivärahalla, kun aikaisemman saman sairauden päivärahan määrä oli 50 euroa. Välillä hylätyn sairausloman ajalta minulle maksettiin työmarkkinatukea ja se määräsi uuden päivärahan.
Minun olisi pitänyt vuosikatsastaa autoni, mutta en voinut tehdä sitä, koska minulla ei óle ollut rahaa. Minulle on nyt tarjottu töitä Hesasta ja Espoosta, mutta en voi ottaa työtarjouksia vastaan, koska autoni seisoo katsastamattomana.
Elän nyt KELAn maksaman alle 400 euron sairauspäivärahan varassa, vaikka olen koko ikäni maksanut suuria veroja Suomen valtiolle. En voi saada työttömänä eläkettä kuin vasta 62 täytettyäni.
Miksi koko ikänsä nuoresta saakka runsaasti töitä tehnyt ihminen suistetaan yhteiskunnan taholta täydelliseen kurjuuteen pariksi vuodeksi, ennen kuin hyväksytään eläkkeelle pääsy.
Nyt minulle on tarjottu töitä, mutta en voi ottaa niitä vastaan, koska töiden tekeminen edellyttää oman auton käyttöä, eikä minulla ole käytetttävissä rahaa edes sen vertaa, että voisin maksaa autoni katsastusmaksut.
Voiko kukaan ymmärtää, että ihminen sairastuu masennukseen, kun on koko ikänsä elänyt suurta palkkaa nauttien; ja sitten eläkeikää lähestyessään joutuu yhteiskunnaan hylkäämään pohjasakkaan ja kerjäämään sosiaalitoimistosta toimeentulotukea.
Tutkin internetistä, että Suomessa elää noin 20.000 tuhatta ihmistä, joiden ainoa toimeentulotuki on yhteiskunnan maksama alle 400 euroa/kk. 200:n euron lisäys tähän poistaisi nämä ihmiset sosiaalihuollon kerjäläisistä. Se maksaisi hyvinvointiyhteiskunnalle 4 miljoonaa euroa, joka on pieni raha verrattuna siihen, että Suomen Armeija vaatii 100:n miljoonan euron lisämäärärahaa, jotta puolustus pysyisi uskottavana.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olet lahjakas ja aikaansaapakin olet ollut!
Taistele vielä, sinulle kuuluu parempi osa,
olet sen ansainnut toimillasi!
Voimia sinulle!
Luin kertomuksesi ja sieltä kolahti tämä autosi katsastamattomuus.
Ei se katsastus niin suuria maksa ,vaan jos autosi tarvitsee isoja remontteja.(eri asia)
JOs työpaikka on saatavilla ja vieläpä parittainkin, niin tässä jutussa on jotain mätää.
Mietipä?
onhan sinulla tietokone ja liittymä?
että "kun on koko ikänsä elänyt suurta palkkaa nauttien" joutuu 60-vuotiaana toimeentulotuen varaan.
Näin se on,
riippuu tuurista, kuin elämässä käy.
Kukaan ei tiedä, kuinka käy, kaverini kävi töissä kun niin terve oli,
jotta saa hyvän eläkkeen,
kun oli 66v, tuli kotiin pyyntö ulostusnäytteestä,
lähetti näytteen, tulos positiivinen, ei nähnyt enää Joulua.
Kirjoittaja saa varmaan kunnollisen eläkkeen myöhemmin,
mutta alussa ”hyvä” ei olekaan enää sitä 10 v kuluttua,
joka vuosi jää yli 5 % jälkeen yleisestä hinnannousuista.
Olen seurailut vanhempieni eläkettä.
Nyt et ollutkaan ns. eläkeputkessa, sait vain työttömyys korvausta.
Kaikki tulee eläkeläiseksi,
tai ei kaikki tule, vain 70 % osa kuolee aiemmin,
mutta miksi emme ryhdy ajamaan asiaamme.
kaikki elämämme aikana hankitut varat menemään ja sitten valittamaan yhteiskunnan aiheuttamaa kurjuutta.
tuon elämäntarinan, oli se sitten totta tai ei. Uskomaton tarina. Yksi hyvä asia on kuitenkin tapahtunut, olet parantunut suolistosyövästäsi vai oletko? Kaikki ei siitä selviä.
Sinulla täytyy olla hyvä ammattitaito, joten ihmettelen ettet saa enemmänkin työtarjouksia Helsingin alueella. Ehkä kannattaisi mennä työhön vaikka millä välineellä ainakin siksi puoleksi vuodeksi.
10 vuotiaana minäkin aloitin silakoita savustaen, iltapäisin kun pääsin koulusta. Kolutusta tuli hankittua kantapään kautta sitä mukaa kuin tarvetta oli. Hyviä hommia oli välillä. Jokseenkin samat 20 vuotta. Väliajat olin yrittäjänä. Eläkettä on bruttona pari tonnia kuussa, sijoituksia ja varallisuuttakin on kertynyt.
Olenkin aina sanonut ettei kolutus ole menestymisen tae. Perustyhmästä ihmisestä tulee aina luuseri. Se on luonnonlaki.
jättää totuuden kertomatta. Et ainakaan ole osannut laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Töistä kieltäytymisen todellisena syynä lienee "lorvikatari". Koska työtä on tarjolla ja olet yhteiskunnan varoilla korkeasti koulutettu työkykyinen henkilö, mene töihin. Eläke kuuluu niille, jotka ovat siihen oikeutettuja ikänsä puolesta tai sairauden takia eivätkä enää kykene työtehtäviin.
Minäkin menin töihin kymmenvuotiaana, kun kotoa ei annettu rahaa tupakin ostoon. Keräsin rakenustyömailta putken- ja sähköjohdonpätkiä ja myin niitä romunkeräjille. Satamasta ostin laivoista viinaa ja trokasin sitä sekä Maxwel- kahvia ostokykyisille asiakaille. 16 vuotiaana toimitsjohtailin kemianteehdasta, joka valmisteet levitettiin vertaisverkon toimesta ympäri lääniä. Jouduin hetkeksi ammattiyliopstoon Kakolaan ja suoritin siellä loistavin arvosanoin krimnalistin tutkinnon. Yhteiskunta on vuosien varrella holhonnut minua aina kun vain on saanut rysän päältä kiinni. Koskaan en ole saanut toimeentulotukea enkä soviteltua päivärahaa. Ttaskussa on aina tukku seteleitä leveetä elämää varten. Poliisit jos kyselee, mistä rahat olen saanut, selitän, että vermon raviradan parkkipaikalla vieras tumma miest tunki ne väkisin taskuun. Uhkasi antaa turpiin, jos en filantropiaa ymmärrä. Syöpää minulla ei ole. Iso juopa kylläkin, se on jatkunut vuosikymmeniä. Ja eläkettähän en varmaan saa, kun sitä pitää erillisesti hakea. Miksi minä moista vaivaan yhteiskunnalle soisin. Olen varma, että seuraavatkin sata vuotta joku ystävällismielinen uhkaa antaa selkään, jos en ota lahjaa vastaan.
on totta, niin omapa on vikasi. Kyllä sillä koulutuksella pitäisi tulla toimeen ilman yhteiskunnan tukia!
Ne jotka ovat aina olleet pienellä palkalla, tulevat niillä päivärahoilla toimeen ilman valituksia.
Sanoit nauttineesi koko elämäsi suurista palkoista, olisi nauttinut vähemmän ja pistänyt jotain pahan päivän varalle!
sen aikanaan läpi kahlannut. Kela se vasta kiva kaveri. Minä olisin päässyt ennemmin eläkkeelle kaksi vuotta kun luin ET lehdestä että kasi vuotta sitten kaikki sen vuoden syntyneet pääsee.
Laitoin sinne anomuksen ja samassa kuussa olin jo eläkkeellä.Kokoajan oli Kelan kanssa tehnyt anomuksia jotka oli hylätty.
Kun vein muutaman kuukauden perästä ilmoituksen että ole jo eläkkeellä.Ei ne uskoneet. Eikä työkkärissäkään puolivuotta vielä määräsivät kurssille.Olin kuitenkin eläkkeellä eikä ne voineet mitää.miksi Kelalla ei olla edes ajan tasalla.Puhumattakaan siitä miten en hoitavat työttömän asioita.
Kaikki rahat henevät herrojen törsäyksiin ei Armeijan koulutukseen.Sinä et vain tiennyt miten pitää toimia ovelasti melkein oman lakimiehen kanssa että saa oikeuksia.Ne on tehty niin kierosti.
Siksihän pohjoisen työttömiä haukutaan laiskoiksi kun eivät ota työtä vastaan.Ei ole autoa ja työttömällä ei ole rahaa ostaa ja korjata.
Toivon sinulle jaksamisia kyllä ne vuodet menee ja pääset eläkkeelle.Terveys se on tärkeä.KUntouta itseäsi.
eduskuntaan muutamille hallituspuolueiden kansanedustajille ja kerro meillekin, mitä he vastaavat. Sinulla on valmis hyvä teksti, käytä sitä myös vaikuttamiseen. Kysypä, mitä he aikovat tehdä sinun ja samanlaisessa asemassa elävien yritteliäiden ihmisten aseman parantamiseksi. En usko, että ehdit itse hyötyä mahdollisista tuloksista, mutta päättäjät saisivat yhden esimerkin todellisesta elämästä. Sivulta www.eduskunta.fi löydät kaikkien kansanedustajien yhteystiedot; ehkä ei kannattaisi jättää oppositiokaan vaille terveisiäsi.
En osaa muuta kuin toivottaa sinulle jaksamista. Toivottavasti "huomenna" olisi parempi päivä.
eikä tuon vertaa osaa eteensä katsoa, että osaisi eläkkeensä varmistaa. Ei ne säännöt nyt niin monimutkaisia ole, etteikö niistä vähemmälläkin koulututuksella selvää saisi.
Hukkaan on Sinussa koulutus mennyt.
Noin käy jos elää tyylillä "hotjos mitä, kuhan taivas näkkyy".
Työhistorian alkupää samankaltainen.
Kyllästyttyäni sveduissa autojen kokoonpanoon tulin Suomeen tekniseen opistoon.
Minusta tuli siis vain opistotason koneinssi.
Koskaan en ole sanut suurta palkkaa mutta avioituessani liikeapulaisen kanssa (tosi pieni palkka, kannatti jäädä kotiin ilman kompensatiota hoitamaan kahta lastamme) sanoin ettemme voi luottaa eläkkeisiimme vaan meidän on katsottava eteemme.
Niin myös teimme.
Varallisuutta kertyi pienistä palkoista huolimatta sen verran että lopetin vakituisen työn 53-vuotisena.
Tein pätkätöitä niitä hiljalleen lyhentäen ja jatkaen työttömyyskausia.
Olemme aina olleet lomamme matkoilla.
Nyt avautuivat paljon paremmat mahdollisuudet ja hyödynsimme ne.
Osa-aikainen vaimoni lopetti samaan aikaan pienipalkkaisen työnsä kun minä lopetin pätkien tekemisen.
Menin putkeen hyvin pienellä työttömyyskorvauksella.
Nyt olen neljättä vuotta työttömyyseläkkeellä.
Yhden asunnon olemme lahjoittaneet ajoissa lapsillemme.
Yhdessä asumme Suomessa. Kolmas on Espanjassa.
Olemme kustantaneet akateemisille lapsillemme matkoja, viihde-elektroniikkaa ja siirtäneet 3:n vuoden välein sen laillisen 6798E sekä nyt toukokuun alussa säästövavuutuksen sallimat summat.
Tuotosta he joutuivat maksamaan pääomatuloveron.
Tulimme juuri parin viikon Saksa-Itävalta-Unkari kiertelyltä.
Vaimo lähtee tyttäremme kanssa heinäkuussa Espanjan asunnollemme.
Kerran vuodessa he käyvät jossain päin Keski-Eurooppaa hypistelemässä tekstiilejä.
Tilasin juuri syksyn lennot sinne sekä joulukuuksi kahden viikon Mexicon matkan.
Testamenttijärjestelyt on tehty.
Olemme tyytyväisiä siihen ettemme aikoinaan luottaneet eläkkeisiin.
Totta puhuen, elämäntapamme ei muuttuisi tippaakaan vaikka nykyiset eläkkeet loppuisivat huomenna.
Pienistä tuloistamme ja mitättömistä koulutuksistamme huolimatta olemme jotenkin järjestäneet elämämme missään vaiheessa puutetta kokematta mutta järjen kanssa eläen.
Jostain syystä katson sinulla olevan omaakin tuottamusta tilanteeseesi.
Elämäsi aikana olet yksin ansainnut paljon enemmän kuin me vaimon kanssa yhteensä! Min 2x, ehkä 5x?
niin ei voi muuta kuin onnitella sinua.
Olet todella osannut uskomattomalla tavalla kartuttaa omaisuutta.
Johan pienet tulot menee perheen elättämiseen.
Pakosta on täytynyt tulla perintöä tai lottovoitto.
Missään nimessä en ole kateellinen,ihmettelen vaan!!
En liioitellut tippaakaan!
Kerran voitin Speden Peleistä 1000mk.
Mummoilta jääneet 2 x 90000mk solutimme kokonaisuudessaan opintoja aloitteleville lapsillemme.
Perheemme nettotulot olivat, molempien tyssäkäyntiaikana suunnilleen teollisuustyöntekijäperheen tasolla. Poislukien paperiporukka.
Kun vaimo meni kotonaolovuosien jälkeen töihin.
Kassalla 21h/viikko, jäi hänen palkkansa kokonaisuudessaan säästöön.
Siis tuohon vakituisen työn lopettamiseen saakka.
Viimeinen työpaikkani jossa kävin nollaamassa laskurin, maksoi niin huonoa palkkaa että ns. ansiosidonnaiseni oli 750 - 920E/kk.
Mutta tavoite oli selvä.
Vaikuttavia tekijöitä.
Vaimo on, työläiskotitaustastaan johtuen, nuuka.
Ei ole juossut muodin perässä.
Kaikki hankittu on ollut laadukasta, ajatonta ja kestävää. Hankintahetkellä kallista.
Vielä nykyäänkin, hänen harkitessaan jonkun ostamista, täytyy minun yllyttää.
Samoin lähdöt niille "hypistelymatkoille".
Oma toiminta.
Leipätyön luonteesta johtuen tyydytin tekemisen tarpeeni mm. pitämällä hengissä halvahkot autoni joita käytin 12 - 16 vuotta kutakin.
Pontikan keiton aloitin muistaakseni 1973 alkon lakon aikaa ja jatkoin sitä sekä kotiviinin ja uuteoluen valmistusta vielä rakennusvelkojen loppumisen jälkeenkin.
Tupakoinnin lopetin terveydellisistä syista 1981.
Aikanaan jouduin majailemaan koulutuksissa yhtäjaksoisesti viikkokausia. Muutamassa vuodessa yli puoli vuotta Rantasipin hotelleissa.
En viihtynyt enää kapakoissa.
Penskat opetimme siihen ettei mailmassa saa olla mitään niin himottavaa etteikö siitä voi kieltäytyä.
Merkkivaatteita eivät vaatineet.
Vaatteet ja kengät vaimo osti automatkoillamme keskieuroopasta.
Samoin toimme silloisesta halvasta Saksasta ja myös Unkarista laadukkaita lihasäilykkeitä kymmeniä kiloja.
Kaakaot, hunajat ym. maksoivat noin 1/3 Suomen tasosta.
Tuoreet lihat ostin ruhon puolikkaina ja kävin teurastamassa tuttavien lampaita.
Pakastearkku oli 500l.
Junior harrasti 6-vuotiaasta alkaen painia ja yleisurheili.
Myöhemmin tuli puntti ja nyrkkeily kuvaan.
Myös menesty valtakunnallisellakin tasolla joten luultavasti sapuskakin oli sopivaa?
Peruajatuksemme on aina ollut vaatia rahalle mielestämme täysi vastike.
Sekä olla piittaamatta toisten mielipiteistä.
Ratkaisut olemme tehneet omien tarpeiden mukaan.
Tänäkin päivänä viihdymme paremmin esimerkiksi xxx-tason risteilyaluksilla xxxxx-tason asemesta.
Hyttitasosta emme tingi.
Karibialla olimme risteilyn jatkoviikon keskitason AI:ssa. Emme pidä tarpeellisena.
Kanaria/Madeira risteilyn jatkoviikko maksoi meille kahdelle Funchalin keskustassa 176E.
Hyvä sijainti, siisti, tilava huone.
suuri parveke, näköala satamaan.
Nytkin, viimeinen matkamme. Vuokra-auto oli 2-kategoriaa.
Kallein majoitus Munchenin kentän yhteydessä 81E.
Muut 50 - 55E/vrk.
Unkarissa 20E/vrk. Siis kahdesta.
Nyt meni esitelmöinniksi.
Asian ydin. Eihän rahaa tarvitse käyttää vain sen vuoksi jos sitä sattuu olemaan vaan tarpeisiinsa.
Meillä ei ollut tuon ihmeellisempiä tarpeita.
Espanjan asunnon ostimme 1986.
kotimaan sijoitusasunnon 1989. Sen vuokratuoton pidämme itsellämme mutta omistus on siirretty lapsille.
Pikku panostukset pörssiin ovat auttaneet mutta eivät ratkaisevasti.
Rakennusvelkojen jälkeen ei velkaa ole ollut.
Mutta kiitos vilpittömän tuntuisesta onnittelusta!