”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään” (Olaus Petrin tuomarinohjeiden 9. ohje)
Onko oikein ja kohtuullista, että avoleski maksaa avioleskeen verrattuna perintöveroa jopa seitsenkertaisesti?
TV1:n A-studiossa 16.5. kansanedustaja Jari Koskinen päivitteli ”hirveää älämölöä”, joka hänen mukaansa on noussut hallitusohjelmassa sovitusta perintöverouudistuksesta. Hän totesi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia edellisellä hallituskaudella helpotetun 60 prosentin veronalennuksella ilman minkäänlaista kohua; nyt kun oli kysymys ”vain” lopun 40 prosentin alasajosta, seurauksena oli siis tämä ”hirveä älämölö”.
Perintöverouudistus on alkuvalmistelun jälkeen ollut hallituksen käsittelyssä tämän viikon aikana, ja ilmeisesti se - ainakin kokoomuksen veroasiantuntijaksi ohjelmassa tituleeratun Jari Koskisen asenteesta päätellen – on hallitukseen tullut ja sieltä eteen päin lähtenyt hallitusohjelmassa alun perin sovitun mukaisena. Avolesken kannalta tämä merkitsee alussa mainitun kohtuuttomuuden jatkumista hamaan tulevaisuuteen.
Edellisessä perintöverokeskustelussa TV1:n A-talk-ohjelmassa 3.5. oli todettu, että tuon jo aiemmin toteutetun veronkevennyksen ansiosta vero 100.000 euron perinnöstä yritystoiminnan jatkajalle on vain noin kuusi prosenttia. Tämäkin huojennettu vero siis on hallitusohjelmassa sovittu työllisyysperusteella kokonaan poistettavaksi. Työllisyyteen nykyisen veron poistamisella ei A-talk-ohjelmassa kuullun professori Heikki Niskakankaan mukaan kuitenkaan olisi mitään vaikutusta, se kun tulee maksetuksi normaalisti jo yhden vuoden osinkotulolla.
Parempi käsitys puheena olevan veronpoistovaatimuksen oikeudenmukaisuudesta mainituissa keskusteluohjelmissa olisi saatu, jos se olisi suhteutettu perittävän avopuolison tai vastaavan tavallisen suomalaisen perinnönsaajan maksettavaksi tulevaan perintöveroon. Tällainen perinnön/testamentinsaaja, jolla ei ole yhteistä lasta perittävän kanssa, maksaa kolmannessa perintöveroluokassa esimerkiksi 200.000 euron arvoisesta asunnosta perintöveroa n. 45 prosenttia (neljäkymmentäviisi %). Miljoonaperinnönkin saajalta siis perintövero olisi 0 prosenttia (nolla %), mikäli hallitusohjelman uudistusehdotus puheena olevalta osin toteutetaan.
Mutta kuinka perusteltuja ylipäätään ovat vaatimukset nimenomaan leskien ja rintaperillisten verohelpotuksista? A-talk-ohjelmassa kansanedustaja Matti Ahde yhtyi siihen poliitikkokuoroon, joka kyllä soisi perintöverohelpotuksia leskille ja rintaperillisille, mutta epäisi ne muilta.
On varmasti helppo puhua tunnekylläisesti leskien ja rintaperillisten puolesta. Kukapa nyt puolison tai vanhemman menettäneitä kohtaan ei myötätuntoa kokisi. Ovatko näiden perinnönsaajatahojen asiat kuitenkaan niin huonolla tolalla kuin perintöveroa koskevissa kannanotoissa on annettu ymmärtää? Mielestäni eivät ole.
Perintöveroluokkia on kolme; toisessa perusvero on kaksinkertainen ja kolmannessa kolminkertainen. Leski ja rintaperilliset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan. Esimerkiksi lapsettoman avoparin ”leski” kuuluu kolmanteen veroluokkaan. Tehdäänpä vertailu.
Lapsettoman perinnönjättäjä-puolison omaisuus käsittää 200.000 euron arvoisen asunnon. Leskellä ei ole omaa omaisuutta.
Avioleski saa puolisoltaan avio-oikeuden nojalla verottomana tasinkona 100.000 euroa. Loput 100.000 euroa hän saa perintönä, mistä, puolisovähennyksen 6.800 euroa huomioon ottaen, maksaa perintöveroa 12.647 euroa. Veroprosentti on 6,3 (6,3/100 x 200.000 = 12.647).
Avoleski maksaa saman suuruisesta 200.000 euron testamenttisaannosta perintöveroa 89.205 euroa. Veroprosentti on 44,6.
Jos em. esimerkissä perinnönjättäjällä on kaksi alaikäistä lasta ja lesken ikä on 50 vuotta, perintöverotus tapahtuu seuraavasti:
Leski saa tasinkona verotta 100.000 euroa. Lapset saavat kumpainenkin perintönä 50.000 euroa. Perintöä rasittaa leskelle kuuluva asunnon elinaikainen hallintaoikeus, mikä otetaan verotuksessa huomioon 27.500 euron suuruisena vähennyksenä (11 x 5/100 x 50.000 = 27.500). Lisäksi lapset saavat alaikäisyysvähennyksen 3.400 euroa. Verotettavaksi perinnöksi jää 50.000 euron asemesta 19.100 euroa, mistä perintövero lasta kohden on 1.718 euroa. Kaikkiaan perintöveroa tulee lesken ja lasten maksettavaksi 3.436 euroa. Veroprosentti on 1,7 (1,7/100 x 200.000 = 3.436).
Lapsettoman avio/avoliiton vertailussa avoleski siis esimerkkitapauksessa maksaa perintöveroa SEITSENKERTAISESTI avioleskeen verrattuna. Jos avioliitossa olleen perinnönjättäjän oikeudenomistajina 50-vuotiaan lesken ohella on kaksi alaikäistä lasta, avolesken maksettavaksi tuleva perintövero näiden oikeudenomistajien yhteenlaskettuun veroon nähden on 26-kertainen.
Jos ”perittävän läheisyys on hyvä peruste perintöveron ankaruudelle” ja jos ”suhteen rekisteröiminen kuvaa varsin hyvin suhteen läheisyyttä”, kuten kansanedustaja Kimmo Sasi kolmannen veroluokan ankaruutta jonkin aikaa sitten perusteli, niin onko sittenkään kohtuullista, että rekisteröimättömyydestä rangaistaan (avioliittolain säännöksetkin huomioon ottaen) seitsenkertaisella perintöverolla? Minusta ei ole. Verolaki toimii keppinä ihmissuhdeasiassa: ”papin puheille mars - tai maksa perintövero seitsenkertaisena!” Onko se verolain oikea funktio? Minusta ei ole.
”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”, kuuluu vuodesta 1734 lähtien lakikirjan alkulehdille painettujen Olaus Petrin tuomarinohjeiden 9. ohje. Jos perintöverouudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisena, puuttumatta kohtuuttoman ankaraan kolmanteen veroluokkaan, samalla kun joidenkin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien muutama vuosi sitten kevennettyä verotusta edelleen kevennetään tai se osin kokonaan poistetaan, kysymyksessä on niin suuri epäoikeudenmukaisuus suurta kansanosaa kohtaan, ettei Suomea enää sen jälkeen verotuksen osalta mielestäni voida kutsua oikeusvaltioksi.
Perintö- ja lahjaverolakia uudistettaessa korjattavaa tulisi siis nähdä muuallakin kuin lesken ja rintaperillisten verotuksessa. Jos uudistus tapahtuisi vain puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä korottamalla – mitä Matti Ahde A-talkin keskustelussa esitti -, edellä esiin tuotu eriarvoisuus vain entisestään lisääntyisi.
Rintaperillisten asemaa parantaisi oleellisesti se, että perintövero erääntyisi maksettavaksi vasta sitten, kun perintöä lain tai testamentin nojalla rasittava lesken hallintaoikeus on lakannut.
Verotettavan perinnön alaraja on Suomessa erittäin alhainen; mielestäni sitä tulee korottaa nykyisestä oleellisesti. Hallitusohjelmassa sovittu korotus 3400 eurosta 20000 euroon on kuitenkin vain kosmeettinen; keskivertoperillisen lautaselle se tuo vain murusia, kuten A-studiossa esitetyistä laskelmista voitiin todeta. Hallitusohjelman mukaisen uudistuksen todellisia hyötyjiä ovat varakkaiden yrittäjäsukujen perilliset.
Nykyinen perintöverolaki on kohtuuttoman ankara kolmanteen veroluokkaan kuuluvia perinnönsaajia kohtaan – ja kohtuuttomuus vain lisääntyy, jos hallituksen aikoma uudistus sellaisenaan toteutetaan. Kokonaan muista uudistuksista riippumatta lakia mielestäni tulisi oikeudenmukaistaa siten, että nykyisestä veroluokkajaosta ensisijaisesti kokonaan luovutaan, tai ainakin siten, että kolmas perintöveroluokka poistetaan yhdistämällä siihen kuuluvat verovelvolliset toiseen veroluokkaan.
Mutta näin ei todellakaan näytä käyvän; hallituksen mielestä avoleski maksakoon edelleenkin perintöveron avioleskeen verrattuna jopa seitsenkertaisena.
Tällaista on Suomessa kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu porvarihallituksen ohjauksessa vuonna 2007. Onko Suomi enää oikeusvaltio?
Onko oikein ja kohtuullista, että avoleski maksaa avioleskeen verrattuna perintöveroa jopa seitsenkertaisesti?
TV1:n A-studiossa 16.5. kansanedustaja Jari Koskinen päivitteli ”hirveää älämölöä”, joka hänen mukaansa on noussut hallitusohjelmassa sovitusta perintöverouudistuksesta. Hän totesi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia edellisellä hallituskaudella helpotetun 60 prosentin veronalennuksella ilman minkäänlaista kohua; nyt kun oli kysymys ”vain” lopun 40 prosentin alasajosta, seurauksena oli siis tämä ”hirveä älämölö”.
Perintöverouudistus on alkuvalmistelun jälkeen ollut hallituksen käsittelyssä tämän viikon aikana, ja ilmeisesti se - ainakin kokoomuksen veroasiantuntijaksi ohjelmassa tituleeratun Jari Koskisen asenteesta päätellen – on hallitukseen tullut ja sieltä eteen päin lähtenyt hallitusohjelmassa alun perin sovitun mukaisena. Avolesken kannalta tämä merkitsee alussa mainitun kohtuuttomuuden jatkumista hamaan tulevaisuuteen.
Edellisessä perintöverokeskustelussa TV1:n A-talk-ohjelmassa 3.5. oli todettu, että tuon jo aiemmin toteutetun veronkevennyksen ansiosta vero 100.000 euron perinnöstä yritystoiminnan jatkajalle on vain noin kuusi prosenttia. Tämäkin huojennettu vero siis on hallitusohjelmassa sovittu työllisyysperusteella kokonaan poistettavaksi. Työllisyyteen nykyisen veron poistamisella ei A-talk-ohjelmassa kuullun professori Heikki Niskakankaan mukaan kuitenkaan olisi mitään vaikutusta, se kun tulee maksetuksi normaalisti jo yhden vuoden osinkotulolla.
Parempi käsitys puheena olevan veronpoistovaatimuksen oikeudenmukaisuudesta mainituissa keskusteluohjelmissa olisi saatu, jos se olisi suhteutettu perittävän avopuolison tai vastaavan tavallisen suomalaisen perinnönsaajan maksettavaksi tulevaan perintöveroon. Tällainen perinnön/testamentinsaaja, jolla ei ole yhteistä lasta perittävän kanssa, maksaa kolmannessa perintöveroluokassa esimerkiksi 200.000 euron arvoisesta asunnosta perintöveroa n. 45 prosenttia (neljäkymmentäviisi %). Miljoonaperinnönkin saajalta siis perintövero olisi 0 prosenttia (nolla %), mikäli hallitusohjelman uudistusehdotus puheena olevalta osin toteutetaan.
Mutta kuinka perusteltuja ylipäätään ovat vaatimukset nimenomaan leskien ja rintaperillisten verohelpotuksista? A-talk-ohjelmassa kansanedustaja Matti Ahde yhtyi siihen poliitikkokuoroon, joka kyllä soisi perintöverohelpotuksia leskille ja rintaperillisille, mutta epäisi ne muilta.
On varmasti helppo puhua tunnekylläisesti leskien ja rintaperillisten puolesta. Kukapa nyt puolison tai vanhemman menettäneitä kohtaan ei myötätuntoa kokisi. Ovatko näiden perinnönsaajatahojen asiat kuitenkaan niin huonolla tolalla kuin perintöveroa koskevissa kannanotoissa on annettu ymmärtää? Mielestäni eivät ole.
Perintöveroluokkia on kolme; toisessa perusvero on kaksinkertainen ja kolmannessa kolminkertainen. Leski ja rintaperilliset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan. Esimerkiksi lapsettoman avoparin ”leski” kuuluu kolmanteen veroluokkaan. Tehdäänpä vertailu.
Lapsettoman perinnönjättäjä-puolison omaisuus käsittää 200.000 euron arvoisen asunnon. Leskellä ei ole omaa omaisuutta.
Avioleski saa puolisoltaan avio-oikeuden nojalla verottomana tasinkona 100.000 euroa. Loput 100.000 euroa hän saa perintönä, mistä, puolisovähennyksen 6.800 euroa huomioon ottaen, maksaa perintöveroa 12.647 euroa. Veroprosentti on 6,3 (6,3/100 x 200.000 = 12.647).
Avoleski maksaa saman suuruisesta 200.000 euron testamenttisaannosta perintöveroa 89.205 euroa. Veroprosentti on 44,6.
Jos em. esimerkissä perinnönjättäjällä on kaksi alaikäistä lasta ja lesken ikä on 50 vuotta, perintöverotus tapahtuu seuraavasti:
Leski saa tasinkona verotta 100.000 euroa. Lapset saavat kumpainenkin perintönä 50.000 euroa. Perintöä rasittaa leskelle kuuluva asunnon elinaikainen hallintaoikeus, mikä otetaan verotuksessa huomioon 27.500 euron suuruisena vähennyksenä (11 x 5/100 x 50.000 = 27.500). Lisäksi lapset saavat alaikäisyysvähennyksen 3.400 euroa. Verotettavaksi perinnöksi jää 50.000 euron asemesta 19.100 euroa, mistä perintövero lasta kohden on 1.718 euroa. Kaikkiaan perintöveroa tulee lesken ja lasten maksettavaksi 3.436 euroa. Veroprosentti on 1,7 (1,7/100 x 200.000 = 3.436).
Lapsettoman avio/avoliiton vertailussa avoleski siis esimerkkitapauksessa maksaa perintöveroa SEITSENKERTAISESTI avioleskeen verrattuna. Jos avioliitossa olleen perinnönjättäjän oikeudenomistajina 50-vuotiaan lesken ohella on kaksi alaikäistä lasta, avolesken maksettavaksi tuleva perintövero näiden oikeudenomistajien yhteenlaskettuun veroon nähden on 26-kertainen.
Jos ”perittävän läheisyys on hyvä peruste perintöveron ankaruudelle” ja jos ”suhteen rekisteröiminen kuvaa varsin hyvin suhteen läheisyyttä”, kuten kansanedustaja Kimmo Sasi kolmannen veroluokan ankaruutta jonkin aikaa sitten perusteli, niin onko sittenkään kohtuullista, että rekisteröimättömyydestä rangaistaan (avioliittolain säännöksetkin huomioon ottaen) seitsenkertaisella perintöverolla? Minusta ei ole. Verolaki toimii keppinä ihmissuhdeasiassa: ”papin puheille mars - tai maksa perintövero seitsenkertaisena!” Onko se verolain oikea funktio? Minusta ei ole.
”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”, kuuluu vuodesta 1734 lähtien lakikirjan alkulehdille painettujen Olaus Petrin tuomarinohjeiden 9. ohje. Jos perintöverouudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisena, puuttumatta kohtuuttoman ankaraan kolmanteen veroluokkaan, samalla kun joidenkin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien muutama vuosi sitten kevennettyä verotusta edelleen kevennetään tai se osin kokonaan poistetaan, kysymyksessä on niin suuri epäoikeudenmukaisuus suurta kansanosaa kohtaan, ettei Suomea enää sen jälkeen verotuksen osalta mielestäni voida kutsua oikeusvaltioksi.
Perintö- ja lahjaverolakia uudistettaessa korjattavaa tulisi siis nähdä muuallakin kuin lesken ja rintaperillisten verotuksessa. Jos uudistus tapahtuisi vain puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä korottamalla – mitä Matti Ahde A-talkin keskustelussa esitti -, edellä esiin tuotu eriarvoisuus vain entisestään lisääntyisi.
Rintaperillisten asemaa parantaisi oleellisesti se, että perintövero erääntyisi maksettavaksi vasta sitten, kun perintöä lain tai testamentin nojalla rasittava lesken hallintaoikeus on lakannut.
Verotettavan perinnön alaraja on Suomessa erittäin alhainen; mielestäni sitä tulee korottaa nykyisestä oleellisesti. Hallitusohjelmassa sovittu korotus 3400 eurosta 20000 euroon on kuitenkin vain kosmeettinen; keskivertoperillisen lautaselle se tuo vain murusia, kuten A-studiossa esitetyistä laskelmista voitiin todeta. Hallitusohjelman mukaisen uudistuksen todellisia hyötyjiä ovat varakkaiden yrittäjäsukujen perilliset.
Nykyinen perintöverolaki on kohtuuttoman ankara kolmanteen veroluokkaan kuuluvia perinnönsaajia kohtaan – ja kohtuuttomuus vain lisääntyy, jos hallituksen aikoma uudistus sellaisenaan toteutetaan. Kokonaan muista uudistuksista riippumatta lakia mielestäni tulisi oikeudenmukaistaa siten, että nykyisestä veroluokkajaosta ensisijaisesti kokonaan luovutaan, tai ainakin siten, että kolmas perintöveroluokka poistetaan yhdistämällä siihen kuuluvat verovelvolliset toiseen veroluokkaan.
Mutta näin ei todellakaan näytä käyvän; hallituksen mielestä avoleski maksakoon edelleenkin perintöveron avioleskeen verrattuna jopa seitsenkertaisena.
Tällaista on Suomessa kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu porvarihallituksen ohjauksessa vuonna 2007. Onko Suomi enää oikeusvaltio?
Vastaukset 49
Vanhimmat
Ansiokas esitys sinänsä, mutta mahtoiko mennä nappiin avolesken perintöveroluokka yhteisen lapsen ja avioliiton kaltaisten asuinolojen toteutuessa, siis avolesken ollessa puolisonsa testamentin saajana.
Prosentit ovat prikulleen oikeat. Jos tarkemmin luet, huomaat, että kysymys on koko ajan ollut avoleskestä, jolla ei ole lasta perinnönjättäjän kanssa.
"Esimerkiksi lapsettoman avoparin ”leski” kuuluu kolmanteen veroluokkaan. Tehdäänpä vertailu."
"Nykyinen perintöverolaki on kohtuuttoman ankara kolmanteen veroluokkaan kuuluvia perinnönsaajia kohtaan"
Jos avoparilla on yhteinen lapsi tai jos he ovat aikaisemmin olleet avioliitossa, avoleski rinnastetaan perintöverotuksessa avioleskeen. Avio-oikeutta ja sen mukaista oikeutta puolisolta tulevaan verottomaan tasinkoon avoleskellä ei tällöinkään ole.
Kohtuuttomuus ankarimmillaan siis koskee lapsettoman avoparin leskeä. Siitä kirjoituksen esimerkeissä on kysymys.
Jatkuvasti kunniatonta ja epäsiveellistä eläämää viettävä henkilö voidaan tehdä myös perinnöttömäksi kokonaan.
Anteeksi nyt, mutta en ymmärrä näiden avoliittolaisten marinaa perintövero-ongelmista.
Asia kun on helppo ratkaista ennalta: avioitumalla. Hoituu maistraatissa nopeasti, on kokemusta.
Virallisesti ei ole olemassa mitään avoleskeä. Mielestäni siinä ei ole mitään kohtuutonta jos saa perinnön ja joutuu maksamaan veroja. Pahempaa olisi jos jäisi kokonaan rahoitta. Ja millä lailla voi todistaa aukottomasti että on ollut toisen kumppani? No tietenkin naimisiin menolla. En käsitä minkä takia pitäisi erikseen olla vielä joku avoliitti laissa määriteltynä kun ihmiset jatkuvasti keksivät uusia sanoja. Juridisesti asia ei muuttuisi lainkaan.
Avosopimuksen keskenään tekevät henkilöt rinnastettaisiin avioliiton solmiviin henkilöihin. Sopimuksen purussa olisi puolen vuoden harkinta-aika jne. Avosopimuksia voitaisiin solmia esim kirkossa tai maistraatissa.
Asialla olisi suuri psykologinen merkitys niille ihmisille, jotka eivät halua sitoutua avioliittoon tai vastustavat avioliittoa yhteiskunnan instituutiona.
Et ymmärrä oleellista.
Kysymyshän on veron oikeudenmukaisuudesta, ei siitä, miten veron voisi välttää.
Onko oikeudenmukaista, että toinen (vieläpä yleensä varsin varakas) perinnönsaaja vapautetaan kokonaan perintöverosta, samalla kun toinen perinnönsaaja (köyhimys) joutuu maksamaan liki puolet perinnöstään verona valtion pohjattomaan kukkaroon?
Kysymys on myös siitä, onko verolain oikea tehtävä patistaa kansalaisia johonkin muottiin. ("Papin puheille mars - tai maksa perintövero SEITSENKERTAISENA!)
Taisi kirjoitukseni olla joillekin liian pitkä ymmärrettäväksi.
Mistä näitä vajaa-ymmärryskykyisiä tänne riittääkin? Tässä toinen hyväkäs, joka ei ymmärrä lukemaansa.
""Ja millä lailla voi todistaa aukottomasti että on ollut toisen kumppani?""
Miksi pitäisikään todistaa. Ehdotin, että veroluokkajaosta kokonaan luovuttaisiin. Silloin ei mitään todisteluja tarvittaisi. Vaihtoehtoisesti ehdotin, että kolmas veroluokka yhdistettäisiin toiseen. Tällöinkään ei olisi mitään todistettavaa. Ensimmäiseen luokkaan kuuluisivat ne, jotka siihen nytkin kuuluvat; toiseen luokkaan kuuluisivat kaikki muut.
Taisi kirjoitukseni olla sinullekin liian vaikea tajuttavaksi.
""Mielestäni siinä ei ole mitään kohtuutonta jos saa perinnön ja joutuu maksamaan veroja.""
Tällaista ovat esittäneet ne, jotka vaativat perintöveron poistamista kokonaan - mutta en minä. Silti voi olla kohtuutonta, että toinen saa perinnön ja "maksaa veroja" 0 %, kun toinen samasta perinnöstä maksaa veroja liki 50 %.
Onko oikeudenmukaista, että yrityksen toimitusjohtaja, joka on sitoutunut kantamaan vastuun, saa enemmän palkkaa kuin toimistotyöntekijä? Kummatkin istuvat työpäivän ajan oman pöytänsä ääressä töitään tehden.
Tai onko oikeudenmukaista, että yhtä paljon veroja maksavat henkilöt asuvat erikokoisissa asunnoissa - toinen yksiössä ja toinen kolmiossa?
Tai onko oikein, että maanviljelijä saa tukiaisia, mutta lääkärin vastaanotto ei saa? Kummatkin tuiki tarpeelisia yrittämisen muotoa.
Elämä vaan on täynnä valintoja. mene sinäkin vaan avioon. Jos ei suju, niin puolessa vuodessa saa eron.
Kyllähän pointtisi ymmärretään, kyse vain on siitä, että ainakin minä olen eri mieltä.
Jos haluat avioliiton tapaiset järjestelyt, mene naimisiin. Ei pakoteta. Oma valinta.
...ymmärtäväsi. Samoin edeltävä kommentoija.
"Mene naimisiin", neuvotte. Luuletteko, etten tuota tiennyt? Siitä, miten kohtuuttomuuden voisi välttää/kiertää, ei todellakaan ole ollut kysymys, vaan aivan muusta: kohtuuttomuudesta itsestään. Mutta kun se ei millään näytä teille muutamalle aukenevan, niin olkoon minun puolestani aukeamatta.
Kirjoituksesi oli erittäin hyvä ja avartava. Ja näistä vedoista saamme kiittää kansaa seuraavat neljä vuotta.
Köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan.
Avoleskeltä (jota muuten ei ole olemassa) isompi vero, se on ok. Ei siinä mitään eriarvoisuutta ole.
Avoleski on kuin kuka tahansa muu ihminen, jolle vainaja on testamentannut omaisuutensa.
""Avoleskeltä (jota muuten ei ole olemassa) isompi vero, se on ok. Ei siinä mitään eriarvoisuutta ole.""
Olen kommentoinut sivistyneesti jästipäidenkin hölmöyksiä, mutta nyt saa riittää!
Kysymys kuului: "Onko oikein ja kohtuullista, että avoleski maksaa perintöveroa avioleskeen verrattuna jopa seitsenkertaisesti"?
Jos kolmas veroluokka yhdistetään toiseen, avioleski selviää vielä silloinkin esimerkkitapauksessa noin viidesosalla siitä verosta, joka samasta perinnöstä koituu avoleskelle.
Vaikka veroluokkajaosta luovuttaisiin kokonaan, avioleski esimerkkitapauksessa pääsisi silti avio-oikeuden puolisovähennyksen ansiosta alle puolella siitä verosta, joka avoleskelle mätkäistäisiin.
Näin perintöverolaki siis kohtelee avoleskeä, jolla ei ole yhteistä lasta perittävän kanssa. Jästipää et näköjään tiedä sitäkään, että jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, avoleski rinnastuukin perintöverolaissa avioleskeen. Mutta se kai sitten on ok, vai? Avioliitto ei ratkaise, kuten luulet, vaan lapsen teko!
Mutta sinä näköjään kuulut niihin "yhden lajin uskovaisiin", joiden kanssa järkevä keskustelu ei onnistu. Siispä osaltasi lopetan tähän.
Avoliitto ei ole sama kuin avioliitto. Jos ei halua naimisiin, on turha odottaa avioliiton etuja.
Jos on yhteinen lapsi, parista tulee perhe, ja on mielestäni oikeudenmukaista, että yhteisen lapsen äitiä kohdellaan asianmukaisesti. Ilman yhteistä lasta naimaton kumppani on samanarvoinen kuin mikä tahansa naapuri, tuttava tai kämppäkaveri - jos saa perintöä, siitä verotetaan eri tavalla kuin rintaperillistä tai aviopuolisoa.
Menkööt naimisiin, niin ei tule ongelmia perintöjen kanssa.
Se, että perintöverot ovat yleensäkin Suomessa liian korkeat, on asia erikseen.
Joo, tämä "defensor legis" on niitä, jotka eivät voi hyväksyä erilaista mielipidettä, eivätkä ihmistä, joka sellaisen esittää. Ihan tavallista käyttäytymistä kyllä.
Yleensä nämä ihmiset alkavat jossain vaiheessa keskustelua huutaa, he kun ovat sitä mieltä, että vähä-äyinen keskustelukumppani ei voi ymmärtää normaalivolyymilla puhuttua puhetta.
Niin ja kyllä minä hyväksyn sen että "DL" on tuota mieltä. Ei nämä asiat niin selviä ole ja objektiivisia; lopultakin demokraattisesti sovittavissa.
Ja senkin ymmärrän, että "DL" ei varmaan pärjää avioliitossa.
Jästipää ei osaa ajatella, toistaa vain hokemaansa , että kun "avoleskeä ei ole olemassakaan", niin tällaiselle henkilölle määrättävä vero on ihan oikein, olkoonpa se vaikka kuinka moninkertainen sen oikean lesken veroon nähden.
Tällainen typeryys, varsinkin useaan kertaan toistettuna, saa rauhallisemmankin henkilön näkemään punaista. Tällaisen jästipään kanssa kun on turha mistään yrittää keskustella. Vastaus on aina sama: "Ei avoleskeä ole, vero on oikein."
Minä en ole sanonut, että veron tulisi olla sama. Olen kysynyt: Onko jopa SEITSENKERTAINEN vero kohtuullinen; eikö kaksinkertainen riittäisi?
Mitä jästipää tähän sanoo? Ei mitään! Toistaa vain mantraansa: "Avoleskeä ei olekaan, kova vero on oikein, menkää naimisiin".
Tällaisen jästipään (Sohvatiikerin) kanssa on todella turhauttavaa keskustella. Siispä lopetan tähän.
Ei minun tarvitse perustella mielipidettäni, enhän ole hakemassa absoluuttista totuutta. Toteanpa vain, että jos oltaisiin äänestystilanteessa, äänestäisin nykyisen käytännön puolesta.
vaikka lappusilmäinen yhden asian mies (lieneekö hämäläinen) toistelee: "Oletko tyhmä, kysymys oli seitsenkertaisesta verosta." Hän on keksinyt tuon seitsenkertaisuuden ja haluaa meidän äimistelevän sitä hänen kanssaan. Joku kyllä tuossa alempana laski sen toisella tavalla - ei välttämättä ole kyse seitsenkertaisesta verosta. Luvut ovat niin kuin ne luetaan.
En ihmettele, että hänen naisensa ei halunnut naimisiin hänen kanssaan.
...täällä näkyy riittävän.
""Joku kyllä tuossa alempana laski sen toisella tavalla - ei välttämättä ole kyse seitsenkertaisesta verosta.""
Juu, joku laski... Mitenhän muka laski?
Kysymys on juuri seitsenkertaisesta verosta esillä olleessa tapauksessa - ja sen olen varsin selvästi esittänyt. Avolesken vero aviolesken ja kahden lapsen yhteenlaskettuun veroon verrattuna voi olla jopa 26-kertainen!
Mutta jos ei ole minkään vertaisella matemaattisella saati juridisella tietämyksellä siunattu, niin eihän se teikäläiselle aukea. Sitten äimistellään sinun tavallasi suu auki, että eihän se noin voi olla!
jota toistelet: "seitsenkertainen vero, seitsenkertainen vero".
Ja osaat vain yhden loukkauksen: "oletpa typerä, oletpa typerä".
Sinua kiusaa viisaampi huvikseen kuin kissaa; kun heiluttaa samaa langanpätkää sen edessä, se hyökkää, joka kerta, ei opi, ei naura. Automaattireaktio.
No, te hämäläiset olette vähän sellaisia. En minäkään olisi sinua nainut. Hanki oma omaisuus, ja jätä toiset odottelemaan toisten ansaitsemia perintöjä. Omaisuuden hankkimiseen ei tarvita älykkyyttä eikä huumorintajua, joten sinultakin se saattaa onnistua. Puurra vain niska limassa siellä autokorjaamollasi, ja opettele säästämään ja investoimaan. Sitten kun makaat kuolinvuoteellasi, voit tuntea saaneesi aikaan jotain. ja yhteiskunta hyötyy. Sinullahan ei ole lapsia, joten jaamme kasaamasi omaisuuden valtion puolesta.
""Sinulla on vain yksi väite jota toistelet: "seitsenkertainen vero, seitsenkertainen vero".""
I. Jos, kuten parin toopen kohdalla on tapahtunut, "seitsenkertainen vero" ilman kummempia perusteluja kyseenalaistetaan, niin mitähän muuta minä kommentissani sitten toistelisin kuin tuota "seitsenkertaista veroa"? Sanopa se.
II. Kysymyksessä ei ole väite, vaan fakta. Sen perusteet olen yksityiskohtaisesti osoittanut. Joko et ole kirjoitustani lukenut tai sitten se oli sinunkin ymmärryksellesi liian vaativa.
III. ""Sinua kiusaa viisaampi huvikseen kuin kissaa; kun heiluttaa samaa langanpätkää sen edessä, se hyökkää, joka kerta, ei opi, ei naura.""
Nämä pari toopeako siis ovat ne viisaammat - vai sinä? Kuten aikaisemmin totesin, tietämättömille olen koettanut asiaa kärsivällisesti selventää, mutta toopeille inttäjille en loputtomiin jaksa isällisellä asenteella jatkaa. Jos sinä pystyt tässä tilanteessa nauramaan, huumorintajusi saa minut kateelliseksi.
Sinä, vaikka asenteesi on mitä on, olet sentään näihin muihin verrattuna ilmeisen älykäs, joten saat sen mukaisen kommentin.
IV. Ja vielä: Kun et näy oikein tajuavan, mitä todella tarkoittaa "seitsenkertainen vero", niin yritänpä havainnollistaa.
a
Ihan sama mulle, monikokertainen. Olen vain mielipiteenäni sanonut, että minusta on ihan oikein, että avoleskellä on korkeampi vero.
Olkoot vaikka satakertainen, sama se.
Mutta jos se sinua ilahduttaa, niin uskon, että olet laskenut oikein. Seitsemän! Hallelujaa!
""Mutta jos se sinua ilahduttaa, niin uskon, että olet laskenut oikein. Seitsemän! Hallelujaa!""
Minusta on yks hailee, mitä Sohvatiikeri uskoo. Tulkoon autuaaksi uskollaan ja hallelujillaan.
Kirjoitukseni oli nimittäin tarkoitettu muille kuin uskoville. Toki heidän asenteensa - "olkoon vero vaikka satakertainen, kunhan ei koske minua" - oli tiedossani jo etukäteen.
(Tämä kommentti Sohvatiikerille on tässä, kun vastaus ei enää teknisistä syistä käynyt Sohvatiikerin jälkeen.)
Otapa opiksesi tuolta Sohvatiikeriltä - joustavuudella saa ihmiset puolelleen. Tyhmäksi haukkumalla ja ykstotisuudella saa vain naurut niskaansa.
Ja mikset sitten päässyt naimisiin?
"" Otapa opiksesi tuolta Sohvatiikeriltä - joustavuudella saa ihmiset puolelleen.""
Olet varmaankin oikeassa. Mutta en tullutkaan tänne sympatiaa kerjäämään.
Jos ehdottomasti haluaa elää avoliitossa, siitä seuraa tiettyjä veroseuraamuksia tietyissä tilanteissa - ei kenenkään ole pakko mennä naimisiin.
Älä marise turhista.
Olemme olleet pari liki 5v ja meillä on 2 lasta, emme ole naimisissa emmekä kihloissa, mies ei halua. Olenko turvaton jos miehelle sattuu jotain?
Mitä luulisit? Jos ette ole naimisissa vaikka teillä on yhteisiä lapsia, niin jommankumman kuollessa perintö menee sitten lapsille. "Puoliso" jää ilman perintöä jos ei erillistä testamenttia ole laadittu. Avoliitto ei ole juridisesti yhtään mitään. Ei se riitä että asuu kaksi ihmistä saman katon alla tai että mahdollisesti on lapsia. Luulisi näiden asioiden olevan päivänselviä aikuisille ihmisille. Näköjään ei ole.
No sinulle laitan huomioitavaksi seuraavaa. Miksi valtio ja kunnat käsittelevät tietyissä asioissa AVOPUOLISON/AVOLIITON avioliitonomaiseksi olomuodoksi? Mutta perintövero asioissa ei.
mainittakoon alaikäisille rasitukseksi myös (suht. koht. alhaisen veron lisäksi) holhousbyrokratia, joka nielee kustannuksia (tuhansia euroja), vie aikaa ja hermoja.
Perintövero pois kokonaan.
holhousbyrokratia ei poistu perintöveron myötä
ja sen poistamisesta tai muuttamisesta ei koituisi yhteiskunnalle kuin säästöjä.
Avo"leski" voi kietäytyä perinnöstä ja ongelma poistuu hänen osaltaan.
En ymmärrä miksi avo"lesket" edes haluavat periä, eivätkös ihmiset ole avoliitossa just sen takia, että se on jotenkin vapaampaa ja modernimpaa eikä mitään yhteiskunnan holhoamaa hapatusta. Aitoa tunnetta ilman paperinpaloja.
Ilman perintöä ei ole yhteiskunnan holhoustakaan.
>>Ilman perintöä ei ole yhteiskunnan holhoustakaan.
Eikös sillä perinnönjättäjällä ja tulevalla perijällä ole sen vertaa järkeä päässä että solmisivat avioliiton, jos se perintövero (jonka suuruuden se testsmentintekijä tietää vallan hyvin) on niin kauhean suuri.
Ja jäähän sitä vielä perintöä jäljelle.
"Toiset saavat perinnön kokonaan. Toisilta yhteiskunta ryöstää puolet."
Oletko itse mahdollisesti tämmöisessä tilanteessa vai toivotko muuten vaan muiden ihmisten parasta? Yhteiskunta ottaa aina, halusimme sitä tai emme.
""Oletko itse mahdollisesti tämmöisessä tilanteessa?""
On täysin epäolennaista, olenko minä tuommoisessa tilanteessa vai en.
""Yhteiskunta ottaa aina, halusimme sitä tai emme.""
Mikä se semmoinen "yhteiskunta" on? Ne ovat nuo juuri valitut kansan edustajat, jotka suuressa "viisaudessaan" päättävät, keneltä otetaan ja kuinka paljon. Nyt suunnitellaan, että niiltä, joilta tähän astikin on vähän otettu, ei enää otettaisi mitään, mutta niiltä, joilta on moninkertaisesti otettu, edelleenkin otettaisiin moninkertaisesti.
Se koskee ainakin oikeudenmukaisuuskysymyksenä minua. Sinua se ei näytä koskevan.
...että veron voi avioitumalla/rekisteröitymällä välttää. Kysymys on siitä, onko tuollainen moninkertainen vero oikeutettu ja kohtuullinen. Jos nyt "avolesken" kuuluisikin (?) maksaa veroa enemmän kuin "aviolesken", niin tulisiko maksaa jopa seitsenkertaisesti? Eikö kaksinkertaisesti riittäisi?
Kysymys on myös siitä, onko verolain oikea funktio ohjata kansalaisia ihmissuhteissaan samaan muottiin.
Jos olisin vastaavassa tilanteessa menisin naimisiin, mutta kun en ole niin ei ole mitään vaatimuksiakaan. Mitä tulee kansanedustajiin, jos et pidä heidän nykyisestä politiikasta ei kannata äänestää samoja ihmisiä uudelleen eduskuntaan.
Meillä on olemassa avioliitto. Sen voi solmia joko kirkollisin menoin tai siiviili-avioliittona. Sitten voi olla avopari.
Pitäisikö nyt olla vielä jotain mukamas-avioliittoja, joissa elävää paria kohdeltaisiin ainakin joissakin tilanteissa kuten avioparia, mutta kuten avoparia joissain toisissa tilanteissa?
Miksi?
Muuta ei pitäisi kuin poistaa kohtuuton kolmas veroluokka.
Miksi viet asiaa sivuraiteille? Etkö todella ymmärrä, mistä on kysymys?
Siinäpä se, miksi köyhä kansa tahtoi lyödä uudelleen päätä seinään? Eikö ensimmäisellä kerralla sattunut tarpeeksi. Tietyltä pienituloisilta ihmisiltä leikattiin aikoinaan kansaneläke pois. Ja eiköhän se ollut itse Ahmed Ahne, tuolloin valtiovarain ministerinä?
Kaikki kansalaiset saman arvoisiksi!
No, pieneneekö avolesken verotus sillä, että avioleskeäkin verotetaan saman verran?
Kyllä kai köyhiä voi olla avioleskeissäkin.
On nuoria ja suurilapsisia avioperheitä. Eivatkä he kaikki suinkaan rikkaita ole olleet.
""No, pieneneekö avolesken verotus sillä, että avioleskeäkin verotetaan saman verran?""
Kukas niin on sanonut, en minä ainakaan?
Mutta avolesken verotus kevenee, jos kolmas veroluokka poistetaan (jolloin avoleski kuuluu toiseen veroluokkaan). Avioleski kuuluu edelleen kevyempään ensimmäiseen veroluokkaan.
Taisi olla liian vaikeaa tekstiä sinullekin, kun tuollaista kyselet.
>>Kyllä kai köyhiä voi olla avioleskeissäkin.
On nuoria ja suurilapsisia avioperheitä.
Hämmästyttävän vihamielisiä vastauksia annat ihmisille.
Tälläisen kopioin vero.fi sivuilta:
http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=229;274656
Perintövero määräytyy perityn omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen nojalla seuraavasti:
Verotettavan osuuden arvo
euroa
Veron vakioerä osuuden alarajan
kohdalla, euroa
Vero-% ylimenevästä osasta
3 400–17 000
85
10
17 000–50 000
1 445
13
50 000 –
5 735
16
I veroluokassa asteikon mukainen vero
II veroluokassa asteikon mukainen vero kaksinkertaisena
III veroluokassa asteikon mukainen vero kolminkertaisena
Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:
I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren
8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus, tuloverolain 7 §:n 3 momentin tarkoittama avopuoliso;
II. perinnönjättäjän veli, sisar ja veli- tai sisarpuoli, veljen, sisaren ja veli- tai sisarpuolen jälkeläinen;
sekä
III. muut sukulaiset ja vieraat.
Mielestäni on aika rajusti ristiriidassa esittämiesi laskelmien kanssa? Veroluokat on ollut ainakin vuodesta 1942 silloin 4kpl. ja vuonna 1979 otettiin yksi luokka pois.Kysynkin miten tämä liittyy pelkästään porvarihallitukseen kun aikaa olisi ollut lakia muuttaa muillakin aika monta kertaa?
Kysymykseesi onko suomi oikeusvaltio.
Vastaan: että on ehdottomasti
Tätyy muistaa, se kuka tai ketkä ovat perillisiä.
Puoliso ei yleensäkään peri silloin jos on lapsia.
Puolisoiden omaisuus jakaantuu tasan jos ei ole avioehtoa. Vähemmän omaisuutta omaavalla on oikeus saada tasinkoa. Ainoastaan lapset ovat perillisiä.