Tunturin pyhimys

Kiitos :)
Hupsista, tän runon kirjoitin tuosta noin vaan ja kyllähän tää on tämmönen räpellys, mut tunnetta on paljon ja se, että haluais niin auttaa kärsiviä ihmisii,ja rukouksella on suuri voima ja varsinkin vielä kosken vierellä:)
,,ja suuri arvostus ja kunnioitus elämänkumppania kohtaan, sielumme on toisiinsa kietoutuneet
ja sama päämäärä ~~ ~~

Kaunis kiitos kun piipahdit taas ja kauniilla sanoillasi lämmitit sydäntäin,vaikka toikin runo eipä ole kummoinen, solisi kuin tunturipuro vapaasti vaan, annoin tulla suoraan näyttöpäätteelle(ois pitänyt parannella, mut nooh!) niin, kirjoitin reissusta jotain,lapin lumoissa,,vieläkin,,tunturin kupeessa syntyneenä ja kasvaneena kaipaus lappiin on ihan mieletön ja sit kun pääsee sinne, se voima, se lumous, se kauneus, se mykistää!!!! tämmösen pienen kulkijan,
siellä olen onnellinen tyttö tunturin tuulien
ja nyt oli ikimuistoinen, aivan mielttömän upea loma, kun eka kertaa murun kaa olimme yhdessä lapissa,hän on ihan sekaisin,, lapin energioista ja tietty jostain muustakin,,*wiirrnn* muru on myös tunturin kupeesta kotoisin,,, yhdessä hulluttelimme ja joikhasimme, "aidaako, vuodaako, nuudeeko, nuudeeko",,"nunnukka, nunnuka lai lai lai,," :))



ja nyt kyllä et saa enää käyttää pöljää, muista se! :))
Paljon paree on vaikkapa P,,, P,.,





















Peter,, eix niin?
täällä yön hiljaisuudessa kirjoitan sulle viestiä,tämmöttii ihan höpsöjä jutskia, tunnethan sie miut,,,koita kestää ja jaksaa lukea,,:)))

nyt asiaa;

teen nykyään vaan pelkästään yötyötä, keikkailen siellä sun täällä,hoitsuna,
ja opiskelen ja tietysti tätä elämän koulua(henk kasvu) tämä käy kyllä ihan työstä!!

olehan sit kiltisti, vaikka onkin minihame kausi alkanut,,,*wirn*

mukavaa lauantaipäivää sulle,
onnenmurusia keräät tyynyltäs kun heräät,,:)))

*iloinen vilkutus*

~sininen uni kirjoitti:

Kaunis kiitos kun piipahdit taas ja kauniilla sanoillasi lämmitit sydäntäin,vaikka toikin runo eipä ole kummoinen, solisi kuin tunturipuro vapaasti vaan, annoin tulla suoraan näyttöpäätteelle(ois pitänyt parannella, mut nooh!) niin, kirjoitin reissusta jotain,lapin lumoissa,,vieläkin,,tunturin kupeessa syntyneenä ja kasvaneena kaipaus lappiin on ihan mieletön ja sit kun pääsee sinne, se voima, se lumous, se kauneus, se mykistää!!!! tämmösen pienen kulkijan,
siellä olen onnellinen tyttö tunturin tuulien
ja nyt oli ikimuistoinen, aivan mielttömän upea loma, kun eka kertaa murun kaa olimme yhdessä lapissa,hän on ihan sekaisin,, lapin energioista ja tietty jostain muustakin,,*wiirrnn* muru on myös tunturin kupeesta kotoisin,,, yhdessä hulluttelimme ja joikhasimme, "aidaako, vuodaako, nuudeeko, nuudeeko",,"nunnukka, nunnuka lai lai lai,," :))



ja nyt kyllä et saa enää käyttää pöljää, muista se! :))
Paljon paree on vaikkapa P,,, P,.,





















Peter,, eix niin?
täällä yön hiljaisuudessa kirjoitan sulle viestiä,tämmöttii ihan höpsöjä jutskia, tunnethan sie miut,,,koita kestää ja jaksaa lukea,,:)))

nyt asiaa;

teen nykyään vaan pelkästään yötyötä, keikkailen siellä sun täällä,hoitsuna,
ja opiskelen ja tietysti tätä elämän koulua(henk kasvu) tämä käy kyllä ihan työstä!!

olehan sit kiltisti, vaikka onkin minihame kausi alkanut,,,*wirn*

mukavaa lauantaipäivää sulle,
onnenmurusia keräät tyynyltäs kun heräät,,:)))

*iloinen vilkutus*

Kyllähän sinä minut tunnet.

Tuo lappi taitaa pitää sisällään jotain taianomaista
mikä jää siellä käyneiden mieliin ikuisiksi ajoiksi,
luulisin suurena kaipauksena takaisin sinne.


Itse en ole lappia kokenut, mutta luulisin jos joskus
kohtalo tai elämän virta sinne minut veisi ja taludelliset
mahdollisuudet olisi uuden kotini sieltä luonnon
rauhasta löytäisin.

Kyllä sinussa itsessäkin jotain taianomaista mutta
todellista sellaista on, sillä huomaan yhä vielä
töiden lomassa ajatuksieni karkaavan sinuun,
niin nyt täytyy ylpeänä korjata samalla eräs asia,
nimittäin yleisesti on sanottu ettei miehet osaa
tehdä ja ajatella samaan aikaan :) mutta nyt tuli
sekin asia korjattua, minä ainakin osaan, mutta
sitähän en tunnusta, että samalla työteho laskee
melkein nollaan, kun ajatukset suurenee.

Muistahan kaiken kiireen keskellä antaa itsellesi
riittävästi lepoa, kun se uni ei anna lainaa.

Ja muista vielä, jos ikinä tulee hetkiä, tuntuu
siltä että epätoivo valtaa mielen, muista täällä
on yksi, joka sinua rakkaudella ajattelee.

Kiitos onnen murusista, sinä olet niitä tässä
aikojen varrella antanut yhteensä melkoisen
säkillisen ja valoa ja onnea ne ovat tuoneetkin,
sinä tiedät, tähän minun elämääni.

Lopuksi kunnon karhun hali sinulle, kysyt varmaan
mikä, no kunnon rutistus ja pari pyörähdystä niin
että tohvelis ei maata tapaa ja et tiedä missä on
etelä tai pohjoinen ja lopuksi muisku, niin
poskelle vain, kun sinulla on oma muru ja toivon teille kaikkea hyvää, kuin muillekin rakkaillesi.

Olkoon tuulet lempeitä.

T. Peter