Mitähän tarkoittaa haasia ja sapilaat?
Tiedätkö mikä on haasia?
Entäs sapilaat?
256620
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
heinät kuivattii ja sapilaill vejettii lattoo. Niih.
haasia oli pohjoiskarjalassa "pielis" heiniähän siinä kuivattiin vähemmän kuitenkin. Seiväs oli enempi käytössä.
E.I
En ole itse käyttänyt, mutta molemmat kerkesin lapsena nähdä.
Näkemissäni käytettiin heinän kuivaukseen seuraavan laista: kolme pystypuuta, niissä kolme vaakariukua ja niiden varaan laitettiin pitkiä riukuja, joiden päälle heinät.
Muistaakseni kolme, korkeintaan neljä kerrosta.
Täällä Savossa.Olisiko sitä käytetty rakentamisessa ja karjan kuivikkeena.
Sitä en oikein muista
Ah heinän teon aikaan tutustuin mä neitoon nuoreen....
Huasii on melekeimpä liiannii tuttu.Pielestähän siitä myös nimenä käytettiin. Pellolla pyöritellyt heinät pantiin rukoon ja sapilaat tyrkättiin alle ja eikun kantamaan.Huasiissa tahipieleksessä saivat olla, mistäs sitä köyhällä latoja kivien kolosta viikatteella nyhrätyille kallisarvoisille rehuille. Tekniikka on tuttu käytännön ponnistelusta.
katselivat pitkään kun meillä kannettiin joskus heiniä sapilailla latoon. ( Äiti oli Valkjärveltä kotisin.)
Keski-Suomella käsitän entistä Keski-Suomen lääniä. Nyt nimittelevät väärin koko siivua merenrannalta vennäänmaalle saakka. K-S on K-S ! Ei pitäisi sotkea siihen lievemaita.
Me kannoimme siellä paareilla sateen uhatessa suolle haasian päälle nostettuja turvekuutioita. Turve pysyi ladossa rutikuivana.
että tukkani on kuin heinähaasia.
Haasia meidän ikkunasta näkyi Haasinvaara me sanoimme sitä Haasiinvaaraksi et tälleen.
Inarissa käytettiin muotoa haasio. Isä teki haasion poraamalla tolppiin neljä reikää ja pujottamalla suopunkinuoran reikien läpi. Heinien kuivuttua ne kannettiin sapilailla latoon. Vain Nykänen, joka oli kotoisin Uhtualta, kuivatti heinänsä seipäillä. Jänkkäheinät pantiin märkänä suovaan. Pielien väli oli melko kapea , ehkä puolisen metriä. Porojen pääsy suovalle estettiin aitaamalla. Rekikelien tultua heinät noudettiin kotiin. Jänkkäheinä ei karkeutensa vuoksi kelvannut karjalle muuten kuin hauteena. Saksan armeija osti mielellään ylijäämäheinät muuleileen ja hevosilleen. Heitä yritettiin hyödyntää monin tavoin, jopa myymällä jänkkäheinää täydestä hinnasta. Varsin nopeasti heistä tuli laatutietoisisa. "Niks kuut jänkäheinä" oli varsin pian lentävä lause, joka eli vielä pitkään sodan jälkeen. Näiden itävaltalaisten puhekieli poikkesi
normaalisaksasta. Kieltosanaan "niks" liitettiin meillä humoristinen arvolataus.
Turvetta kuokittiin suosta epämääräisiksi möhkäleiksi. Nostettiin möhkäleet tukitolppien varaan rakennetuille riukupareille kuivumaan. Riukupareja oli päällekkäin 3-4 kappaletta. Kuivattu turve käytettiin eläinten pilttuissa tai karsinoissa kuivikkeena.
Tietysti tiedän. Molempia olen päässyt käyttämään heinänteossa.
Se on HAASIO! Ainakin näin Lapissa!
Haasia on juurinheinäkuivatuksess käytettävä rakeneelma kuten edellä jo kerrottu. Keski Suomessa käytetty sana jo kauan sitten. KS lääni oli enen Vaasan lääniin kuuluva alue.
Sapiloista en ole kuullut.
Kysymys on sikäli väärin aseteltu että olisi käytettävä on- sanan sijaan oli- sanaa koska kukaan nuorempi ihminen tuskin on enää haasiaa missään voinut nähdä!
Itse asiassa minäkään maaseudulla varttunut ja heinätöissä monet kerrat mukana ollut nyt yli 70- vuotias en ole koskaan haasiaa nähnyt...
Olivat käytössä Kannaksella, ja vielä evakossa 40-luvulla.
Höh ,sehän on pertikki saran päässä sylet levällään ja oljet rehottaa korvien päällä hattureuhkan alta kuten variksenpettimellä kuuluukin.
Muistan kun isäni teki aina haasian ulkoniitylle. Jälkeenpäin kuulin, että isäni olisi sen lahjoittanut tontin, 45 aaria mökkiläiselle.
Ikävämpi muisto jäi mieleen kun sapilailla korjattiin pieni heinäsato. Kun kyhnäsin omaa etananvauhtii takana. Muistan vieläkin 70v. jälkeen kun isä nykäisi ikävästi.
Sen ainoan kerran isä sanoi verkon kokemista soutaessani en tietenkään osannut. Tämä tapahtui Kallaveden latvavesillä, Paloisvirrasta alavirtaan ehkä 25 km.
Sanoi; sinä olet kaikessa sellainen v.
Murjotin oikeutetusti koko kotimatkan ajan. Aikaa tuosta tapahtuneesta jo 66v.
Kerroin tietysti tapauksen isoveljelleni. Olisin osannut passata veneen, kehaisi.
Mie märisin; miksei hän ite soutanut.
Outo juttu sekin, että suosaralla kasvanut heinä ei ollut lypsykarjan mieleen. Joku kemiallinen juttu kai siinä on.
. koilliseen meiltä oli Kymiyhtiön alava, puolimetsäinen joutoniittu.
Ikinä en ole kuullut kummastakaan. Kiva tietää nyt.
terv. länsirannikolta.
Aloitus on vuodelta 2007. Tuntuu esihistorialliselta suorastaan...
Pitää vähän ajanjuoksua suhteuttaa. Mesopotamian korkeakulttuurista on aikaa noin 6000 vuotta, ihmisen siirtymisestä Eurooppaan 70000- 90000 vuotta ja silleen...
Ihan hyvä niin sillä nythän olisi mahdollisuus myös tutkia miten paljon on 17 vuodessa tietämys vanhoista työtavoista nimityksineen kansan keskuudessa heikentynyt?
Tiedän.
Heinäntekoon liittyvät, tosin en muista täällä lounaassa käytetyn niitä nimikkeitä.