On vaikeata ymmärtää noita lakipykäliä.
kysyn jos joku vielä viitsii vastata samoihin kysymyksiin.
kirjastoon jäänyt palauttamatta kirjoja, perintään 1990
pankkilaina takaajien maksettavaksi ja minulle ulos ottoon 1991
sitä lyhennetään tällä hetkellä ulos ottoon
milloin noiden perintä loppuu ulosoton kautta, milloin ne vanhenee täysin vai vanheneeko ikinä
voiko kuolinpesästäni niitä vielä periä joskus.
(kuolinpesäni kyllä jää aika vaatimattomaksi)
kysyn jos joku vielä viitsii vastata samoihin kysymyksiin.
kirjastoon jäänyt palauttamatta kirjoja, perintään 1990
pankkilaina takaajien maksettavaksi ja minulle ulos ottoon 1991
sitä lyhennetään tällä hetkellä ulos ottoon
milloin noiden perintä loppuu ulosoton kautta, milloin ne vanhenee täysin vai vanheneeko ikinä
voiko kuolinpesästäni niitä vielä periä joskus.
(kuolinpesäni kyllä jää aika vaatimattomaksi)
Vastaukset 2
Vanhimmat
"kirjastoon jäänyt palauttamatta kirjoja, perintään 1990
pankkilaina takaajien maksettavaksi ja minulle ulos ottoon 1991
sitä lyhennetään tällä hetkellä ulos ottoon"
Jos molemmat ovat menneet ulosottoon, tai niistä on tehty ulosottoon oikeuttava päätös ennen vuotta -93, niin nuo velat poistuvat ulosotosta enimmäiskeston täytyttyä 1.3.2008.
" milloin ne vanhenee täysin vai vanheneeko ikinä
voiko kuolinpesästäni niitä vielä periä joskus."
Tällä hetkellä voimassa olevan lain mukaan ulosoton enimmäiskeston täyttyminen ei tarkoita vielä velan olemassaolon päättymistä. Mutta tarkoitus on, että vuoden 2008 alussa tulisi voimaan uusi ulosottokaari, jolloin ne ulosottovelat joilla tulee enimmäiskesto täyteen, myös lakkaavat olemassa samalla kertaa.
velka jää siis voimaan, vaikka ulosottoperusteen määräaika kuluisikin umpeen, kunhan velan vanhentumisen estämiseksi (yleinen vanhentumisaika 3 vuotta, katkaisemisesta alkaa uusi entisen pituinen vanhentumisaika) tehdään joko vapaamuotoinen tai oikeudellinen katkaisutoimi. velkaa ei vain enää tällöin voi ottaa ulosoton perusteeksi eli panna pakolla täytäntöön. velallisen suorituksen täyttäminen jää siis velallisen omantunnon varaan, käytännössä velkoja jää nuolemaan näppejään.