Teinin tylyys tuntuu niin kurjalta, vaikka perusasiat hänellä sujuu. Joku kaljoittelu juttu vain ,ei suurempaa. Ehkä panostin eron jälkeiset vuodet liikaa häneen ja töihin ja itse pärjäämiseen. Nyt kunnella teinin V- tä ja odottaa häntä kotiin. Kumppanin tuki varmaan auttais tai sitten ei. Millä asenteella nämä vuodet jaksaa?. Täytyy kai varoa ettei rakenna itselle omaa katkeraa vankilaa.
tylyä tylyä
ei jaksais
4881
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vanhemman tehtävä ei ole miellyttää lasta ja olla tämän kaveri.
Sinun pitää opettaa teinillesi, miten sinua saa kohdella, sitä rajaa hän v-illaan hakee.
Tuo vaihe menee kyllä ohi ja aikuistuttuaan teini häpeää itsekin käytöstään mutta sitä aikaa odotellessa kannattaa itse pysyä aikuisena eikä vajota teinin tasolle.
Meillä tuollaiset tilanteet hoituivat sillä, että kävelin selkä suorana teinin eteen, katsoin silmiin ja sanoin painokkaasti esim. en pidä siitä, että haistattelet minulle, se ei ole kovin fiksua käytöstä, käännyin ja kävelin pois.
Ei kinastelua ei keskustelua, ei halveksuntaa, ei kiukkua vain ilmoitus ja pois paikalta.
haistatella. Aikanaan vaan ilmoitin, että minä en haistattele sulle, etkä sinä haistattele mulle. Piste.
itsenäisyyttään, ja on olevinaan tyly ym. Mutta hän kaipaa kodin turvaa ja tukea etsiessään itseään. Jaksa tukea ja olla läsnä hänelle, vaikka joskus se tuntuisi turhaltakin. On äärimmäisen tärkeää, että nuori tietää, että häntä rakastetaan ja että hänellä on koti, missä hänestä välitetään.... vaikka joskus itsensä etsimisen seikkailuissa saattaa tulla takaiskujankin. Silloin vahvalla tuella on käyttöä.
asiallinen
älä tyrkytä