Tässä tapasin erään mummoni ystävän kaupassa. Puhelimme niitä näitä ja muistin hänen lapsen lapsensa valmistuvan nyt ammattikoulusta. Onnittelin mummoa ja kysyin pitävätkö he juhlia? Mummo vastasi hiukan ärsyyntyneeseen sävyyn etteivät aio pitää, "mikä saavutus se nyt on, kun ei edes lukiota käynyt"..
Tuon jälkeen alkoi sitten silmiin pistää enemmänkin tämä ammattikoulu vs lukio asia. Lehdissä hehkutetaan "mitä ylioppilaalle lahjaksi?" "minkälaiset juhlat?" yms asiaa.. Ammattikouluista valmistuvat on täysin siirretty syrjään.
Eli kysymys kuuluu! Onko ammattikoulu ja lukio yhtä arvokkaita oppilaitoksia? Arvostetaanko lukion käymistä enemmän? Perusteluitakin kiitos!
Tuon jälkeen alkoi sitten silmiin pistää enemmänkin tämä ammattikoulu vs lukio asia. Lehdissä hehkutetaan "mitä ylioppilaalle lahjaksi?" "minkälaiset juhlat?" yms asiaa.. Ammattikouluista valmistuvat on täysin siirretty syrjään.
Eli kysymys kuuluu! Onko ammattikoulu ja lukio yhtä arvokkaita oppilaitoksia? Arvostetaanko lukion käymistä enemmän? Perusteluitakin kiitos!
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hassu juttu mutta enpä minä itsekkään edes viitsi juhlia valmistumista mitenkään muutn ku ryypiskelen ja käyn kavereiden juhlissa. eikä kukaan sukulainenkaan ole mitään kyselly..
Minä itse arvostan enemmän valkolakkia ammattikoulun ainakin näin minun alalla pääsi läpi tekemättä mitään itsekkään en juuri joutunut ponnistelemaan 5 ja 4 napsahteli leikiten.. keski arvo kumminki 4.4
kait sitten olen.. Tosissani ponnistelin ammatikoulussa ja keskiarvoksi tuli päästötodistukseen 4.8.. Olin sellainen hikari ammattikoululainen. Lukiota minulle peruskoulussa suositeltiin, vaan enpä mennyt kun tiesin mitä elämältäni haluan ja siihen ei lukiota tarvittu.
Minulle pidettiin juhlat, lippiskin minulle hankittiin. Aikas lailla samanlainen kuin "lukiolippis", ainoat erot olivat väri ja minun lippikseni otsassa lukee "panu".. Heh heh..;)
Valmistuminen on hieno asia. Oma mummoni on sukumme ainoa ei ylioppilas ja sitäkin iloisempi, kun joku valmistui ylioppilaaksi. Seuraavaan juhlaan mummoni on jo vanha; uusin sukulainen on vasta tulossa.
Amk.han tuli hyväksi portaaksi ammattikoululaisten jatko- opiskeluun ja yliopistoihinkin voi hakea 3.5 vuoden ammattikoulututkinnon jälkeen. Ammattikoulussa oppii ammatin, kunnioitettavaa ja usein myös taloudellisesti vähintään tyydyttävää. Lukiossa toisaalta saa aikamoisen annoksen sellaista sivistystä, jota muualta on vaikeaa hankia. Ystävälleni; ammattikoulu--> amk --> asinatuntijainsinööri aika hyvässä firmassa, olen sanonut kaiken lukiossa opiskeltavan olevan opittu viimeistään kolmikymppisenä, mikäli lukee ja sivistää itseään normaaliin tapaan.
Varsinaisena erona pitäisin lukion luonnontieteiden opetusta. Mikäli valmistuu ammattiin, jossa kyseisillä; erittäin mielenkiintoisilla asioilla ei ole merkitystä, ei vahinko tietenkään muuta elämää. Lukion matematiikalla selvittää amk.n ja toisaalta jo ensimmäinen kurssi yliopiston d-i koulutuksessa eroaa lukion matematiikasta kuin ensimmäisen luokan aritmetiikka yläasteen algebrasta.
Luonnontieteet luovat perustan maailman hahmottamiselle. Tieto ja taito, erottamattomia mutta usein mahdottomia sellaisinaan yhdistää. Vaikka tuntisi lejeeringin, seoksen metallien sulamispisteet ja käytettävän polttokaasun lämpöarvon, olisi hitsaussauma totumattomalta ala- arvoista.
Toisaalta jonkunhan ne arvot on kyettävä laskemaan ja lejeerinki tuottamaan.
Ammattikoulun käytännön opit oppii myös amk.ssa.
Lukion tiettyjä humanistisia arvoja ei opi ammattia opiskellessaan amk.ssa, tai yliopistossa. Yliopistossa voi tietenkin valita sivuaineita vaikka miltä alalta mutta usein tutkinto rakentuu muutamien pääaineiden varaan; jokaiselle osansa.
Itse kävin aikuislukion ja nautin suunnattomasti, aloitin ammattiopiskeluni amk.ssa ja lopetin ne yliopistossa.
Yksiäkään haalareita en käyttänyt, ylioppilaslakkia en hankkinut.
Meriittejä olen hankkinut.
eikä vastauskaan helpolla aukene. Lukiota aina juhlitaa ja valkolakkia ylistetää. Mut ammattikoulusta päässee helpommin töihin.
Mun mielipide on et valkolakkeja on liikaa ja ne jatkaa yleensä yliopistoihin, ja sitä väkee on aivan pilvin pimein. Kaikenlisäks työttöminä. Parempi siis ammattikoulu ja sieltä duuniin.
Tietty valkolakin saanut harhaantunut humanisti hakeutuu johonkin yliopistojen lukuisista höpölaitoksista. Niiden sisäänpääsyprosentit ovat kaikkein alhaisimpia, kumma kyllä.
Yleisesti ottaen tekniikka, talous ja juridiikka potkivat leipää ovista ja ikkunoista. Luonnollisesti lääketieteen ja analyyttisen kemian ohella.
Luonnontieteet Lasse, Luonnontieteet.
Ammattikouluissa homma lienee samaa linjaa. Tekniikan työntekijät pärjäävät. Putkimiehet, asentajat, rakennusmiehet ja teollisuuden "linjamiehistö".
Arvokkaat lähihoitajien, kokkien ja datanomien työpaikat löytyvät palkkaakin alempaa kivenraosta.
Arvokysymyksiä. Maksatko mieluumin uudesta televisiosta tai tietokoneesta, kuin HH.n hoidosta vanhustentalossa?
on pula kunnon duunareista mm,rakennus,auto,lvi-alan ammattilaisista.
jos on vain noi kaks vaihtoehtoo, sillon vastaus on selvä. Mut ei se yleensä niin mee siinä vaiheessa ku itse on valinnan edessä. Ei nuori ihminen rupee valitsemaan työpaikan tai vanhusten ja hh:n hoitopaikkojen välillä.
Lukeneita ihmisii riittää pilvin pimein ja korkeasti koulutettuja on työttömyyskortisto täynnä.
Mutta duunareita kaivataan kaikilla aloilla. Siellä on jo ny pula terkijöistä, kuinka 10 vuoden päästä.
se valkolakin arvostus oli kai aivan rajatonta, silloinhan se oli jotain todella suurta olla ylioppilas. Minusta tuntuu että tuo ylioppilasjuhlien ja valkoisen lätsän hehkutus on jonkinlainen muinaisjäänne.
Silloin kun me lähdimme peruskoulusta, niin oli tietysti monia kouluun kyllästyneitä jotka lähtivät ammattikouluun, lukioon heillä nyt ei keskiarvon puolestakaan ollut mitään asiaa. Ja oli tietysti niitä korkealle yliopisto-opintoihin tähtääviä, joilla opiskelut ja ura näyttivät olevan selvillä jo lukiota aloittaessa. Mutta sitten olivat ne päämäärätietoiset amiskaan lähtijät, jotka tiesivät täsmälleen, mitä halusivat, ja lähtivät sinne oikeasti hankkimaan ammattia ja tulevaisuutta. Ja toisaalta meitä lukioon lähtijöitä oli iso ryhmä, jotka lähtivät sinne "kolmeksi vuodeksi miettimään". Ei oikein mitään selviä suunnitelmia ollut vielä valmiina, turvallista jatkaa lukiossa ja odottaa että joku tulee kertomaan, mikä minusta tulee isona. Tosi arvostettavaa. :)
Kyllä ammattikoulusta valmistuminen on minusta vähintään yhtä suuren juhlan aihe kuin ylioppilaaksi tulo.
ilman muuta lukio ja valkolakki. Enää en. Akateemisia työttömiä on valtavasti ja monet ovat jopa siivoamassa saadakseen leivän päälle muutakin kuin ylähuulen.
Ammattikoulutkaan eivät automaattisesti työllistä. Ammattikoulu ja jatko-opinnot vaikka ammattikorkeassa tai jossakin muualla, avaavat ehkä paremmin ovet työelämään.
Mitä sitten juhliin tulee, niin molemmissa ollaan oltu, joskin ylioppilaaksi tulo on ainutlaatuinen kokemus niin ylioppilaalle, kuin ylioppilaan vanhemmille ja iso-vanhemmille. Onhan ammattikouluissa ylioppilaita opiskelemassa. Heillä vain usein on ainakin ollut opiskeluajat lyhyempiä, kuin peruskoullusta tulleille.
Minä en voi sietää ihmisä jotka käyvät lukiossa, ne ovat sellaisia wannabee tohtor/juristi pappa betalar ihmisiä.
Ja mitä sielä lukiossa opetetaan? Lisää matikkaa, fysikkaa, historia ym. sellaista mitä me opimme yläasteella.
Tavallinen ihminen pärjää ilman pitkää matikkaa, kuka tavallinen ihminen laskee mikä neliöjuuri on luvusta?
Ja jos käy työhaastattelussa niin lukiolainen saa paikan vaikka ei tiedä alasta yhtään mitään, kun taas asiansa osaava saa yrittää uudelleen jostakin muualta...
Meitä ammattikoululaisia ei arvosteta yhtään! Meidän kouluja pilkataan, meitä pilkataan!
Lisää arvostusta kiitos!
siivoojan ammatissa?
raskas työ, huono palkka. Jos ihminen on opiskellut itselleen valkolakin ja jatkaa opintojaan. Akateemisesti koulutettu ihminen siivoojana on aika absurdia.
mielenkiintoinen vastakkainasettelu. Lukiohan ei valmista ammattiin vaan on yksi etappi jatko-opintoihin, joten siihen nähden varsin suuressa huomiossa verrattuna ammattikoulusta valmistumiseen. Se on kai ennemmin eräänlainen siirtymäriitti koko lakkiaiset vastaavasti kun ripari. Olen sitä mieltä että niitä oman elämän kohokohtia ei ole koskaan liikaa. On mukava juhlia saavutuksia koko suvun voimin, päättää sitten lukion tai ammattikoulun. Mutta vastaus kysymykseen on että kyllä ammattiin valmistujia saisi arvostaa samantasoisesti kuin ylioppilaita.
varsinkin arvostaa ylioppilasta johtuneen siintä kun heillä ei itselllään ollut mahdollista käydä lukiota,itse arvostan molempia pääasia että jaksavat käydä koulunsa loppuun.
Ylioppilaita hommissa... itse olen ammattkoulun käynyt vaan...
Lukiota arvostetaan, varmaankin entisten aikojen perua, mutta ei sillä ylioppilastodistuksella paljon työpaikkoja saa, ei ainakaan sellaista missä tarvitaan ammatikoulun käynyttä.
Minä kävin ensin lukion ja sitten ammattikoulun, kun pitää sitä töitäkin saada.
Lukion käynyt voi saada opiskelupaikan yliopistosta tai korkeakoulusta, ammatikoulun käynyt voi saada ammatiaan vastaavan työpaikan.
Itse haluan tehdä käsilläni ja osata muutakin kuin kirjoissa sanottua, joten aion jatkaa ammatillista opiskelua.
Yliopistoon joskus ajattelin hakea, mutta enhän siellä olisi oppinut asentajaksi. Nyt on hyvä remontoida omaa taloakin, kun on ammattitaitoa.
ainakin mulle lukio tuntuu näin jälkeenpäin hukkaan heitetyltä ajalta. Olisi ollut järkevämpää vamistua suoraan esim. nykyiseen työhöni. Teen nyt työtäni ilman koulutusta ja palkka on hyvä, mutta olisi vielä parempi, jos takana olisi alan koulutus.
Mulle lukiosta ei oikeastaan ollut muuta hyötyä kuin se, että sain jatkoaikaa miettiä mikä musta tulee "isona". Eikä musta edes tullut sitä, mitä kuvittelin. Tosin olen tyytyväinen tähän mitä nyt olen.
Olisin kaivannut peruskouluaikana enempi tietoa eri ammateista. Toivottavasti asiat on parememmin nykyisin.