Puolisoilla A ja B on avioehto, jossa B:llä ei ole avio-oikeutta varakkaamman A:n omaisuuteen. Lisäksi on keskinäinen testamentti, jolla molemmat testamenttaavat toisilleen muun paitsi lakiosan.
Varattomampi B kuolee. Jos oletetaan, että B:n omaisuus on 1000, niin jääkö B:n rintaperilliselle puolet tästä eli 1000 - testamenttattu 500 = 500.
Vai lasketaanko pois ensin tasinko A:lle (jonko omaisuus siis suurempi, mutta avioehdolla pois suljettu) eli 1000 - tasinko - testamentattu eli 1000 - 500 - 250?
Varattomampi B kuolee. Jos oletetaan, että B:n omaisuus on 1000, niin jääkö B:n rintaperilliselle puolet tästä eli 1000 - testamenttattu 500 = 500.
Vai lasketaanko pois ensin tasinko A:lle (jonko omaisuus siis suurempi, mutta avioehdolla pois suljettu) eli 1000 - tasinko - testamentattu eli 1000 - 500 - 250?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olet jyvällä, eli perillisien lakiosa on 500.
Varakkaampi A ei saa tasinkoa, eikä hänen omaisuuttaan koskeva avioehto vaikuta esimerkissä.
Nuukelin vastaus on väärä. Kyllä rikkaampi tässä saa tasinkoa. Ositus ja jako menevät, kuten jäljemmässä vaihtoehdossa esitit: >>1000 - tasinko - testamentattu eli 1000 - 500 - 250
vastaajille, tosin kaksi vaihtoehtoa ja kaksi näkemystä. Edelleen mietityttää...
Jos et osaa arvioida vastausten pätevyyttä ja vain mietityttää, niin mitäpä, jos lainaisit kirjastosta pari avioliittolakia ja perintökaarta selittävää opusta, esimerkiksi Aulis Aarnio-Markku Helin: Suomen avioliitto-oikeus (317 s.) ja Aulis Aarnio - Urpo Kangas: Suomen jäämistöoikeus I (910 s.) ja II (429 s.). Jos luet ne ajatuksella, niin ei (ehkä) enää mietitytä.