Perkelekkö mieltäni piinaa?
Mieleni tekee lisää viina
Valhallasta esi-isäni katsovat häpeissänsä
Heidän jälkeläinen tuntee sen olkapäillänsä
Heidän jälkeläinen eli minä
Olenko pettänyt heidät, sattanut häpeään?
Häpeän minä itsekkin itseäni
Häpeää mies ei kestä, kipua kylläkin
voima suurempi jyllääkö yllänikin?
Auttaisiko se minua, pelastaisi kurjuuden ikeestä
Nyt sen päätin koska soturigeenit velvoittavat
Jätän alkoholit ruumista velttouttavat
Siihen pystyn saatana soikoon!
Kunniallisuus maan perii, ne sanoo!
Ovat kyllä oikeassa.
Jos on sisua kuten muinaisilla suomalaisilla
Pystyn mihin vaan näillä kourilla, aivoilla.
Vähä paska mutta menkööt nyt tänne
Mieleni tekee lisää viina
Valhallasta esi-isäni katsovat häpeissänsä
Heidän jälkeläinen tuntee sen olkapäillänsä
Heidän jälkeläinen eli minä
Olenko pettänyt heidät, sattanut häpeään?
Häpeän minä itsekkin itseäni
Häpeää mies ei kestä, kipua kylläkin
voima suurempi jyllääkö yllänikin?
Auttaisiko se minua, pelastaisi kurjuuden ikeestä
Nyt sen päätin koska soturigeenit velvoittavat
Jätän alkoholit ruumista velttouttavat
Siihen pystyn saatana soikoon!
Kunniallisuus maan perii, ne sanoo!
Ovat kyllä oikeassa.
Jos on sisua kuten muinaisilla suomalaisilla
Pystyn mihin vaan näillä kourilla, aivoilla.
Vähä paska mutta menkööt nyt tänne
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mies irokeesissään, soturi vailla vertaa
Tomahawk valmiina kädessään vihollista kyttää
Muilla musketitkin, mutta hänellä sotakirves
Hudsonjoki saakoon uhrinsa
Korpisoturi silmä kovana maastoa tarkastelee
Konepisttoliansa kuumeisesti hypistelee
Kuuliko hän jotain, rasahduksen?
Vaistoonsa on luotettava, tai kuolema perii
Toivottavasti kotona voivat hyvin, mielessä välähtää
Hakkapeliitta ratsunsa selässä tarkistaa varustuksensa vielä kerran
Miekka ja kaksi pistoolia, hyvä, kaikki tallella
30 vuotinen sota, taudit ja kurjuus
Mies katselee vihollisten massaa
Jo kovin lähellä, mutta odottaa huutoa
pelättyä huutoa
Silloin kuuluu "HAKKAA PÄÄLLE!"
Samurai ei kunniaansa voi milloinkaan menettää
Hän joko kaatuu vihollisen miekkaan tai omaansa
Kasvoilla aina kivikova ilme
Tuuli tuo kirsikka puiden hajua.
Tämä taisi olla jo riman alitus meikäläiseltä?
Nämä kaksi runoa ovatko saman kirjoittajan? Jos eri niin laitan kuitenkin kommenttia, että molemmissa runoissa voimaa ja erilaisuutta täällä esillä olleisiin runoihin.
Tykkään lukea runoja, joissa on särmää, ja näissä molemmissa on, vaikka enemmän näitä kahta hiomalla saisi kyllä ehkä vielä petrattua. Tämä siis vain minun mielipiteeni näin heti aamutuimaan täällä surffaillessani ja runot luettuani.
noin vain sen kummempaa hiomatta tai paranneltua. Kiva kun joku tykkää.
Hautakumpu sammalinen
Kätköissä metsän
On pyhä paikka muinainen
Siellä makaa ihminen suuri
Seisoi aikanaan muurin lailla
Liikkuu nyt autuaammilla metsästysmailla
Hänen jälkeläisensä kävelee jossain
tietämättä tästä mitään
Sinä saatana sen teit!
Tapoit veljeni!
Kun näen taas, kostan!
En näe koska mustat kyyneleet ovat tiellä.
Olkoon kosto murskaava.
Silmät kuivuivat, ka näen taas!
Olen viikatemies!
olet kuollut
Vaikka murskasin kallosi,
en tunne vapauttavaa oloa
Vihaan sinua kuolleena vielä enemmän!