Filosofiaa

ei ole taidettu ottaa varsinaiseksi keskustelun aiheeksi,vaikka jossain on pikkuisen sivuttu sitä.Google ei ole tiedon ydin,antaa vain viitteitä siihen,mistä voi tietoa etsiä.
Toisille kirjallisuus ja taide eri muodoissaan on tärkeämpi elänsisältö ja virike kuin toisille.Itse aikoinaan paljon lukeneena ja elämän pohdiskelusta kiinnostuneena tietysti otin selvää myös filosofien mietteistä.Ne pohdiskelut on pohdittu omalta osaltani,mutta oma vaikutuksensa kaikella on ollut elämänkatsomuksiini.Tutustuminen nuorempana tähänkin puoleen kirjallisuudessa on antanut virikkeitä ja työtä aivoille vuosien mittaan ja varmasti siitä on ollut apua omien ongelmien(-kin) selvittelyssä...alitajunnallisesti.
Riippuu sitten omien aivojen tuotosta,miten "sulattelee" filosofien pohdintoja ja mitä sieltä itsekunkin elämään vaikuttaneita,vaikuttavia tekijöitä jää.
Joku kirahtaakin jo kuullessaan sanan-filosofi,mutta se johtunee siitä,ettei hänellä ole ollut tarvetta,sysäystä perehtyä tähänkin puoleen,miettimiseen.
Ei koskaan ole liian myöhäistä,voi vieläkin laajentaa elämänkatsomuksiaan tutustumalla vaikkapa Nietzscheen,Wittgensteiniin,Einsteiniin,Svevoon,von Wrightiin,Carl Gustav Jungiin tai Artur Schopenhaueriin.
Miten olen itse kokenut Schopenhauerin,kerron,jos jotain kiinnostaa.Mahdollisuus on siirtyä muihin aiheisiin...eikö totta.
Tuntuu siltä,että Jung ja Schopenhauer(1700-1800-luvun vaiheilla elänyt)sekä buddhalainen filosofia ovat vaikuttaneet eniten omaan suhtautumiseeni elämässä,nyt taaksepäinkin katsoessani elämäni kulkua.Tässä jo "melko valmiissa" elämäntilanteessa ollessa.
Schopenhauerin filosofian periaatteista joitakin:
-elämä on kärsimystä,joka johtuu elämänjanosta ja mitä älykkäämpi ihminen on,sitä enemmän kärsimystä.
-Tahto on elämän perusvoima ja sisältö (halut,himot,tarpeet).Tahtoa on mahdotonta tyydyttää,silloin syntyy kärsimys...tavallaan pettymys.
-Taide on keino paeta kärsimystä erityisesti musiikki,tragedia parasta,viihde huonointa taidetta.
-Tärkein tahdon muoto on tahto elää,pysyä hengissä ja lisääntyä,pessimistä huolimatta.Rakkaus on suuri voima,vaikka sekin on kärsimystä.
-Ihmisen tulee itse pelastaa itsensä,selvitä hengissä tai tuhoutua.Silti S:n moraalikäsityksiä oli empatia.
-Schopenhauerille filosofia ei ollut viisauden tavoittelua,vaan ihmisen henkilokohtaisten kokemusten yhdistelyä,joita ihminen itse muokka omien kykyjensä mukaan.Häntä pidetään myös yhtenä ensimmäisistä psykologeista.

Näin tällä kertaa.

113

7391

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Maalaismies*

      Näillä palstoilla on kirjoittanut (nyt jo harvemmin) todellinen elämän filosofi, señora lyyli. Hänen teksteistään loistaa sekä oman että lähimmäistensä elämän ymmärtäminen. Siihenhän filosofia pyrkii.

      Toinen palstamme filosofi mielestäni on Ruuneperi. Sanoipa hän mitä tahansa, aina tulee turpiin. Ruuneperi on vuosikaudet ollut keskusteluja käynnistävä moottori. Hänen filosofiansa on särmikästä, asioihin ja niiden syihin tarttuvaa, uskaltavaa sanomista.

      Itse olen filosofiaa harrastava lukija. Susmorsiamen mainitsemat teokset ovat tuttuja. Olen oppinut, jos en muuta niin ymmärtämään mitä on ns. Sokraattinen tietämättömyys. Sokrates muuten, toisin kuin sanotaan, ei ollut mikään toreilla jutusteleva höppänä. Hän väitteli aikansa merkittävimpien oppineiden kanssa.

      • Avattuani koneen löysin aiheen joka on hyvin kiinnostava.
        Maalaismies toi esille palstan todelliset filosofit señora Lyylin ja Ruuneperin.
        Molemmilla tavoitteena pyrkiä ymmärtämään lähimmäisen elämää.

        Viestejä on hyvä lukea ajatuksen kanssa, jos harrastaa pikalukua törmäyskurssille joutumisen vaara on suuri.

        Ranskalainen filosofi Michel de Montaigne on yksi jonka näkemyksistä pidän.
        Analysoidessaan Sokraten elämää mielenkiintoinen näkemys oli:
        "Sokrateen elämässä ei ollut mitään niin merkittävää kuin se, että hän ikäihmisenä sai oppia tanssimaan ja soittamaan eri instrumentteja ja oli sitä mieltä että vietti aikansa hyvin". Tästähän kumpuaa suorastaan yksi elämänohje, uuden oppiminen. Halumme pysyä ajan hengen ja kehityksen mukana.

        Kaikilla on mahdollisuus kehittää omia tiedollisia ja taidollisia ominaisuuksia kykymme mukaan ja olla iloisia kehityksestämme. Ymmärrys ettei ole hyväksi nukkua prinsessa Ruususen unta, vaan sukeltaa mukaan elämän monirytmiseen kirjoon. Kerätä elämän selkäreppuun uusia myönteisiä eväitä uteliaalla mielellä, niistä saa ilon pilkettä, luovuutta ikäihminenkin päiviinsä.


      • Minäkinkö filosofi? Kattia kanssa! Kiitos kuitenkin Maalaismiehelle, aina niin kannustavista sanoista.

        Olen usein pohtinut, filosofoinutko?, viisaudesta, neroudesta tyhmyydestä etc.

        Joitakin kommentteja ja ihmettelyjä:

        Olen pitänyt Sokratesta jonkinlaisena filosofian isänä. Hänen oppilaansa Platonkin lienee aika tunnettu.

        Englantilainen Berntrand Russell oli oman aikakautemme suuria. Olenko väärässä?

        Einsteinin mahtuminen Susmorsiamen luetteloon ihmetyttää.

        Tämä kaikkien aikojen viisaimmaksin nimetty tiedemies keksi suhteelisuustorian, jonka perusteella toinen juutalainen, Oppenheimer, keksi atomipommin. Tältä pohjalta meillä on ydinenergiakin olemassa - sähköntuotannossa.

        Edellinen ei ole mikään purnaus. Nauttien luin alustuksen tietoja ja sujuvaa ilmaisua.

        Ruuneperi palstan filosofi! Mmmmm! Oooh! Täl tiarol mää elän koko loppuelämän, vähä niinku Tuntemattoma Hiatane silakal, koko päivä.

        P.S. Ilmankos mee lyylin kans niimpal hyvi yhres viihryttinki


      • korpifilosoofi

        On hyvä antaa tunnustus niille, joille se kuuluu, tosin vain yhden ihmisen subjektiivisestä näkövinkkelistä.
        Mutta samalla on pidettävä mielessä, kun kumartaa yhtäälle, niin pyllistää toisaalle.


      • kovasanaisuus ja imartelu
        korpifilosoofi kirjoitti:

        On hyvä antaa tunnustus niille, joille se kuuluu, tosin vain yhden ihmisen subjektiivisestä näkövinkkelistä.
        Mutta samalla on pidettävä mielessä, kun kumartaa yhtäälle, niin pyllistää toisaalle.

        Molemmat hylättäviä käyttäytymismuotoja täällä.


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Minäkinkö filosofi? Kattia kanssa! Kiitos kuitenkin Maalaismiehelle, aina niin kannustavista sanoista.

        Olen usein pohtinut, filosofoinutko?, viisaudesta, neroudesta tyhmyydestä etc.

        Joitakin kommentteja ja ihmettelyjä:

        Olen pitänyt Sokratesta jonkinlaisena filosofian isänä. Hänen oppilaansa Platonkin lienee aika tunnettu.

        Englantilainen Berntrand Russell oli oman aikakautemme suuria. Olenko väärässä?

        Einsteinin mahtuminen Susmorsiamen luetteloon ihmetyttää.

        Tämä kaikkien aikojen viisaimmaksin nimetty tiedemies keksi suhteelisuustorian, jonka perusteella toinen juutalainen, Oppenheimer, keksi atomipommin. Tältä pohjalta meillä on ydinenergiakin olemassa - sähköntuotannossa.

        Edellinen ei ole mikään purnaus. Nauttien luin alustuksen tietoja ja sujuvaa ilmaisua.

        Ruuneperi palstan filosofi! Mmmmm! Oooh! Täl tiarol mää elän koko loppuelämän, vähä niinku Tuntemattoma Hiatane silakal, koko päivä.

        P.S. Ilmankos mee lyylin kans niimpal hyvi yhres viihryttinki

        Einsteinin mainitsin,koska hänenkin sanotaan saaneen vaikutteita Schopenhauerilta kuten esim.Freudin,säveltäjä Wagnerin,Leo Tolstoin ....
        Ja S:ltä vielä olennaista:Suuri taide ja toisten auttaminen helpottavat elämän kivussa ja levottomuudessa.Jos pystyy vapautumaan intohimoisesta kokemisen halusta,on mahdollista saavuttaa rauhaa ja seesteistä elämää.

        P.S.Tätä viimeksi mainittua odotellessa alan jo olla aika pitkällä....taidan narrata..heheh.


      • Maalaismies*
        korpifilosoofi kirjoitti:

        On hyvä antaa tunnustus niille, joille se kuuluu, tosin vain yhden ihmisen subjektiivisestä näkövinkkelistä.
        Mutta samalla on pidettävä mielessä, kun kumartaa yhtäälle, niin pyllistää toisaalle.

        Palstalla on hienoja kirjoittajia vaikka kuinka. Kun tässä avauksessa nostettiin esille tietyn tapainen (filosofinen) tyyppi, ensimmäiseksi mieleeni tulivat nämä kaksi. Muut voivat lisätä näkemystensä mukaisesti kaartia.

        Valtiovalta ei ole kiinnittänyt huomiotaan keskustelupalstoihin sen takia, että ihmiset kehuvat toisiaan. Hyvin tiedät, että parjaukset sen aiheuttavat.


      • ymmärtää yskän

        Maalaismiehellä on hieno huumorintaju. ;)


      • oman egon esiintuomista.
        susmorsian kirjoitti:

        Einsteinin mainitsin,koska hänenkin sanotaan saaneen vaikutteita Schopenhauerilta kuten esim.Freudin,säveltäjä Wagnerin,Leo Tolstoin ....
        Ja S:ltä vielä olennaista:Suuri taide ja toisten auttaminen helpottavat elämän kivussa ja levottomuudessa.Jos pystyy vapautumaan intohimoisesta kokemisen halusta,on mahdollista saavuttaa rauhaa ja seesteistä elämää.

        P.S.Tätä viimeksi mainittua odotellessa alan jo olla aika pitkällä....taidan narrata..heheh.

        Kirjaviisaus on kirjaviisautta ja meidän kaikkien ulottivilla. Ketjun piitudesta voikin havaita ettei ikäihmiset enää näytä olevan kiinnostuneita istumaan koulun penkille.


      • oman egon esiintuomista. kirjoitti:

        Kirjaviisaus on kirjaviisautta ja meidän kaikkien ulottivilla. Ketjun piitudesta voikin havaita ettei ikäihmiset enää näytä olevan kiinnostuneita istumaan koulun penkille.

        ihan rauhassa vaan...heh.


      • Maalaismies*
        kovasanaisuus ja imartelu kirjoitti:

        Molemmat hylättäviä käyttäytymismuotoja täällä.

        Eikös imartelu ole sitä jos kiittelen sellaista, mistä oikeasti en pidä. Jos pidän jostakin ja sanon sen, se on tunnustuksen antamista. Asioilla on iso ero.

        Mitä koviin sanoihin tulee, ne jätän sanomatta. Täällä kauemmin olleet tietävät myös ettei provoihin kannata vastata.


    • Maalaismies*

      Sotien jälkeen syntyi Eurooppaan mielenkiintoinen filosofinen virtaus, eksistentialismi (olemassaolon filosofia). Se korostaa yksilöllistä vapautta, ihminen on heitetty vapauteen - pakotettu olemaan vapaa. Siitä syntyy sitten se kuuluisa angst, ahdistus.

      Jean Paul Sartre oli tämän filosofian keulakuva, (mies joka ei suostunut vastaanottamaan Nobelin palkintoa), Simone de Beauvoir, Albert Camus jne. Mielenkiintoisia ajattelijoita ja kirjailijoita vielä nykyisinkin.

      Eksistentialismi vallitsee palstoillakin, vapaus ja ahdistus, ristiriita kuinka olla, elää ja kirjoittaa...

      • Ritvalle

        Mikäli kysyiset asiat kiinnostaa enenmältä, näpäyttäkää Google hakusanalla auki. Tieto on silloin alkuperäistä ja varmasti oikeata.Tunnetut
        filosoffit löytyvät omilla nimillään.


      • Maalaismies*
        Ritvalle kirjoitti:

        Mikäli kysyiset asiat kiinnostaa enenmältä, näpäyttäkää Google hakusanalla auki. Tieto on silloin alkuperäistä ja varmasti oikeata.Tunnetut
        filosoffit löytyvät omilla nimillään.

        Meinaatko ettei kannata kotikutoisesti pähkäillä ajatusperäisiä kysymyksiä?


      • Sinikynä
        Maalaismies* kirjoitti:

        Meinaatko ettei kannata kotikutoisesti pähkäillä ajatusperäisiä kysymyksiä?

        Tässä tiedon valtatiellä kuljettaessa, on hienoa, että käytössämme on tietoa enemmän, kuin tiedämmekään.
        Kuka vaan voi helposti löytää haluamaansa tietoa, kun vain ensin opettelee hakukoneiden, kuten esim. googlen käytön.
        Mutta se ei tietenkään korvaa "kotikutoista pähkäilyä" erilaisista elämän ilmiöistä.
        Tällä tavoin kokemusperäistä tietoa netistä ammentaen, olemme valmiimpia "pähkäilemään kotikutoisesti" mm. filosofiasta.
        Näillä palstoilla on silloin tällöin esiintynyt hieman väheksyviä kommentteja mm. googlen käytöstä.
        Mielestäni siinä ei ole mitään väheksyttävää.
        Ne ajat ovat takanapäin, kun kouluissa vielä päntättiin mm. Pohjanmaan jokia tms.
        Nyt on tärkeämpää oppia etsimään tietoa esim. netistä.
        Totta mooses myös "kotikutoinen pähkäily" samanhenkisten kanssa on tärkeätä.


      • Sinikynä kirjoitti:

        Tässä tiedon valtatiellä kuljettaessa, on hienoa, että käytössämme on tietoa enemmän, kuin tiedämmekään.
        Kuka vaan voi helposti löytää haluamaansa tietoa, kun vain ensin opettelee hakukoneiden, kuten esim. googlen käytön.
        Mutta se ei tietenkään korvaa "kotikutoista pähkäilyä" erilaisista elämän ilmiöistä.
        Tällä tavoin kokemusperäistä tietoa netistä ammentaen, olemme valmiimpia "pähkäilemään kotikutoisesti" mm. filosofiasta.
        Näillä palstoilla on silloin tällöin esiintynyt hieman väheksyviä kommentteja mm. googlen käytöstä.
        Mielestäni siinä ei ole mitään väheksyttävää.
        Ne ajat ovat takanapäin, kun kouluissa vielä päntättiin mm. Pohjanmaan jokia tms.
        Nyt on tärkeämpää oppia etsimään tietoa esim. netistä.
        Totta mooses myös "kotikutoinen pähkäily" samanhenkisten kanssa on tärkeätä.

        Tuo pähkäily onkin erinomaisen käytännöllinen sana täällä palstalla.

        Tuosta tietojen hausta:

        Itse "googletan" usein ja paljon. Usein tie vie Wikipediaan, tuohon nettitietosanakirjaan.

        Olen tv:ssä ja muuallakin annetuista lausunnoista saanut sen käsityksen, että "Wiki" on hiukan epäluotettava.

        Edellinen johtuu siitä, että sen tietoja voi kuka tahansa peukaloida. Tiedot ovat kuitenkin hyvin ajantasaisia ja vaara lienee pienehko.


      • Maalaismies*
        Sinikynä kirjoitti:

        Tässä tiedon valtatiellä kuljettaessa, on hienoa, että käytössämme on tietoa enemmän, kuin tiedämmekään.
        Kuka vaan voi helposti löytää haluamaansa tietoa, kun vain ensin opettelee hakukoneiden, kuten esim. googlen käytön.
        Mutta se ei tietenkään korvaa "kotikutoista pähkäilyä" erilaisista elämän ilmiöistä.
        Tällä tavoin kokemusperäistä tietoa netistä ammentaen, olemme valmiimpia "pähkäilemään kotikutoisesti" mm. filosofiasta.
        Näillä palstoilla on silloin tällöin esiintynyt hieman väheksyviä kommentteja mm. googlen käytöstä.
        Mielestäni siinä ei ole mitään väheksyttävää.
        Ne ajat ovat takanapäin, kun kouluissa vielä päntättiin mm. Pohjanmaan jokia tms.
        Nyt on tärkeämpää oppia etsimään tietoa esim. netistä.
        Totta mooses myös "kotikutoinen pähkäily" samanhenkisten kanssa on tärkeätä.

        Ihmiset ovat kiinnostuneita tutkimaan sukunsa lähteitä. Jokainen on jostakin peräisin. Niin myös tapamme ja ajatuksemme. Mistä johtuu, että me voimme näin vapaasti kirjoittaa, koska se ei ole itsestään selvää joka paikassa. Kysymys on filosofiasta ja sillä tavalla elämme keskellä filosofiaa, halusimmepa tai emme.

        Karl Marx niminen filosofi sai aikaan kommunismin kehittymisen, joku toinen sen luhistumisen jne. Eivät ne ole itsestään selviä asioita. Siksi olen samaa mieltä Sinikynän kanssa siitä, että molempi parempi; sekä tietojen etsiminen, että niiden kanssa pähkäily - dialogi kuten hienosti sanotaan.


      • Sinikynä kirjoitti:

        Tässä tiedon valtatiellä kuljettaessa, on hienoa, että käytössämme on tietoa enemmän, kuin tiedämmekään.
        Kuka vaan voi helposti löytää haluamaansa tietoa, kun vain ensin opettelee hakukoneiden, kuten esim. googlen käytön.
        Mutta se ei tietenkään korvaa "kotikutoista pähkäilyä" erilaisista elämän ilmiöistä.
        Tällä tavoin kokemusperäistä tietoa netistä ammentaen, olemme valmiimpia "pähkäilemään kotikutoisesti" mm. filosofiasta.
        Näillä palstoilla on silloin tällöin esiintynyt hieman väheksyviä kommentteja mm. googlen käytöstä.
        Mielestäni siinä ei ole mitään väheksyttävää.
        Ne ajat ovat takanapäin, kun kouluissa vielä päntättiin mm. Pohjanmaan jokia tms.
        Nyt on tärkeämpää oppia etsimään tietoa esim. netistä.
        Totta mooses myös "kotikutoinen pähkäily" samanhenkisten kanssa on tärkeätä.

        ole noin vain sisäistettävissä,kyllä tässä aiheessamme tarvitaan todella paljon omakohtaista perehtymistä asioihin...koko elämän ajan.
        Pääasia,että sain taas itseni ajattelemaan ja selailin kyllä googlea tiettyjen filosofien kohdalta palauttaakseni mieleeni heidän ajatuksiensa pääkohtia.
        Alkurepliikissäni sanoin,että tutustuminen jo nuorena eri filosofien ajatuksiin,on antanut virikkeitä ja työtä aivoilleni.Nyt huomaan yrittäneenikin vaistomaisesti elämässäni noudattaa monenkin vanhan viisaan ajattelijan oppeja.
        Tunnen olevani tyytyväinen ymmärtäessäni yrittäneeni tehdä kaiken voitavani itseni kehittämisessä...jota esim Sokrates korosti.
        Huomasin Schopenhauerin lisäksi olleeni kiinnostunut:
        Sokrates-tunne itsesi
        -rehellisyys itseään kohtaan
        -oman elämän hallinta,tämä itsensä kehittäminen
        -Daimon,"ääni",jonka S.kuuli ratkaisuja tehdessään on varmasti intuitiota,jota jatkuvasti yritän vahvistaa)

        Eksistentialismissa:
        -yksilön vapaus,valinta ja vastuu omasta elämästään
        (Kafka ja Dostojevskihan mm. saaneet vaikutteita tästä)

        Kierkegaard:
        -individualismi,tavallaan epäsosiaalisuutta
        -joko-tahi-ajattelu
        (Ibsen,Strindberg,Saarikoski mm.saaneet vaikutteita)

        Kutsuinkin aiheellani "hengenheimolaisia" vaihtamaan ajatuksia.....

        Niin,myös skeptikko ja rationalisti on hyvä olla.


      • Maalaismies*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Tuo pähkäily onkin erinomaisen käytännöllinen sana täällä palstalla.

        Tuosta tietojen hausta:

        Itse "googletan" usein ja paljon. Usein tie vie Wikipediaan, tuohon nettitietosanakirjaan.

        Olen tv:ssä ja muuallakin annetuista lausunnoista saanut sen käsityksen, että "Wiki" on hiukan epäluotettava.

        Edellinen johtuu siitä, että sen tietoja voi kuka tahansa peukaloida. Tiedot ovat kuitenkin hyvin ajantasaisia ja vaara lienee pienehko.

        Wkipedia on nerokas keksintö, kuten nämä palstatkin. Tietääkseni jonkinlainen kontrolli on sinnekin tullut mukaan, ainakin kansainvälisissä sivustoissa. Wiki haavistaa sellaista irtotietoa, jota maailmalla ja ihmisillä on paljon, mutta joka ei virallista tietä ikinä tulisi esille.


      • Sinikynä
        susmorsian kirjoitti:

        ole noin vain sisäistettävissä,kyllä tässä aiheessamme tarvitaan todella paljon omakohtaista perehtymistä asioihin...koko elämän ajan.
        Pääasia,että sain taas itseni ajattelemaan ja selailin kyllä googlea tiettyjen filosofien kohdalta palauttaakseni mieleeni heidän ajatuksiensa pääkohtia.
        Alkurepliikissäni sanoin,että tutustuminen jo nuorena eri filosofien ajatuksiin,on antanut virikkeitä ja työtä aivoilleni.Nyt huomaan yrittäneenikin vaistomaisesti elämässäni noudattaa monenkin vanhan viisaan ajattelijan oppeja.
        Tunnen olevani tyytyväinen ymmärtäessäni yrittäneeni tehdä kaiken voitavani itseni kehittämisessä...jota esim Sokrates korosti.
        Huomasin Schopenhauerin lisäksi olleeni kiinnostunut:
        Sokrates-tunne itsesi
        -rehellisyys itseään kohtaan
        -oman elämän hallinta,tämä itsensä kehittäminen
        -Daimon,"ääni",jonka S.kuuli ratkaisuja tehdessään on varmasti intuitiota,jota jatkuvasti yritän vahvistaa)

        Eksistentialismissa:
        -yksilön vapaus,valinta ja vastuu omasta elämästään
        (Kafka ja Dostojevskihan mm. saaneet vaikutteita tästä)

        Kierkegaard:
        -individualismi,tavallaan epäsosiaalisuutta
        -joko-tahi-ajattelu
        (Ibsen,Strindberg,Saarikoski mm.saaneet vaikutteita)

        Kutsuinkin aiheellani "hengenheimolaisia" vaihtamaan ajatuksia.....

        Niin,myös skeptikko ja rationalisti on hyvä olla.

        Luettuani ystäväni susmorsiimen jutun, on pakko lainata tunnettua viisasta miestä, nimittäin Havukka-ahon ajattelijaa Konsta Pylkkästä, joka sanoo Veikko Huovisen maan mainiossa saman nimisessä kirjassaan mm. näin: "Kahtokaahan, minä oon aina onnessani, kun satun nokitusten sivistysihmisen kanssa."


      • Sinikynä kirjoitti:

        Luettuani ystäväni susmorsiimen jutun, on pakko lainata tunnettua viisasta miestä, nimittäin Havukka-ahon ajattelijaa Konsta Pylkkästä, joka sanoo Veikko Huovisen maan mainiossa saman nimisessä kirjassaan mm. näin: "Kahtokaahan, minä oon aina onnessani, kun satun nokitusten sivistysihmisen kanssa."

        innostun aina sydämestäni ja tosissani joistakin asioista.Ja potiessani edelleen jatkuvaa idntiteettikriisiäni,ei taida loppua koskaan,avomielisesti tilitän itseäni.Tällainen "itseni ympärillä pyörijä" olen...
        Hyvää Helluntaita!


      • Maalaismies* kirjoitti:

        Ihmiset ovat kiinnostuneita tutkimaan sukunsa lähteitä. Jokainen on jostakin peräisin. Niin myös tapamme ja ajatuksemme. Mistä johtuu, että me voimme näin vapaasti kirjoittaa, koska se ei ole itsestään selvää joka paikassa. Kysymys on filosofiasta ja sillä tavalla elämme keskellä filosofiaa, halusimmepa tai emme.

        Karl Marx niminen filosofi sai aikaan kommunismin kehittymisen, joku toinen sen luhistumisen jne. Eivät ne ole itsestään selviä asioita. Siksi olen samaa mieltä Sinikynän kanssa siitä, että molempi parempi; sekä tietojen etsiminen, että niiden kanssa pähkäily - dialogi kuten hienosti sanotaan.

        Ranskalaisen esseistin ja filosofin de Montaignen epäilevä peruskysymys on "mitä (oikeastaan) tiedän?" Ohjaa pohtimaan omalla kohdalla perimmäisiä kysymyksiä.

        Omar Khaijamin Teltantekijä kirjan sivut antavat lukijalle uusia näkökulmia, tässä kahdesta mietteestä poimittuja säkeitä:

        "Oi ulkokultainen, vain pieni pyyntö täytä!
        Jo säästä moitteitas, älä suotta suuta käytä!
        Minä kyllä suoraan kuljen, sinä kieroon katsot vain.
        Siis hoida silmiäs, ettei ne väärin näytä."

        ja toinen

        "Tämä tulomme, menomme – kannattaako?
        Elon hedelmät kypsäksi – koskaan saako?
        Kun tähtien alla sielusta parhaat
        Palavat tuhkaksi – sano, savuaako?"


        Valitettavasti ketjuun epäileviä kysymyksiä heittäneiden viestit ovat poistuneet joille olisi ollut hyvä tutustua vastaukseeni.


      • Sinikynä
        susmorsian kirjoitti:

        innostun aina sydämestäni ja tosissani joistakin asioista.Ja potiessani edelleen jatkuvaa idntiteettikriisiäni,ei taida loppua koskaan,avomielisesti tilitän itseäni.Tällainen "itseni ympärillä pyörijä" olen...
        Hyvää Helluntaita!

        sinun kaltaisiakin tarvitaan tässä matoisessa maailmassa.
        Anna vaan palaa edelleenkin.
        Hyvää Helluntaita myös sinne.


      • Ketjun kirjoittajille
        Sinikynä kirjoitti:

        sinun kaltaisiakin tarvitaan tässä matoisessa maailmassa.
        Anna vaan palaa edelleenkin.
        Hyvää Helluntaita myös sinne.

        Kävelin aamupäivällä kahden lapsenlapsen ja koiran kanssa verkalleen pellonreunatietä kotiin ihastuttavassa alkukesän vehreydessä. Läheisen kirkon kellot kutsuivat ihmisiä jumalanpalvelukseen. Kaikki naapurit häärivät pihoillaan multakottikärryineen istutus -ja kylövopuuhissa. Koirat tervehtivät haukahduksillaan.Iloiset kaksikieliset tervehdykset huikattiin pensasaitojen ylitse, poikettiin muutamalla pihalla,ja niinhän oli esimmäisenä helluntainakin : hyvä sanoma kuultiin Jerusalemissa kaikilla kielillä.5-vuotias kysyi, miksei kukaan halua mennä kirkkoon. Siinä sitä lapsen filosofiaa,johon en osannut vastata.

        Nyt ruokaa laittamaan, ei kukaan pelkällä pyhällä hengellä elä!


      • Likka321
        Ketjun kirjoittajille kirjoitti:

        Kävelin aamupäivällä kahden lapsenlapsen ja koiran kanssa verkalleen pellonreunatietä kotiin ihastuttavassa alkukesän vehreydessä. Läheisen kirkon kellot kutsuivat ihmisiä jumalanpalvelukseen. Kaikki naapurit häärivät pihoillaan multakottikärryineen istutus -ja kylövopuuhissa. Koirat tervehtivät haukahduksillaan.Iloiset kaksikieliset tervehdykset huikattiin pensasaitojen ylitse, poikettiin muutamalla pihalla,ja niinhän oli esimmäisenä helluntainakin : hyvä sanoma kuultiin Jerusalemissa kaikilla kielillä.5-vuotias kysyi, miksei kukaan halua mennä kirkkoon. Siinä sitä lapsen filosofiaa,johon en osannut vastata.

        Nyt ruokaa laittamaan, ei kukaan pelkällä pyhällä hengellä elä!

        trooppisenkosteanlämpimältä etelärannikolta.


    • Maalaismies*

      Vanhat profeetat ja filosofit eivät yleensä itse kirjoittaneet mitään. Sen tekivät oppilaat ja opetuslapset. Kirjoittamista pidettiin sopimattomana mihinkään syvälliseen ajatteluun, kirjoitettu puhe kun ei vastannut kysymyksiin.

      Keskustelupalstat ja erilaiset blogit antavat nykyään mahdollisuuden kirjoitettuun vuoropuheluun.

      Hyvältä puhujalta vaadittiin täydellistä perehtymistä aiheeseensa sekä kykyä sen osien analysointiin. Puhe kohdistettiin niille kuulijoille, jotka olivat paikalla. Siis puhujalta vaadittiin myös hyvää ihmistuntemusta.

      Mielestäni ikäkausipalstat ovat hyvät juuri tuosta viimeksimaitusta syystä. Vaikka meitä täällä on erilaisista lähtökohdista, ikä kuitenkin yhdistää.

      • Likka321

        Tässäkin ketjussa on esitetty mielipiteitä siitä, että olisi arvokkaampaa ja fiksumpaa kirjoittaa vain itse suodattamaansa ,oman ajattelunsa ja kokemuksensa jalostamaa tietoa.Minä ja muutama muu ahkera tekstien siteeraaja on saanut ivallisiakin kommentteja.Minusta ei ole mitään vikaa siinä, että keskustelun pohjaksi otetaan vaikka suoria lainauksia kirjoista tai siitä googlesta. Kyllä sekin voi olla huomaavaista kanssakeskustelijoita kohtaan.

        Olen sen tyyppinen, että saan keskustelunaiheista usein välähdyksenä jonkin tutun runon, sävelmän tai kokemani elämyksen ja alan työstää asiaa sen kautta. Muistan ulkoa valtaisat määrät esim. runoja ja lauluja, vaikka toivoisin ,että olisi vaikkapa hyvä numeromuisti, rasitteeksi nuo koen joskus aivoissani.Olen kuitenkin paljon saanut hedelmällistä keskustelua aikaan ja vastakaikua tällä tavoin "live-elämässä". Ehkä se ei näin palstakeskustelussa toimi, vaan ärsyttää monia.Tunneälyä ainakin minä arvostan korkealle, ja täällä kohtaa monia siinä pitkällä olevia.

        Maalaismies sanoi, että ikä meitä yhdistää , eikä varmaan vain pelkkä kalenteri-ikä.

        Nyt soi päässä laulu Pikku prinssistä:
        Tähtesi on aivan pieni, yksi tuhansien joukosta, silti meille tärkeä. Niin, niin kovin tärkeä. Koska näin kesytit minut , niin yhdessä me tähtiä rakastamme. Iäksi toisemme menetämme, tähdet meitä yhdistää.


      • Maalaismies*
        Likka321 kirjoitti:

        Tässäkin ketjussa on esitetty mielipiteitä siitä, että olisi arvokkaampaa ja fiksumpaa kirjoittaa vain itse suodattamaansa ,oman ajattelunsa ja kokemuksensa jalostamaa tietoa.Minä ja muutama muu ahkera tekstien siteeraaja on saanut ivallisiakin kommentteja.Minusta ei ole mitään vikaa siinä, että keskustelun pohjaksi otetaan vaikka suoria lainauksia kirjoista tai siitä googlesta. Kyllä sekin voi olla huomaavaista kanssakeskustelijoita kohtaan.

        Olen sen tyyppinen, että saan keskustelunaiheista usein välähdyksenä jonkin tutun runon, sävelmän tai kokemani elämyksen ja alan työstää asiaa sen kautta. Muistan ulkoa valtaisat määrät esim. runoja ja lauluja, vaikka toivoisin ,että olisi vaikkapa hyvä numeromuisti, rasitteeksi nuo koen joskus aivoissani.Olen kuitenkin paljon saanut hedelmällistä keskustelua aikaan ja vastakaikua tällä tavoin "live-elämässä". Ehkä se ei näin palstakeskustelussa toimi, vaan ärsyttää monia.Tunneälyä ainakin minä arvostan korkealle, ja täällä kohtaa monia siinä pitkällä olevia.

        Maalaismies sanoi, että ikä meitä yhdistää , eikä varmaan vain pelkkä kalenteri-ikä.

        Nyt soi päässä laulu Pikku prinssistä:
        Tähtesi on aivan pieni, yksi tuhansien joukosta, silti meille tärkeä. Niin, niin kovin tärkeä. Koska näin kesytit minut , niin yhdessä me tähtiä rakastamme. Iäksi toisemme menetämme, tähdet meitä yhdistää.

        Eiks nämä palstat ole sitä varten, että saisimme tietää mitä meikäläiset funtsivat, lukevat ja tutkivat? Se lievittää yksinäisyyttä ja mahdollisesti nostaa itsetuntoa, jota kaikki tarvitsevat kestääkseen vanhuuden huomisen.

        Joku mainitsi, että tässä korostetaan omaa egoa, kun ilmoitetaan, että on luettu joitakin kirjoja. Miten ihmeessä - kaikkihan tähän ikään ehtineet ovat lukeneet monenlaista.

        Presidentti Koivisto sanoi kerran ettei ole koskaan lukenut yhtään romaania. Oliko se vaatimattomuutta vai oman egon korostamista, en tiedä.


      • luemme toisten ajatuksia ja ne saavat meidät taas ajattelemaan asioita toiseltakin kantilta kuin omamme.Ja tässäkin nähdään,miten eri tavalla,puheeseen verrattuna,koetaan toisen kirjoittama teksti.Voidaan helposti ymmärtää "väärin" tai ei ymmärretä lainkaan,kun ihmistä ei tunneta muuten kuin muutaman sanan kautta.Emme myöskään kaikki osaa ilmaista itseämme kyllin selvästi,mitä todella tarkoitamme.
        Kyllä olivat viisaita jotkut filosofit,kun eivät ajatelmiaan luettaviksi kirjoittaneet,hienosti oivallettu Maalaismies.
        Kirjoittamalla ilmaistu ajatus ei todellakaan korvaa vuoroPUHELUA,kasvotusten.
        Vaikka arvostankin joitain näitä "synkkiä"filosofeja,(sitäpaitsi Schopenhauer ei mielestäni ollut yksinomaan synkkä,ei pessimisti lainkaan),olen luonteeltani äärimmäisen optimistinen,kaikkeen uuteen ilolla suhtautuva ...idealisti,vieläkin.
        Kirjoitellaan vaan edelleen ja sulatellaan toistemme ajatuksia.


    • Ievan äiti
    • Ottamatta kantaa Schopenhauerin älykkyyteen olen sitä mieltä, että hän oli synkkyyden filosofi, jonka ajatusten perustana olivat hänen oman elämänsä kokemukset ja pettymykset.
      Kuin itseään lohduttaakseen hän väitti, että mitä enemmän kärsi sitä älykkäämpi oli.
      Älykkyyttä Schopenhauer käytti porkkanana samaan tapaan kuin uskonto tarjosi kärsiville kirkkaampaa kruunua taivaassa.

      Onhan elämässä kärsimyksiäkin, mutta maatiaisjärjellä ajatellen elämän ja kärsimyksen väliin ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä.

      Usein ihmisillä on taipumus itsesääliin. Tässä kohtaa tahto tulee peliin. Tarvitaan voimakasta tahtoa ja tervettä ajattelua, ettei lankea rypemään itsesäälissä. Itkeä saa, huutaa ja kirota saa, mutta onko elämän jatkamisella mitään merkitystä, jos heittäytyy marttyyriksi ja muuttuu katkeraksi.
      Janoaako joku sellaista elämää? Eikö siinä ole pikemminkin kyse masokismista kuin elämänjanosta!

      Taide voi olla keino paeta kärsimystä, mutta se voi myös olla puhdasta nautintoa, useimmiten onkin. Konsertti, teatteri, kirja ja taidenäyttely ovat tapoja irtaantua hetkeksi arjesta, mutta se ei tarkoita, että arki olisi kärsimystä.

      Rakkauden suureen voimaan luotan. Sitä vain en ymmärrä, miksi suurin ja kaunein rakkaus olisi kärsimystä!

      Kaikkea on hyvä lukea - filosofiaakin - mutta kaikkea ei ole pakko omaksua. Kukin omikoon palasia sieltä tai täältä oman luonteensa, elämänkokemuksensa, järkeilynsä mukaan. Siihen meillä kaikilla on oikeus, ja tätä oikeutta olen käyttänyt.

      • Maalaismies*

        Se, että elämme, merkitsee aina jonkun kuolemaa. Kun pistät kinkkusiivua leivän päälle, joku on kuollut. Vegaanit pakenevat syömällä kasviksia ja hedelmiä, mutta nekin tulevat tapetuiksi. Miks´ei Luoja olisi voinut jotenkin toisin järjestää tätä elämää?

        Siinä on kysymys, jota filosofia on yrittänyt pohtia aikojen alusta saakka.


      • Hintriika1
        Maalaismies* kirjoitti:

        Se, että elämme, merkitsee aina jonkun kuolemaa. Kun pistät kinkkusiivua leivän päälle, joku on kuollut. Vegaanit pakenevat syömällä kasviksia ja hedelmiä, mutta nekin tulevat tapetuiksi. Miks´ei Luoja olisi voinut jotenkin toisin järjestää tätä elämää?

        Siinä on kysymys, jota filosofia on yrittänyt pohtia aikojen alusta saakka.

        Koko elämä tällä pallolla on yhtä ravintoketjua. Isommat syövät pienempiä. Ravintoketjun päässä on ihminen, joka lienee niin pahanmakuinen, ettei kelpaa juuri yhdellekään muulle lajille.

        Phyi! ne sanovat ja sylkäisevät pois. Mitä nyt joku hai tai krokotiili on sattunut syömään ihmisen. Ehkä vedessä viihtyvillä on huonompi makuaisti!

        Siihen ravintoketjun väleihin sijoittuvat kasvissyöjät, siis eläimet, jotka tarvitaan petojen ja meidän ihmisten ravinnoksi.

        Jos kukaan ei söisi toisiaan, niin tulisipa täällä ahdasta! Syntyvyyden säännöstely olisi tarpeellista muillekin kuin liian nopeasti sikiävälle ihmiskunnalle.

        Turha siis potea huonoa omaatuntoa kesäisten grillausten ääressä sen takia, että syö jotakuta, joka joskus oli elävä olento.

        Jos välttämättä haluaa koko ajan pitää yllä huonoa omaatuntoa jostakin, niin paremminkin siitä, että niin moni nälkäinen tällä pallolla jää ilman sitä grillipihviä.


      • Hintriika1 kirjoitti:

        Koko elämä tällä pallolla on yhtä ravintoketjua. Isommat syövät pienempiä. Ravintoketjun päässä on ihminen, joka lienee niin pahanmakuinen, ettei kelpaa juuri yhdellekään muulle lajille.

        Phyi! ne sanovat ja sylkäisevät pois. Mitä nyt joku hai tai krokotiili on sattunut syömään ihmisen. Ehkä vedessä viihtyvillä on huonompi makuaisti!

        Siihen ravintoketjun väleihin sijoittuvat kasvissyöjät, siis eläimet, jotka tarvitaan petojen ja meidän ihmisten ravinnoksi.

        Jos kukaan ei söisi toisiaan, niin tulisipa täällä ahdasta! Syntyvyyden säännöstely olisi tarpeellista muillekin kuin liian nopeasti sikiävälle ihmiskunnalle.

        Turha siis potea huonoa omaatuntoa kesäisten grillausten ääressä sen takia, että syö jotakuta, joka joskus oli elävä olento.

        Jos välttämättä haluaa koko ajan pitää yllä huonoa omaatuntoa jostakin, niin paremminkin siitä, että niin moni nälkäinen tällä pallolla jää ilman sitä grillipihviä.

        että köyhälläkin olis ystäviä.
        Ja missäs ketjun päässä ne hyttyset on kun sukua jatkaakseen tadvitsee verta ,tulipa vaan mieleeni.

        Ja krotiilista puheen ollen luen juuri Dostojevskin kirjaa, ja funtsin , että mitähän hän ,kirjailia tuollakin tarkoitti,kirjan nimi
        on Krokotiili ,missä se nielaisi yhden venäläisen virkamiehen .


      • Maalaismies*
        ullamirjami kirjoitti:

        että köyhälläkin olis ystäviä.
        Ja missäs ketjun päässä ne hyttyset on kun sukua jatkaakseen tadvitsee verta ,tulipa vaan mieleeni.

        Ja krotiilista puheen ollen luen juuri Dostojevskin kirjaa, ja funtsin , että mitähän hän ,kirjailia tuollakin tarkoitti,kirjan nimi
        on Krokotiili ,missä se nielaisi yhden venäläisen virkamiehen .

        Pakko leuhkia, tunnen teoksen. Sellainen on hyllyssäni. Dostojevskin krokotiili kuuluu siihen verrattomaan venäläisten satiirien srjaan, jossa on Gogolin "Kuolleet sielut" ym.

        Saksalainen kauppias on tosiaan tuonut kaupunkiin nähtäväksi ihka elävän krokotiilin. Käy niin, että eläin tosiaan nielaisee pikku virkamiehen saaden aikaan suuren kohun kaupungissa näytteillepanijan rikastuessa.

        Ei siinä mitään, mutta virkamies alkaakin hoitaa asioita krokotiilin vatsasta käsin eikä sieltä tulleita käskyjä kukaan rohjennut vastustaa.

        No, kroktiili on byrokratia. Dostojevski näki mitä oli tapahtumassa.


      • Maalaismies* kirjoitti:

        Pakko leuhkia, tunnen teoksen. Sellainen on hyllyssäni. Dostojevskin krokotiili kuuluu siihen verrattomaan venäläisten satiirien srjaan, jossa on Gogolin "Kuolleet sielut" ym.

        Saksalainen kauppias on tosiaan tuonut kaupunkiin nähtäväksi ihka elävän krokotiilin. Käy niin, että eläin tosiaan nielaisee pikku virkamiehen saaden aikaan suuren kohun kaupungissa näytteillepanijan rikastuessa.

        Ei siinä mitään, mutta virkamies alkaakin hoitaa asioita krokotiilin vatsasta käsin eikä sieltä tulleita käskyjä kukaan rohjennut vastustaa.

        No, kroktiili on byrokratia. Dostojevski näki mitä oli tapahtumassa.

        nuoruudessa saivatkaan vaikkapa Franz Kafka ja Hermann Hesse.Voi sitä lukuelämyksen hurmosta!Kuinkahan nykynuoret...
        Elämänkertaromaanien lukuvaihe tullee myös aina jossain vaiheessa,eikö totta.
        Kafkan ja Hessen romaanithan kuuluvat sellaisiin vaikeasti ymmärrettäviin,molemmat tämän ns.eksistentialismi-kirjallisuuden edustajia,muistaakseni.Kirjailijoihin,joille filosofien ajatukset ovat olleet yhtenä virikkeenä kirjoittamiseen.
        Esimerkiksi Kafkan teokset ovat vaikeaselkoisia,ahdistuneita,unenomaisiakin.Muistatteko Arosuden.Hesseltä Muodonmuutoksen ja Oikeusjutun...
        Miten raadollisia olivat ja ovat kirjailijat ja muut taiteilijat,mutta heillä on kyky pysytellä hengissä,kirjoittamalla.
        Kirjailijoiden elämänkerroissakin tulee ilmi elämisen vaikeuksia,masennusta,itsemurhiakin,kapinallisuutta.Hesse ja Kafkakin yrittivät ymmärtää ihmistä ja toivat myös humanismin esiin.
        Kaikesta vahvasti koetusta syntyy filosofiaa ja suurta taidetta.
        Hulluuden ja nerouden rajat?!


      • susmorsian kirjoitti:

        nuoruudessa saivatkaan vaikkapa Franz Kafka ja Hermann Hesse.Voi sitä lukuelämyksen hurmosta!Kuinkahan nykynuoret...
        Elämänkertaromaanien lukuvaihe tullee myös aina jossain vaiheessa,eikö totta.
        Kafkan ja Hessen romaanithan kuuluvat sellaisiin vaikeasti ymmärrettäviin,molemmat tämän ns.eksistentialismi-kirjallisuuden edustajia,muistaakseni.Kirjailijoihin,joille filosofien ajatukset ovat olleet yhtenä virikkeenä kirjoittamiseen.
        Esimerkiksi Kafkan teokset ovat vaikeaselkoisia,ahdistuneita,unenomaisiakin.Muistatteko Arosuden.Hesseltä Muodonmuutoksen ja Oikeusjutun...
        Miten raadollisia olivat ja ovat kirjailijat ja muut taiteilijat,mutta heillä on kyky pysytellä hengissä,kirjoittamalla.
        Kirjailijoiden elämänkerroissakin tulee ilmi elämisen vaikeuksia,masennusta,itsemurhiakin,kapinallisuutta.Hesse ja Kafkakin yrittivät ymmärtää ihmistä ja toivat myös humanismin esiin.
        Kaikesta vahvasti koetusta syntyy filosofiaa ja suurta taidetta.
        Hulluuden ja nerouden rajat?!

        tuohon kirjoitukseeni...siis Arosusi Hesseltä ja Kafkan Oikeusjuttu ja Muodonmuutos.No,kirjat lukeneet olisivat kyllä hoksanneet.Tarkka täytyy olla,jos joku Googlesta tarkistelee tietojen todenperäisyyttä...todellisin tieto ja kokemus tulee kuitenkin itse lukemalla,kokemalla ja itselleen sopivaksi hahmottamalla.


      • susmorsian kirjoitti:

        nuoruudessa saivatkaan vaikkapa Franz Kafka ja Hermann Hesse.Voi sitä lukuelämyksen hurmosta!Kuinkahan nykynuoret...
        Elämänkertaromaanien lukuvaihe tullee myös aina jossain vaiheessa,eikö totta.
        Kafkan ja Hessen romaanithan kuuluvat sellaisiin vaikeasti ymmärrettäviin,molemmat tämän ns.eksistentialismi-kirjallisuuden edustajia,muistaakseni.Kirjailijoihin,joille filosofien ajatukset ovat olleet yhtenä virikkeenä kirjoittamiseen.
        Esimerkiksi Kafkan teokset ovat vaikeaselkoisia,ahdistuneita,unenomaisiakin.Muistatteko Arosuden.Hesseltä Muodonmuutoksen ja Oikeusjutun...
        Miten raadollisia olivat ja ovat kirjailijat ja muut taiteilijat,mutta heillä on kyky pysytellä hengissä,kirjoittamalla.
        Kirjailijoiden elämänkerroissakin tulee ilmi elämisen vaikeuksia,masennusta,itsemurhiakin,kapinallisuutta.Hesse ja Kafkakin yrittivät ymmärtää ihmistä ja toivat myös humanismin esiin.
        Kaikesta vahvasti koetusta syntyy filosofiaa ja suurta taidetta.
        Hulluuden ja nerouden rajat?!

        Dostojevskin Rikos ja rangaistus on eräs tärkeimmistä kirjoistani. Luen sen pari kertaa vuodessa, ja aina siitä löytyy jotakin uutta.
        Alkuvuosikymmeninä sitä lukiessani suorastaan "elin" Raskolnikovina.
        Sitten kerran sairaana ollessani, löysin Sonjan, joka siihen asti oli ollut vain yksi henkilö muitten joukossa.
        Flunssa ja korkea kuumehan minulla vain oli, mutta tunsin itseni skitsofreenikoksi, niin täydellisesti nämä kirjan henkilöt ottivat minut valtaansa.

        En koskaan lakkaa ihmettelemästä, että joku osaa kirjoittaa niin elävästi kuin Dostojevski. Onko muuta selitystä kuin se, että nerous ja hulluus kulkevat käsi kädessä?


      • Maalaismies*
        Venlastiina kirjoitti:

        Dostojevskin Rikos ja rangaistus on eräs tärkeimmistä kirjoistani. Luen sen pari kertaa vuodessa, ja aina siitä löytyy jotakin uutta.
        Alkuvuosikymmeninä sitä lukiessani suorastaan "elin" Raskolnikovina.
        Sitten kerran sairaana ollessani, löysin Sonjan, joka siihen asti oli ollut vain yksi henkilö muitten joukossa.
        Flunssa ja korkea kuumehan minulla vain oli, mutta tunsin itseni skitsofreenikoksi, niin täydellisesti nämä kirjan henkilöt ottivat minut valtaansa.

        En koskaan lakkaa ihmettelemästä, että joku osaa kirjoittaa niin elävästi kuin Dostojevski. Onko muuta selitystä kuin se, että nerous ja hulluus kulkevat käsi kädessä?

        Kovaa kirjallista kamaa alkoivat palstamme naiset pistämään kehiin. Tuohonko lisää vielä Sodan ja rauhan sekä Karamazovin veljekset, niin johan on!

        Mulla aina tulee venäläisiä kaunottaria telkusta nähtynä mieleen Grushenka, joka Karamazoveissa pisti sekä isän että pojan päät pyörälle - venäläiset kauniit ja rohkeat.


      • Maalaismies* kirjoitti:

        Pakko leuhkia, tunnen teoksen. Sellainen on hyllyssäni. Dostojevskin krokotiili kuuluu siihen verrattomaan venäläisten satiirien srjaan, jossa on Gogolin "Kuolleet sielut" ym.

        Saksalainen kauppias on tosiaan tuonut kaupunkiin nähtäväksi ihka elävän krokotiilin. Käy niin, että eläin tosiaan nielaisee pikku virkamiehen saaden aikaan suuren kohun kaupungissa näytteillepanijan rikastuessa.

        Ei siinä mitään, mutta virkamies alkaakin hoitaa asioita krokotiilin vatsasta käsin eikä sieltä tulleita käskyjä kukaan rohjennut vastustaa.

        No, kroktiili on byrokratia. Dostojevski näki mitä oli tapahtumassa.

        kuinka jotkut "nerot" näkee eteenpäin mitä on tapahtumassa. Heillä on rohkeutta jopa vankilatuomionkin uhalla ,sanoa se, hänkin Dostojevski oli mielipiteidensä vuoksi vankilassa.


      • ullamirjami kirjoitti:

        kuinka jotkut "nerot" näkee eteenpäin mitä on tapahtumassa. Heillä on rohkeutta jopa vankilatuomionkin uhalla ,sanoa se, hänkin Dostojevski oli mielipiteidensä vuoksi vankilassa.

        Joskus tuntuu, että vain mielikuvitus on rajana sille, mitä keksitään ja mitä tapahtuu.
        Jules Vernen mielikuvitus oli lähes ehtymätön näkemään tulevaisuuteen. Esimerkkinä vaikkapa Nemo, joka oli atomisukellusveneen kapteeni jo 1870-luvulla!
        Todennäköisesti Vernen teoksia ei lueta taiteeksi. Olkoot ne viihdettä tai satua, mutta kuolemattomiksi ne ovat osoittautuneet. Verne oli nero, jolla on mielenkiintoista annettavaa sukupolvelta toiselle.

        Kuka tietää, vaikka joskus löytyisi sellainen alkemisti, joka onnistuisi valmistamaan kultaa.
        Toivottavasti sitä viisasten kiveä ei sentään kenenkään mielikuvitus riitä keksimään.
        Ainakaan minä en halua elää ikuisesti.


      • Venlastiina kirjoitti:

        Joskus tuntuu, että vain mielikuvitus on rajana sille, mitä keksitään ja mitä tapahtuu.
        Jules Vernen mielikuvitus oli lähes ehtymätön näkemään tulevaisuuteen. Esimerkkinä vaikkapa Nemo, joka oli atomisukellusveneen kapteeni jo 1870-luvulla!
        Todennäköisesti Vernen teoksia ei lueta taiteeksi. Olkoot ne viihdettä tai satua, mutta kuolemattomiksi ne ovat osoittautuneet. Verne oli nero, jolla on mielenkiintoista annettavaa sukupolvelta toiselle.

        Kuka tietää, vaikka joskus löytyisi sellainen alkemisti, joka onnistuisi valmistamaan kultaa.
        Toivottavasti sitä viisasten kiveä ei sentään kenenkään mielikuvitus riitä keksimään.
        Ainakaan minä en halua elää ikuisesti.

        Tai ainakin aloita!


      • Likka321
        Maalaismies* kirjoitti:

        Kovaa kirjallista kamaa alkoivat palstamme naiset pistämään kehiin. Tuohonko lisää vielä Sodan ja rauhan sekä Karamazovin veljekset, niin johan on!

        Mulla aina tulee venäläisiä kaunottaria telkusta nähtynä mieleen Grushenka, joka Karamazoveissa pisti sekä isän että pojan päät pyörälle - venäläiset kauniit ja rohkeat.

        Mietin tässä, olenko onnellinen, jos ja kun en ole onneton.

        Nuo klassikot, joita tässä on etenkin naisvoimin kehiin heitelty, puhuttelevat hyvin eri tavoin eri ikäkausina. Kyllähän meillä monella on tuo maailmatuskavaihe ollut, jolloin Kafkat ja Hesset on sydän vereslihalla luettu.Pitäisiköhän kaivaa taas Karamazovin veljekset esiin ja katsoa, miten eläkeläiseen teos kolahtaa.Kun vain selviäisi niistä venäläisten lempinimien ryteiköistä, että tajuaisi, kenestä kulloinkin on puhe.


      • Hintriika1
        LateVaan kirjoitti:

        Tai ainakin aloita!

        Vain yksi tietty poliitikko pystyy (omien sanojensa mukaan) lukemaan jonkun dostojevskiläisen tiiliskiven päivässä! Siitä väitteestä aikanaan vitsailtiin... Minulla ainakin kesti useamman viikon lukea esim. "Rikos ja rangaistus".

        Minä luen kyllä joka päivä kirjaa, mutta en sentään kirjaa päivässä. Ja jos sen aloittaa, niin kannattaa yleensä lopettaakin sinne viimeiseen sivuun (sitä varmaan LateVaankin tarkoitti).

        Viimeksi luin loppuun Tuomiojan "häivähdys punaista". Se pani miettimään Hella Wuolijoen kimuranttia luonnetta. Niskavuori-sarja ym. ovat aivan upeita teoksia, mutta melkoisen ristiriitainen persoona niiden kirjoittaja on ollut.

        Kesäksi yleensä vaihdan kevyempään. On olemassa esim. älyllisiä dekkareita, joissa pohditaan paljon muutakin kuin niitä murhia. Pohjoismaisista dekkareista monet ovat laatutavaraa siinä kuin romaanitkin.


      • Maalaismies*
        Hintriika1 kirjoitti:

        Vain yksi tietty poliitikko pystyy (omien sanojensa mukaan) lukemaan jonkun dostojevskiläisen tiiliskiven päivässä! Siitä väitteestä aikanaan vitsailtiin... Minulla ainakin kesti useamman viikon lukea esim. "Rikos ja rangaistus".

        Minä luen kyllä joka päivä kirjaa, mutta en sentään kirjaa päivässä. Ja jos sen aloittaa, niin kannattaa yleensä lopettaakin sinne viimeiseen sivuun (sitä varmaan LateVaankin tarkoitti).

        Viimeksi luin loppuun Tuomiojan "häivähdys punaista". Se pani miettimään Hella Wuolijoen kimuranttia luonnetta. Niskavuori-sarja ym. ovat aivan upeita teoksia, mutta melkoisen ristiriitainen persoona niiden kirjoittaja on ollut.

        Kesäksi yleensä vaihdan kevyempään. On olemassa esim. älyllisiä dekkareita, joissa pohditaan paljon muutakin kuin niitä murhia. Pohjoismaisista dekkareista monet ovat laatutavaraa siinä kuin romaanitkin.

        En ole oppinut lukemaan dekkareita, tosikko kun olen. Saattaa se johtua siitäkin ettei kaikkeen aika riitä. Olen onneton filosofian rakastaja. Vaimoni hymyilee herttaisesti tuolle harrastukselleni, joka ei anna aikaa edes telkun katseluun (pois suljettuna formula ja mäkihyppy).

        Mutta annas olla, kun jonakin iltana vaimo ei saa unta, niin hän sanoo että lueppas vähän sitä Platonia! Todellakin, parempaa unilääkettä (tiedoksi vaan) ei ole keksitty.


      • Hintriika1
        Maalaismies* kirjoitti:

        En ole oppinut lukemaan dekkareita, tosikko kun olen. Saattaa se johtua siitäkin ettei kaikkeen aika riitä. Olen onneton filosofian rakastaja. Vaimoni hymyilee herttaisesti tuolle harrastukselleni, joka ei anna aikaa edes telkun katseluun (pois suljettuna formula ja mäkihyppy).

        Mutta annas olla, kun jonakin iltana vaimo ei saa unta, niin hän sanoo että lueppas vähän sitä Platonia! Todellakin, parempaa unilääkettä (tiedoksi vaan) ei ole keksitty.

        Minä taas olen niin tosikko, että minua ei saisi mikään mahti maailmassa katsomaan formuloita! Minusta se on maailman turhinta bensan polttoa ja ilman saastuttamista. Että piirteemme meissä kussakin...

        Nykyajan hyvissä dekkareissa on paljon psykologiaa. Ja siitä minä olen ollut kiinnostunut aina. Olen ahminut kirjastosta roppakaupalla psykologian teoksia.

        Antiikin ajan klassikkofilosofit pitävät pintansa läpi vuosituhansien. Mutta filosofiaahan on koko arkipäiväinen elämä. Minä rakastan mietelauseita ja muita elämänviisauksia. Eivätkä omatkaan mietelauseeni kovin huonoja ole. Ainakaan omasta mielestäni!


      • Likka321
        Hintriika1 kirjoitti:

        Minä taas olen niin tosikko, että minua ei saisi mikään mahti maailmassa katsomaan formuloita! Minusta se on maailman turhinta bensan polttoa ja ilman saastuttamista. Että piirteemme meissä kussakin...

        Nykyajan hyvissä dekkareissa on paljon psykologiaa. Ja siitä minä olen ollut kiinnostunut aina. Olen ahminut kirjastosta roppakaupalla psykologian teoksia.

        Antiikin ajan klassikkofilosofit pitävät pintansa läpi vuosituhansien. Mutta filosofiaahan on koko arkipäiväinen elämä. Minä rakastan mietelauseita ja muita elämänviisauksia. Eivätkä omatkaan mietelauseeni kovin huonoja ole. Ainakaan omasta mielestäni!

        Kesällä tulee dekkareitakin luettua. Pidän eniten Pirkko Arhipan ja Outi Pakkasen dekkareista. Myös vanhoja Mauri Sariolan Susikoski-juttuja tulee joskus luetuksi. Hän kuvailee aina naisten ulkonäköä, syömisiään ja juomisiaan tarkasti.

        Raija Orasen historiallisissa romaaneissa on myös upeita kartano- ja ruukkielämän kuvauksia yksityiskohtaisine ateriakuvauksineen.
        Viimeaikainen kevyen kirjallisuuden tuttavus on Pirjo Rissanen, jonka uusimman kävin juuri tilaamassa kirjastosta.
        Olen useana kesänä lukenut Göran Schildtin kirjoja, viimeisin on Aurinkolaiva, joka kertoo Niilin purjehduksesta legendaarisella Daphnella.
        Suosittelen!
        Paraikaa luen Juha Itkosen "Anna minun rakastaa enemmän".Itkonen on uusi kiinnostava löytö minulle.


      • Sinikynä
        Maalaismies* kirjoitti:

        En ole oppinut lukemaan dekkareita, tosikko kun olen. Saattaa se johtua siitäkin ettei kaikkeen aika riitä. Olen onneton filosofian rakastaja. Vaimoni hymyilee herttaisesti tuolle harrastukselleni, joka ei anna aikaa edes telkun katseluun (pois suljettuna formula ja mäkihyppy).

        Mutta annas olla, kun jonakin iltana vaimo ei saa unta, niin hän sanoo että lueppas vähän sitä Platonia! Todellakin, parempaa unilääkettä (tiedoksi vaan) ei ole keksitty.

        sano entinen akka.
        Kyllähän se Platonkin voi nukuttaa, varsinkin, jos pitkään sitä lukee.
        Minä kyllä tietäisin yhden hyvän konstin unilääkkeeksi, joka melko varmasti tepsii vaimollekin, mutta häveliäisyyteni estää sitä tässä kertomasta.
        Arvaillahan kyllä saa.


      • Maalaismies*
        Sinikynä kirjoitti:

        sano entinen akka.
        Kyllähän se Platonkin voi nukuttaa, varsinkin, jos pitkään sitä lukee.
        Minä kyllä tietäisin yhden hyvän konstin unilääkkeeksi, joka melko varmasti tepsii vaimollekin, mutta häveliäisyyteni estää sitä tässä kertomasta.
        Arvaillahan kyllä saa.

        Arvaan sinun tarkoittavan puutarhan hoitoa. Kuulehan Sinikynä, olet aivan oikeassa! Toissa päivänä ahersimme pari kolme tuntia puutarhassa. Nyt on kaksi päivää mennyt maatessa.

        Jos tämä kirjallisfilosofinen piiri laajenee vielä kaiken maailman puutarhoihin, pelkään sherifimme toimittavan koko ketjun sinne jonnekin.


      • Maalaismies* kirjoitti:

        Arvaan sinun tarkoittavan puutarhan hoitoa. Kuulehan Sinikynä, olet aivan oikeassa! Toissa päivänä ahersimme pari kolme tuntia puutarhassa. Nyt on kaksi päivää mennyt maatessa.

        Jos tämä kirjallisfilosofinen piiri laajenee vielä kaiken maailman puutarhoihin, pelkään sherifimme toimittavan koko ketjun sinne jonnekin.

        emme paljasta parasta konstia..eihän kukaan sitä voikaan arvata,mutta miettimäänhän tänne tultu.Mutta nyt yllytitte siihen toiseksi parhaaseen...puutarhanhoitoon-no minulla vain tällä hetkellä pieni pläntti vuokramaata.
        Sehän sellanen elämäntapa...filosofiasta sisäistetty,heh-heh.Platonin pudotan kyllä näistä konsteista pois ja millastahan se platoninen rakkaus!


      • Likka321
        Sinikynä kirjoitti:

        sano entinen akka.
        Kyllähän se Platonkin voi nukuttaa, varsinkin, jos pitkään sitä lukee.
        Minä kyllä tietäisin yhden hyvän konstin unilääkkeeksi, joka melko varmasti tepsii vaimollekin, mutta häveliäisyyteni estää sitä tässä kertomasta.
        Arvaillahan kyllä saa.

        Yrtitän palauttaa tämän keskustelun kirjallisuusaiheeseen ja aasinsiltana puutarhan hoitoon kysyn, muistatteko iki-ihanan lasten kirjan nimeltä Salainen puutarha, jonka on kirjoittanut F.H. Burnett?Saan esim. sitä lukemalla pienet lapsenlapseni uneen.

        Viestini ohjataan varmaan puutarhapalstalle, jos alan puutarhan hoidon ihanuutta vielä hehkuttaa. Joka väliin yritän kyllä sujauttaa kasviasioita ja monta laillani hurahtanutta onkin tullut vastaan.Kahvipirtissä kyllä möröllä uhkailtiin.

        Mukavaa kuulla, Susmorsian, että olet saanut sormesi multaan.Naisethan ovat lopulta hyvinkin maanläheisiä.

        Tänään "sataa laariin", oikein kuulee kun kasvit kaasvavat. Kohta voin kulkea kuin yli kukkien.

        Ikävästi jäivät nuo minun kirjalliset viestini tuonne roikkumaan, kun joku tuli ja sekoitti kirjoittamalla aiheen vierestä. Kyllä nyt ope laittaisi marginaaliin noottia punakynällä!


      • Maalaismies*
        susmorsian kirjoitti:

        emme paljasta parasta konstia..eihän kukaan sitä voikaan arvata,mutta miettimäänhän tänne tultu.Mutta nyt yllytitte siihen toiseksi parhaaseen...puutarhanhoitoon-no minulla vain tällä hetkellä pieni pläntti vuokramaata.
        Sehän sellanen elämäntapa...filosofiasta sisäistetty,heh-heh.Platonin pudotan kyllä näistä konsteista pois ja millastahan se platoninen rakkaus!

        Näethän millaiseen labyrinttiin meidät johdatat aiheellasi. Platoninen rakkaus olisi esitelmän pituinen. Sanonpahan lyhykäisesti vain, että platoniseksi sen tekee valtiollisuus. Platonin "Valtio" utopiassa kaikki tähtää valtion parhaaksi, myös miehen ja naisen suhde.

        Valtio järjestelee suhteita vähän siihen tyyliin, mitä 2000 vuotta myöhemmin käytännössä eräs johtaja yritti soveltaa. Eipä silti, Spartassa aviopuolisot eivät saaneet tavata toisiaan kuin salaa. Heillä oli sen laatuinen "lähestymiskielto".


      • uzma-m
        Maalaismies* kirjoitti:

        Näethän millaiseen labyrinttiin meidät johdatat aiheellasi. Platoninen rakkaus olisi esitelmän pituinen. Sanonpahan lyhykäisesti vain, että platoniseksi sen tekee valtiollisuus. Platonin "Valtio" utopiassa kaikki tähtää valtion parhaaksi, myös miehen ja naisen suhde.

        Valtio järjestelee suhteita vähän siihen tyyliin, mitä 2000 vuotta myöhemmin käytännössä eräs johtaja yritti soveltaa. Eipä silti, Spartassa aviopuolisot eivät saaneet tavata toisiaan kuin salaa. Heillä oli sen laatuinen "lähestymiskielto".

        ei enaa jaksa hoitaa puutarhaa,annetaan kaikenlaisten kukkien kukkia,onhan siita iloa silmalle ja taas jaksaa hoidella puutarhaakin,ympari kaydaan yhteen tullaan.


      • Likka321 kirjoitti:

        Yrtitän palauttaa tämän keskustelun kirjallisuusaiheeseen ja aasinsiltana puutarhan hoitoon kysyn, muistatteko iki-ihanan lasten kirjan nimeltä Salainen puutarha, jonka on kirjoittanut F.H. Burnett?Saan esim. sitä lukemalla pienet lapsenlapseni uneen.

        Viestini ohjataan varmaan puutarhapalstalle, jos alan puutarhan hoidon ihanuutta vielä hehkuttaa. Joka väliin yritän kyllä sujauttaa kasviasioita ja monta laillani hurahtanutta onkin tullut vastaan.Kahvipirtissä kyllä möröllä uhkailtiin.

        Mukavaa kuulla, Susmorsian, että olet saanut sormesi multaan.Naisethan ovat lopulta hyvinkin maanläheisiä.

        Tänään "sataa laariin", oikein kuulee kun kasvit kaasvavat. Kohta voin kulkea kuin yli kukkien.

        Ikävästi jäivät nuo minun kirjalliset viestini tuonne roikkumaan, kun joku tuli ja sekoitti kirjoittamalla aiheen vierestä. Kyllä nyt ope laittaisi marginaaliin noottia punakynällä!

        sekoitti minutkin eksymään kirjallisuusaiheesta ja poukkoilemaan sinne tänne!
        Jännää Likka,juuri näinä päivinä on Göran Schildt ollut mielessäni,olen kaikki hänen tuotantonsa lukenut ja meri on minulle rakas elementti.
        Jokunen päivä sitten tulikin Tv:stä hänen keskustelunsa,olikohan Punainen lanka-ohjelmassa.
        Ja purjehdus niin....se onkin haluamistani kokemuksista vielä jäljellä..joten tänä kesänä.


      • pääveijari
        susmorsian kirjoitti:

        sekoitti minutkin eksymään kirjallisuusaiheesta ja poukkoilemaan sinne tänne!
        Jännää Likka,juuri näinä päivinä on Göran Schildt ollut mielessäni,olen kaikki hänen tuotantonsa lukenut ja meri on minulle rakas elementti.
        Jokunen päivä sitten tulikin Tv:stä hänen keskustelunsa,olikohan Punainen lanka-ohjelmassa.
        Ja purjehdus niin....se onkin haluamistani kokemuksista vielä jäljellä..joten tänä kesänä.

        Näyttää vahvasti siltä, että ilman veijarointiakin eksytään helposti kirjallisuusaiheesta milloin minnekin.
        Jos ei puutarhaan, niin sitten ulapalle.
        Mutta minua se ei häiritse.
        Kaikella ystävyydellä arvon leidit.


      • yksilukija
        pääveijari kirjoitti:

        Näyttää vahvasti siltä, että ilman veijarointiakin eksytään helposti kirjallisuusaiheesta milloin minnekin.
        Jos ei puutarhaan, niin sitten ulapalle.
        Mutta minua se ei häiritse.
        Kaikella ystävyydellä arvon leidit.

        filosofia onkin laaja aihe, siihen mahtuu monta tarinaa veijareista ja veijarittarista, ja niitäkin näyttää löytyvän kirjojen ja puutarhojen lisäksi


      • utelias ikämies
        Likka321 kirjoitti:

        Mietin tässä, olenko onnellinen, jos ja kun en ole onneton.

        Nuo klassikot, joita tässä on etenkin naisvoimin kehiin heitelty, puhuttelevat hyvin eri tavoin eri ikäkausina. Kyllähän meillä monella on tuo maailmatuskavaihe ollut, jolloin Kafkat ja Hesset on sydän vereslihalla luettu.Pitäisiköhän kaivaa taas Karamazovin veljekset esiin ja katsoa, miten eläkeläiseen teos kolahtaa.Kun vain selviäisi niistä venäläisten lempinimien ryteiköistä, että tajuaisi, kenestä kulloinkin on puhe.

        oletko onneton? yksinäinen? sitäkö mietit?
        kova kirjoittamaan aikasi kuluksi ja lukemaan,
        tuskavaiheko?


      • yksilukija kirjoitti:

        filosofia onkin laaja aihe, siihen mahtuu monta tarinaa veijareista ja veijarittarista, ja niitäkin näyttää löytyvän kirjojen ja puutarhojen lisäksi

        tuskainen ja yksinäinen,ilmeisesti sama henkilö kolmessa eri viestissä.
        Niin,filosofia onkin niin laaja aihe,etä se liittyy kaikkeen elämässä.Mutta älähän huoli,vielä ennättäisit sinäkin muutakin kuin Seiskaa lukemaan.Kokeileppa,ahdistukses väistyy.


      • susmorsian kirjoitti:

        tuskainen ja yksinäinen,ilmeisesti sama henkilö kolmessa eri viestissä.
        Niin,filosofia onkin niin laaja aihe,etä se liittyy kaikkeen elämässä.Mutta älähän huoli,vielä ennättäisit sinäkin muutakin kuin Seiskaa lukemaan.Kokeileppa,ahdistukses väistyy.

        Jos filosofointi oikein apeaksi vetää, kannattaa ottaa Ievan äidin vinkistä (linkistä) vaarin.
        Kyllä se hetkeksi elämäntuskaa lieventää.


      • Likka321
        utelias ikämies kirjoitti:

        oletko onneton? yksinäinen? sitäkö mietit?
        kova kirjoittamaan aikasi kuluksi ja lukemaan,
        tuskavaiheko?

        Vai kova kirjoittamaan mielestäsi olen - puoli tuntia tai kokonainen tunti saattaa mennäkin parhaina päivinä tänne sepusteluun, vai olisivatko ne sittenkin niitä pahimpia päiviä.

        Tuo onnellisuuden pähkäily on yleistä filosofointia, eivät kaikki palstan viestit ole yksi yhteen omasta elmänvaiheesta tai kotioloista.
        Ihmisen saattaa olla ihan terveellistäkin tuntea tuskaa, kunhan se ei ole kokopäiväistä ja lamaannuttavaa.Kokopäiväonnellisuuskin varmaan rasittaisi.Päivässä on kuitenkin paljon tunteja ja aamuvirkku ehtii paljon.

        Yksinäisyyskin on monimuotoinen käsite.Suuren joukon keskellä, hälinässä sekin tunne usein korostuu.Kyllä,totta on ,että työelämästä poissa olevana olen vailla sitä vertaisryhmää.

        Aurinkoista kesää Sinullekin!


      • Venlastiina kirjoitti:

        Jos filosofointi oikein apeaksi vetää, kannattaa ottaa Ievan äidin vinkistä (linkistä) vaarin.
        Kyllä se hetkeksi elämäntuskaa lieventää.

        Kun nyt on lipsautettu filosofiasta musiikkiin ja jäniksiin niin otetteko huomanneet että Smetanan Moldaussa jänis istuu maassa torkkuen?


      • kirjoittaja..
        susmorsian kirjoitti:

        tuskainen ja yksinäinen,ilmeisesti sama henkilö kolmessa eri viestissä.
        Niin,filosofia onkin niin laaja aihe,etä se liittyy kaikkeen elämässä.Mutta älähän huoli,vielä ennättäisit sinäkin muutakin kuin Seiskaa lukemaan.Kokeileppa,ahdistukses väistyy.

        Voisitko neuvoa, mitä kirjoja aloittelijan kannattaisi lukea? Sellaisia helppotajuisia näin alkuun!
        Kiinnostusta kyllä olisi...


      • syrjäytynyt
        susmorsian kirjoitti:

        tuskainen ja yksinäinen,ilmeisesti sama henkilö kolmessa eri viestissä.
        Niin,filosofia onkin niin laaja aihe,etä se liittyy kaikkeen elämässä.Mutta älähän huoli,vielä ennättäisit sinäkin muutakin kuin Seiskaa lukemaan.Kokeileppa,ahdistukses väistyy.

        selvännäkija susmorsian saisit suhtautua yksinäisyyteen asiallisemmin. Ei ne sinun hienotkaan filosofiset kirjat auta syrjäytynyttä. Kumman herkästi teet johtopäätöksiä kirjoittajista. Luuletko että vain yhtä kirjoittajaa loukkaa sinun ylimielinen tyylisi?Leimaat Seiskan lukijoiksi noin vain, heittona lonkalta. No, niität mitä kylvät .Onneks olkoon vain sunulle, kun elämä noin hymyilee, ihan oman fiksuutesi ansiosta.


      • isoäiti*
        syrjäytynyt kirjoitti:

        selvännäkija susmorsian saisit suhtautua yksinäisyyteen asiallisemmin. Ei ne sinun hienotkaan filosofiset kirjat auta syrjäytynyttä. Kumman herkästi teet johtopäätöksiä kirjoittajista. Luuletko että vain yhtä kirjoittajaa loukkaa sinun ylimielinen tyylisi?Leimaat Seiskan lukijoiksi noin vain, heittona lonkalta. No, niität mitä kylvät .Onneks olkoon vain sunulle, kun elämä noin hymyilee, ihan oman fiksuutesi ansiosta.

        Yksinäinen puu kasvaa vahvaksi.


      • Aleksanteri Viidestoista
        syrjäytynyt kirjoitti:

        selvännäkija susmorsian saisit suhtautua yksinäisyyteen asiallisemmin. Ei ne sinun hienotkaan filosofiset kirjat auta syrjäytynyttä. Kumman herkästi teet johtopäätöksiä kirjoittajista. Luuletko että vain yhtä kirjoittajaa loukkaa sinun ylimielinen tyylisi?Leimaat Seiskan lukijoiksi noin vain, heittona lonkalta. No, niität mitä kylvät .Onneks olkoon vain sunulle, kun elämä noin hymyilee, ihan oman fiksuutesi ansiosta.

        Tarkoitus oli vastata. Mutta hierarkia oli liian syvä.
        Ehkä se Smetanan "Isänmaani" sarja pitää sisällään säveltäjän filosofisen näkemyksen kotimaan maisemien sisällyttämisestä musiikkiin.
        Sieltä tosiaan löytyy se maassa torkkuva jäniskin.
        Myös Brahms on käyttänyt kansanmusiikin aiheita sävellyksissään.
        Eräänlaista musiikin filosofiaahan se on.


      • isoäiti*
        Venlastiina kirjoitti:

        Dostojevskin Rikos ja rangaistus on eräs tärkeimmistä kirjoistani. Luen sen pari kertaa vuodessa, ja aina siitä löytyy jotakin uutta.
        Alkuvuosikymmeninä sitä lukiessani suorastaan "elin" Raskolnikovina.
        Sitten kerran sairaana ollessani, löysin Sonjan, joka siihen asti oli ollut vain yksi henkilö muitten joukossa.
        Flunssa ja korkea kuumehan minulla vain oli, mutta tunsin itseni skitsofreenikoksi, niin täydellisesti nämä kirjan henkilöt ottivat minut valtaansa.

        En koskaan lakkaa ihmettelemästä, että joku osaa kirjoittaa niin elävästi kuin Dostojevski. Onko muuta selitystä kuin se, että nerous ja hulluus kulkevat käsi kädessä?

        Moikan rannalla kävellessä voit vieläkin kuulla Raskolnikovin askeleet
        ja nähdä hänet harmaaseen palttoonsa kääriytyneenä pienen koiransa kanssa.


      • Hintriika1 kirjoitti:

        Vain yksi tietty poliitikko pystyy (omien sanojensa mukaan) lukemaan jonkun dostojevskiläisen tiiliskiven päivässä! Siitä väitteestä aikanaan vitsailtiin... Minulla ainakin kesti useamman viikon lukea esim. "Rikos ja rangaistus".

        Minä luen kyllä joka päivä kirjaa, mutta en sentään kirjaa päivässä. Ja jos sen aloittaa, niin kannattaa yleensä lopettaakin sinne viimeiseen sivuun (sitä varmaan LateVaankin tarkoitti).

        Viimeksi luin loppuun Tuomiojan "häivähdys punaista". Se pani miettimään Hella Wuolijoen kimuranttia luonnetta. Niskavuori-sarja ym. ovat aivan upeita teoksia, mutta melkoisen ristiriitainen persoona niiden kirjoittaja on ollut.

        Kesäksi yleensä vaihdan kevyempään. On olemassa esim. älyllisiä dekkareita, joissa pohditaan paljon muutakin kuin niitä murhia. Pohjoismaisista dekkareista monet ovat laatutavaraa siinä kuin romaanitkin.

        TV-ohjelmassa hän näytti edelleen elinvoimaiselta,eloisalta,hyvänen aika,täyttääkös hän tänä vuonna jo 90 vuotta!Tuntuu,että G.S.on tehnyt elämästään haluamansa elämän,kuten latteasti sanomme "toteuttanut" itsensä.
        Yksi hänen oma ohjeensa oli:"Carpe Diem"=poimi päivä,tarkoittanee kai kehotusta:elä joka päivä!Tuollahan joku tarkkakatseisena huomasi,että puhumme kirjallisuudesta,purjehtimisesta,puutarhanhoidosta jne.Ne mahtuvat toki erinomaisesti otsikon "filosofia" alle.Sitähän se filosofia,ajatusten sisäistämistä omassa elämässään.
        Göran Schildtillä oli ystävinään ennenkaikkea filosofi George von Wright,myös Alvar Alto ja Dario Fo....vahvat vuorovaikutukset,varmasti paljon annettavaa toinen toisilleen.
        Olenkin jopa lapsellisen innostuneesti osallistunut pähkäilyymme,liikutellut taas välillä paikoilleen juuttuneita aivosolujani.Koska pidämme pähkäilystä,meidän ei tarvinne selitellä syitä ajatuksillemme ja mielipiteillemme.Asiattomat huomauttelut tuolla välillä vain kertovat ko.henkilöstä hyvinkin paljon.
        Helposti voimme jatkaa tästä kirjallisuuskuulumisten vaihdosta-eikö vain!
        Itse luin viimeksi Dalai Laman ajatuksia.Lukemisessa oli pitempiaikainen tauko,tunnen,että milloin mikin asia on vuorostaan päällimmäisenä.Jaksoissa elettyä elämää,ei siis kovin yksitoikkoista.
        Kiitos teille antoisista ajatuksista!
        Mieli virkistyneenä....


      • susmorsian kirjoitti:

        TV-ohjelmassa hän näytti edelleen elinvoimaiselta,eloisalta,hyvänen aika,täyttääkös hän tänä vuonna jo 90 vuotta!Tuntuu,että G.S.on tehnyt elämästään haluamansa elämän,kuten latteasti sanomme "toteuttanut" itsensä.
        Yksi hänen oma ohjeensa oli:"Carpe Diem"=poimi päivä,tarkoittanee kai kehotusta:elä joka päivä!Tuollahan joku tarkkakatseisena huomasi,että puhumme kirjallisuudesta,purjehtimisesta,puutarhanhoidosta jne.Ne mahtuvat toki erinomaisesti otsikon "filosofia" alle.Sitähän se filosofia,ajatusten sisäistämistä omassa elämässään.
        Göran Schildtillä oli ystävinään ennenkaikkea filosofi George von Wright,myös Alvar Alto ja Dario Fo....vahvat vuorovaikutukset,varmasti paljon annettavaa toinen toisilleen.
        Olenkin jopa lapsellisen innostuneesti osallistunut pähkäilyymme,liikutellut taas välillä paikoilleen juuttuneita aivosolujani.Koska pidämme pähkäilystä,meidän ei tarvinne selitellä syitä ajatuksillemme ja mielipiteillemme.Asiattomat huomauttelut tuolla välillä vain kertovat ko.henkilöstä hyvinkin paljon.
        Helposti voimme jatkaa tästä kirjallisuuskuulumisten vaihdosta-eikö vain!
        Itse luin viimeksi Dalai Laman ajatuksia.Lukemisessa oli pitempiaikainen tauko,tunnen,että milloin mikin asia on vuorostaan päällimmäisenä.Jaksoissa elettyä elämää,ei siis kovin yksitoikkoista.
        Kiitos teille antoisista ajatuksista!
        Mieli virkistyneenä....

        Jossain vaiheessa Maalaismies nimitti minuakin "palstan" filosofiksi. Onko siis kaikki ajateltu filosofiaa?

        Kävin wikipediassa katsomassa filosofian määritelmiä. Tässä ketjussa on keskusteltu, minusta, filosofeista enemmän kuin filosofiasta.

        Minä en kumpaankaan pysty!


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Jossain vaiheessa Maalaismies nimitti minuakin "palstan" filosofiksi. Onko siis kaikki ajateltu filosofiaa?

        Kävin wikipediassa katsomassa filosofian määritelmiä. Tässä ketjussa on keskusteltu, minusta, filosofeista enemmän kuin filosofiasta.

        Minä en kumpaankaan pysty!

        Sitähän se yksinkertaisesti on...kas vain...ajattelemista.
        Kikki tähänastinen johdattelua aiheeseen...jatketaanpa itse aiheesta--fikosofiasta!Heh-heh!
        Hyvää kesän alkua!


      • isoäiti* kirjoitti:

        Moikan rannalla kävellessä voit vieläkin kuulla Raskolnikovin askeleet
        ja nähdä hänet harmaaseen palttoonsa kääriytyneenä pienen koiransa kanssa.

        Juuri näin, isoäiti!


      • vaatimaton lukija
        susmorsian kirjoitti:

        Sitähän se yksinkertaisesti on...kas vain...ajattelemista.
        Kikki tähänastinen johdattelua aiheeseen...jatketaanpa itse aiheesta--fikosofiasta!Heh-heh!
        Hyvää kesän alkua!

        jotain helppotajuista pyydettiin suosittelemaan, mutta pitää vaan jatkaa loputtomiin leuhkimista. Fiksumpi älyäisi lopettaa jo.Mutta onneks olkoon vaan, nyt löysikin kaksi vertaistaan toisensa.


      • Maalaismies*
        susmorsian kirjoitti:

        Sitähän se yksinkertaisesti on...kas vain...ajattelemista.
        Kikki tähänastinen johdattelua aiheeseen...jatketaanpa itse aiheesta--fikosofiasta!Heh-heh!
        Hyvää kesän alkua!

        Voin hyvin kuvitella Ruuneperin pähkäilemässä Heideggerin määritelmää filosofiasta: "Sana filosofia kertoo, että filosofia on jotakin, joka alusta lähtien määrittelee kreikkalaisen maailman olemassaoloa. Ja enemmänkin - filosofia määrittelee länsimaiseurooppalaisen historiamme sisimmän pohjavirran."

        Jätän osaltani filosofian tällä kertaa tähän ennen kuin hekin, jotka eivät tätä ketjua lue, hermostuvat.


      • olavi...
        Venlastiina kirjoitti:

        Juuri näin, isoäiti!

        eihän Raskolnikovia unohda, olenhan monia klassikko kirjoja lukenut en väheksy filosofeja,
        Veikko Huovisenkin hahmo, joka kulutti aikaansa atomin sisintä olemusta miettimällä on yksi parhaista.
        Jos näen monia mainintoja jostakin kirjasta kiinnostun lukemaan havaitakseni ettenhän ymmärrä.
        Mutta eise haittaa, monet ovat sitten ymmärrettäviäkin.


      • ymmärsin jotenkuten intohimoisen kirjoituksesi.Käsityksemme eroavat todellakin aika tavalla tämän esimerkiksi ottamani filosofin aatoksista,huhuh,mutta hyvä kuulla eilainen paatoksellinenkin mielipide.
        Minulla on myös oikeus ja sitä oikeutta taatusti käytän,kertoa,että oman elämänkokemukseni olen taatusti omalla elämälläni koonnut,en omaksumalla kenenkään oppeja.Sen enempiä vaahtoamatta,kerron myös,että olen aika voimakastahtoinen ja paljoakaan järkeilyä en ole omassa hyvässä elämässäni tainnut käyttää.
        Ihan tyytyväisenä itteensä terveisin Sus.


      • isoäiti*
        susmorsian kirjoitti:

        ymmärsin jotenkuten intohimoisen kirjoituksesi.Käsityksemme eroavat todellakin aika tavalla tämän esimerkiksi ottamani filosofin aatoksista,huhuh,mutta hyvä kuulla eilainen paatoksellinenkin mielipide.
        Minulla on myös oikeus ja sitä oikeutta taatusti käytän,kertoa,että oman elämänkokemukseni olen taatusti omalla elämälläni koonnut,en omaksumalla kenenkään oppeja.Sen enempiä vaahtoamatta,kerron myös,että olen aika voimakastahtoinen ja paljoakaan järkeilyä en ole omassa hyvässä elämässäni tainnut käyttää.
        Ihan tyytyväisenä itteensä terveisin Sus.

        On helppoa olla samaa mieltä,
        siis helppoa olla mieletön,
        vaan enemmän löytää, kun poikkeaa tieltä
        ja oikaisee läpi metsikön.

        Juice


      • isoäiti* kirjoitti:

        On helppoa olla samaa mieltä,
        siis helppoa olla mieletön,
        vaan enemmän löytää, kun poikkeaa tieltä
        ja oikaisee läpi metsikön.

        Juice

        tosi sopivat päätössäkeet.
        Tällä erää pähkäily riittää minulle...sopivasti kaikkea!
        Hyvääkesää toivottaen
        Katri Valan runon säestyksellä:

        Kukkiva maa.

        Maa kuohuu syreenien sinipunaisia terttuja,
        pihlajain valkeata kukkahärmää,
        tervakkojen punaisia tähtisikermiä.
        Sinisiä,keltaisia,valkeita kukkia
        lainehtivat niityt mielettöminä merinä.
        Ja tuoksua!
        Ihanampaa kuin pyhä suitsutus!
        Kuumaa ja värisevää ja hulluksijuovuttavaa,
        pakanallista maan ihon tuoksua1


        Elää,elää,elää!
        Elää raivokkaasti elämän korkea hetki,
        terälehdet äärimmilleen auenneina,
        elää ihanasti kukkien,
        tuoksustansa,auringosta hourien-
        huumaavasti,täyteläästi elää!

        Mitä siitä,että kuolema tulee!
        Mitä siitä,että monivärinen ihanuus
        varisee kuihtuneena maahan.
        Onhan kukittu kerta!
        On paistanut aurinko,
        taivaan suuri ja polttava rakkaus,
        suoraan kukkasydämiin,
        olemusten värisevään pohjaan asti!


      • uzma-m
        susmorsian kirjoitti:

        tosi sopivat päätössäkeet.
        Tällä erää pähkäily riittää minulle...sopivasti kaikkea!
        Hyvääkesää toivottaen
        Katri Valan runon säestyksellä:

        Kukkiva maa.

        Maa kuohuu syreenien sinipunaisia terttuja,
        pihlajain valkeata kukkahärmää,
        tervakkojen punaisia tähtisikermiä.
        Sinisiä,keltaisia,valkeita kukkia
        lainehtivat niityt mielettöminä merinä.
        Ja tuoksua!
        Ihanampaa kuin pyhä suitsutus!
        Kuumaa ja värisevää ja hulluksijuovuttavaa,
        pakanallista maan ihon tuoksua1


        Elää,elää,elää!
        Elää raivokkaasti elämän korkea hetki,
        terälehdet äärimmilleen auenneina,
        elää ihanasti kukkien,
        tuoksustansa,auringosta hourien-
        huumaavasti,täyteläästi elää!

        Mitä siitä,että kuolema tulee!
        Mitä siitä,että monivärinen ihanuus
        varisee kuihtuneena maahan.
        Onhan kukittu kerta!
        On paistanut aurinko,
        taivaan suuri ja polttava rakkaus,
        suoraan kukkasydämiin,
        olemusten värisevään pohjaan asti!

        mielenkiintoisesta ketjusta,kerrankin jotain ajattelun arvoista lukemista kaikilta osaanottajilta,aina smaamielta oleminen on mieletonta,oman mielensa ilmaisu on jo filosofiaa,hyvaa jatkoa vain.


      • vaatimaton lukija kirjoitti:

        jotain helppotajuista pyydettiin suosittelemaan, mutta pitää vaan jatkaa loputtomiin leuhkimista. Fiksumpi älyäisi lopettaa jo.Mutta onneks olkoon vaan, nyt löysikin kaksi vertaistaan toisensa.

        Liekö ollut filosofi, joka on sanonut, että vaatimattomuus kaunistaa. Tunnetko kaunistavasi tätä palstaa?

        Vain ylihalveksija voi halveksia halveksittuja - meitä, itsesi mukaan lukien.

        Fiksut tietävät, etteivät ole muita fiksumpia!

        Kehotat muita lopettamaan kun itse aloitat.


      • muuan lukija
        uzma-m kirjoitti:

        mielenkiintoisesta ketjusta,kerrankin jotain ajattelun arvoista lukemista kaikilta osaanottajilta,aina smaamielta oleminen on mieletonta,oman mielensa ilmaisu on jo filosofiaa,hyvaa jatkoa vain.

        Harvoin luen koko ketjua, mutta tässä on dynamiikkaa ja aitoa toinen toiselleen vastaamistakin. Hyviä tyyppejä olette jokikinen!Filosofista lakkiaispäivää, gaudeamus igitur!


      • Maalaismies*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Jossain vaiheessa Maalaismies nimitti minuakin "palstan" filosofiksi. Onko siis kaikki ajateltu filosofiaa?

        Kävin wikipediassa katsomassa filosofian määritelmiä. Tässä ketjussa on keskusteltu, minusta, filosofeista enemmän kuin filosofiasta.

        Minä en kumpaankaan pysty!

        H.V. Tuo, että kyselet ja etsit vastausta kysymykseen mitä filosofia on, osoittaa filosofisen luonteesi. Filosofia on pohtinut aina mitä ajattelu, tieto ja pelkästään tämä oleminen on.

        Toiset luulevat tietävänsä, ne jotka eivät tiedä, koettavat ottaa selvää - siis pähkäillä näitä kysymyksiä. Sitä filosofia on, ei sen kummempaa!


      • Sinikynä
        muuan lukija kirjoitti:

        Harvoin luen koko ketjua, mutta tässä on dynamiikkaa ja aitoa toinen toiselleen vastaamistakin. Hyviä tyyppejä olette jokikinen!Filosofista lakkiaispäivää, gaudeamus igitur!

        Olen samaa mieltä "muuan lukijan" kanssa siitä, että tässä ketjussa on nähtävissä muutosta parempaan suuntaan täällä palstoilla.
        Parhaiten keskustelun aitous näyttäytyy, kun lukee ketjua siten, että vaihtaa keskustelujen esitystavan siten, että "puheenvuorot" ovat peräkkäin.
        Uskoakseni monet tietävät tämän mahdollisuuden, mutta siltä varalta, että joukossa olisi joku, joka ei tiedä, kerrottakoon, että vaihtaminen tapahtuu oikealta ylhäältä, missä lukee "Viestien esitystapa". Klikkaamalla sitä keskimmäistä, on "puheenvuorot" luettavissa peräkkäin.

        Täällä on keskusteltu siitä, mitä filosofia on.
        Tietosanakirjoissa siitä esitetään moniaita versioita.
        Tavalliselle tallaajalle filosofia on yksinkertaisesti, kuten "Maalaismies" tänä aamuna sanoi,asioiden ja ilmiöiden "pähkäilyä".
        Jos siihen haluaisi jotain lisätä, niin mielestäni filosofia on kaiken olevaisen kyseenalaistamista.
        Lapsenmielinen uteliaisuus kaikkea kohtaan on mielestäni filosofointia parhaimmillaan.
        Nyt onnittelemaan meidän perheen uutta "filosofia", vanhinta lastenlasta (19 v.) meidän perheessä, joka saa tänään valkolakin.


      • Sinikynä kirjoitti:

        Olen samaa mieltä "muuan lukijan" kanssa siitä, että tässä ketjussa on nähtävissä muutosta parempaan suuntaan täällä palstoilla.
        Parhaiten keskustelun aitous näyttäytyy, kun lukee ketjua siten, että vaihtaa keskustelujen esitystavan siten, että "puheenvuorot" ovat peräkkäin.
        Uskoakseni monet tietävät tämän mahdollisuuden, mutta siltä varalta, että joukossa olisi joku, joka ei tiedä, kerrottakoon, että vaihtaminen tapahtuu oikealta ylhäältä, missä lukee "Viestien esitystapa". Klikkaamalla sitä keskimmäistä, on "puheenvuorot" luettavissa peräkkäin.

        Täällä on keskusteltu siitä, mitä filosofia on.
        Tietosanakirjoissa siitä esitetään moniaita versioita.
        Tavalliselle tallaajalle filosofia on yksinkertaisesti, kuten "Maalaismies" tänä aamuna sanoi,asioiden ja ilmiöiden "pähkäilyä".
        Jos siihen haluaisi jotain lisätä, niin mielestäni filosofia on kaiken olevaisen kyseenalaistamista.
        Lapsenmielinen uteliaisuus kaikkea kohtaan on mielestäni filosofointia parhaimmillaan.
        Nyt onnittelemaan meidän perheen uutta "filosofia", vanhinta lastenlasta (19 v.) meidän perheessä, joka saa tänään valkolakin.

        Tuohon filosofiaan jotakin sanoakseni.

        Lapsuudessani ja nuoruudessanikin, minulla oli käsityksenä, että filosofia=viisaustiede. Edellistä ikäänkuin vahvistaa se, että on eri tiedekunnista valmistuneita, jotka ovat fil.kand. fil.maist. tai fil.tri arvoisia. Kieliä fysiikkaa tai kemiaa opiskelleet ovat ainakin näitä.


      • Maalaismies*
        Ruuneperi kirjoitti:

        Tuohon filosofiaan jotakin sanoakseni.

        Lapsuudessani ja nuoruudessanikin, minulla oli käsityksenä, että filosofia=viisaustiede. Edellistä ikäänkuin vahvistaa se, että on eri tiedekunnista valmistuneita, jotka ovat fil.kand. fil.maist. tai fil.tri arvoisia. Kieliä fysiikkaa tai kemiaa opiskelleet ovat ainakin näitä.

        Sokrates väitti olevansa viisauden ystävä tai rakastaja (filosofos) mutta ei viisas (sofos).


      • LounaTuuli..
        Sinikynä kirjoitti:

        Olen samaa mieltä "muuan lukijan" kanssa siitä, että tässä ketjussa on nähtävissä muutosta parempaan suuntaan täällä palstoilla.
        Parhaiten keskustelun aitous näyttäytyy, kun lukee ketjua siten, että vaihtaa keskustelujen esitystavan siten, että "puheenvuorot" ovat peräkkäin.
        Uskoakseni monet tietävät tämän mahdollisuuden, mutta siltä varalta, että joukossa olisi joku, joka ei tiedä, kerrottakoon, että vaihtaminen tapahtuu oikealta ylhäältä, missä lukee "Viestien esitystapa". Klikkaamalla sitä keskimmäistä, on "puheenvuorot" luettavissa peräkkäin.

        Täällä on keskusteltu siitä, mitä filosofia on.
        Tietosanakirjoissa siitä esitetään moniaita versioita.
        Tavalliselle tallaajalle filosofia on yksinkertaisesti, kuten "Maalaismies" tänä aamuna sanoi,asioiden ja ilmiöiden "pähkäilyä".
        Jos siihen haluaisi jotain lisätä, niin mielestäni filosofia on kaiken olevaisen kyseenalaistamista.
        Lapsenmielinen uteliaisuus kaikkea kohtaan on mielestäni filosofointia parhaimmillaan.
        Nyt onnittelemaan meidän perheen uutta "filosofia", vanhinta lastenlasta (19 v.) meidän perheessä, joka saa tänään valkolakin.

        Perässä tullaan pikku hiljaa,

        mutta vielä on aikaa tuohon ilojuhlaan!

        Sukulaistyttöä postitse muistin lahjashekillä.


      • LounaTuuli..
        Ruuneperi kirjoitti:

        Tuohon filosofiaan jotakin sanoakseni.

        Lapsuudessani ja nuoruudessanikin, minulla oli käsityksenä, että filosofia=viisaustiede. Edellistä ikäänkuin vahvistaa se, että on eri tiedekunnista valmistuneita, jotka ovat fil.kand. fil.maist. tai fil.tri arvoisia. Kieliä fysiikkaa tai kemiaa opiskelleet ovat ainakin näitä.

        mutta en silti viisaustieteilijänä itseäni pidä.

        Nimitykset ovat perinteisiä, ja ne kätkevät

        alleen sen, että sen haltija on tavallinen ihminen,

        työtä paljon elämässään tehnyt, ajettelemaan ja

        'pähkäilemään' tottunut ja edelleenkin sitä harrastava.


      • Sinikynä
        Maalaismies* kirjoitti:

        H.V. Tuo, että kyselet ja etsit vastausta kysymykseen mitä filosofia on, osoittaa filosofisen luonteesi. Filosofia on pohtinut aina mitä ajattelu, tieto ja pelkästään tämä oleminen on.

        Toiset luulevat tietävänsä, ne jotka eivät tiedä, koettavat ottaa selvää - siis pähkäillä näitä kysymyksiä. Sitä filosofia on, ei sen kummempaa!

        Nyt on taas se kauan ja hartaasti odotettu kesä.
        Uudet ylioppilaat on lakitettu, samppakaljat juotu ja juhlat juhlittu.
        Näin kauniina ja lämpimänä alkukesän aamuna ei ajatus oikein taivu kovin vaativiin kiemuroihin, josko muulloinkaan.
        Sattui aamun maakunnallisesta sanomalehdestä silmiini, osin hieman hupaisakin juttu, jossa joku kolumnisti pähkäili käsitteellä "muutama".
        Juttu pani hieman vauhtia ns. harmaisiin aivosoluihini ja aloin minäkin pähkäillä asiaa.
        Paljonko on muutama?
        Olen joskus kuullut väitettävän, että tumman heimon (ns. mustalaisten) muutama on kuusi.
        Kuulemani mukaan, mustalaismies oli muinoin mennyt kauppapuotiin ja pyytänyt kauppiaalta muutaman paperossin.
        Kauppias oli antanut viisi paperossia,jolloin pyytäjä oli tokaissut, että anna vielä yksi.
        Näin saatiin eräs täsmennys käsitteeseen muutama.
        Koska tässä on nyt kysymyksessä konkreettinen esimerkki, siitä mitä filosofia voi olla käytännössä, olisi mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä palstan filosofit ovat tästä filosofisesta asiasta?
        Siis paljonko on muutama?


      • Sinikynä kirjoitti:

        Nyt on taas se kauan ja hartaasti odotettu kesä.
        Uudet ylioppilaat on lakitettu, samppakaljat juotu ja juhlat juhlittu.
        Näin kauniina ja lämpimänä alkukesän aamuna ei ajatus oikein taivu kovin vaativiin kiemuroihin, josko muulloinkaan.
        Sattui aamun maakunnallisesta sanomalehdestä silmiini, osin hieman hupaisakin juttu, jossa joku kolumnisti pähkäili käsitteellä "muutama".
        Juttu pani hieman vauhtia ns. harmaisiin aivosoluihini ja aloin minäkin pähkäillä asiaa.
        Paljonko on muutama?
        Olen joskus kuullut väitettävän, että tumman heimon (ns. mustalaisten) muutama on kuusi.
        Kuulemani mukaan, mustalaismies oli muinoin mennyt kauppapuotiin ja pyytänyt kauppiaalta muutaman paperossin.
        Kauppias oli antanut viisi paperossia,jolloin pyytäjä oli tokaissut, että anna vielä yksi.
        Näin saatiin eräs täsmennys käsitteeseen muutama.
        Koska tässä on nyt kysymyksessä konkreettinen esimerkki, siitä mitä filosofia voi olla käytännössä, olisi mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä palstan filosofit ovat tästä filosofisesta asiasta?
        Siis paljonko on muutama?

        Itse en pähkäilyssäni pääse noin täsmälliseen tulokseen kuin kuusi.

        Ehkäpä ruotsin några tai englannin few, antavat tuntumaa asiaan.

        Kun muutama tarkoittaa minusta noin-lukua, se olisi 3-5.


      • dipl. telefonologi
        Ruuneperi kirjoitti:

        Itse en pähkäilyssäni pääse noin täsmälliseen tulokseen kuin kuusi.

        Ehkäpä ruotsin några tai englannin few, antavat tuntumaa asiaan.

        Kun muutama tarkoittaa minusta noin-lukua, se olisi 3-5.

        Joskus olen kirjallisuudessa huomannut, että muutamaa on käytetty eräs-sanan synonyymina.
        Päivänä muutamana, eräänä päivänä.

        Kolmea enemmän on jo monta. Olen kuullut lasten laskevan että yks, kaks, kolme, monta.
        Muutamasta en tiedä, mutta asuinkaverini arvelee, että se on pari-kolme.


      • Hintriika1
        dipl. telefonologi kirjoitti:

        Joskus olen kirjallisuudessa huomannut, että muutamaa on käytetty eräs-sanan synonyymina.
        Päivänä muutamana, eräänä päivänä.

        Kolmea enemmän on jo monta. Olen kuullut lasten laskevan että yks, kaks, kolme, monta.
        Muutamasta en tiedä, mutta asuinkaverini arvelee, että se on pari-kolme.

        Minä luin kaiketi saman kielipähkäilyn jo eilisestä lehdestä. Mietittyäni asiaa, tulin johtopäätökseen, että MUUTAMA ON VÄHEMMÄN KUIN NORMAALIMÄÄRÄ.

        Ajatelkaapa sanaa eri yhteyksissä ! Jos taivaalta tulee muutama vesipisara, niin ei se ole vielä sade. Jos torikokoukseen tulee muutama ihminen, niin se ei ole yleisömenestys. Tai jos taskussa on muutama lantti, niin sillä rahalla ei vielä juhlita.

        Tietääkö joku, paljonko on "n per 2"? Eräällä matikanopettajallani oli siihen täsmällinen vastaus eli "7". Väite perustui siihen, että "n" on aakkosten 14. kirjain, joten 14 per 2 = 7. Hänen kanssaan oli turha väitellä asian matemaattistieteellisestä oikeaoppisuudesta.


      • LounaTuuli..
        Hintriika1 kirjoitti:

        Minä luin kaiketi saman kielipähkäilyn jo eilisestä lehdestä. Mietittyäni asiaa, tulin johtopäätökseen, että MUUTAMA ON VÄHEMMÄN KUIN NORMAALIMÄÄRÄ.

        Ajatelkaapa sanaa eri yhteyksissä ! Jos taivaalta tulee muutama vesipisara, niin ei se ole vielä sade. Jos torikokoukseen tulee muutama ihminen, niin se ei ole yleisömenestys. Tai jos taskussa on muutama lantti, niin sillä rahalla ei vielä juhlita.

        Tietääkö joku, paljonko on "n per 2"? Eräällä matikanopettajallani oli siihen täsmällinen vastaus eli "7". Väite perustui siihen, että "n" on aakkosten 14. kirjain, joten 14 per 2 = 7. Hänen kanssaan oli turha väitellä asian matemaattistieteellisestä oikeaoppisuudesta.

        Jos sadetta odotellaan, muutama vesipisara on vähän.

        Sama pätee torikokouksen osanottajamäärään.

        Mutta viikonlopun hukkumiskuolemia kerrottaissa

        muutama on jo paljon, koska odotetaan nollaa.

        ***

        Yleensä 1, pari, muutama... eli muutama olisi 3 - 5.


      • Maalaismies*
        Hintriika1 kirjoitti:

        Minä luin kaiketi saman kielipähkäilyn jo eilisestä lehdestä. Mietittyäni asiaa, tulin johtopäätökseen, että MUUTAMA ON VÄHEMMÄN KUIN NORMAALIMÄÄRÄ.

        Ajatelkaapa sanaa eri yhteyksissä ! Jos taivaalta tulee muutama vesipisara, niin ei se ole vielä sade. Jos torikokoukseen tulee muutama ihminen, niin se ei ole yleisömenestys. Tai jos taskussa on muutama lantti, niin sillä rahalla ei vielä juhlita.

        Tietääkö joku, paljonko on "n per 2"? Eräällä matikanopettajallani oli siihen täsmällinen vastaus eli "7". Väite perustui siihen, että "n" on aakkosten 14. kirjain, joten 14 per 2 = 7. Hänen kanssaan oli turha väitellä asian matemaattistieteellisestä oikeaoppisuudesta.

        Nuorimmainen lapsen lapsemme tulee joka torstai meille. Kuluneen viikon aikana olen kerännyt ylijäämäkolikot taskun pohjalle. Hänen lähtiessään kouraisen kolikot taskusta sanoen: tässä muutama kolikko...

        Piti oikein tarkistaa Nykysuomen sanakirjasta "muutaman" merkityksen. Sen sanotaan olevan määritelmä " lukumäärältään epämääräisistä olioista t. asioista..."


      • likimäärin
        Hintriika1 kirjoitti:

        Minä luin kaiketi saman kielipähkäilyn jo eilisestä lehdestä. Mietittyäni asiaa, tulin johtopäätökseen, että MUUTAMA ON VÄHEMMÄN KUIN NORMAALIMÄÄRÄ.

        Ajatelkaapa sanaa eri yhteyksissä ! Jos taivaalta tulee muutama vesipisara, niin ei se ole vielä sade. Jos torikokoukseen tulee muutama ihminen, niin se ei ole yleisömenestys. Tai jos taskussa on muutama lantti, niin sillä rahalla ei vielä juhlita.

        Tietääkö joku, paljonko on "n per 2"? Eräällä matikanopettajallani oli siihen täsmällinen vastaus eli "7". Väite perustui siihen, että "n" on aakkosten 14. kirjain, joten 14 per 2 = 7. Hänen kanssaan oli turha väitellä asian matemaattistieteellisestä oikeaoppisuudesta.

        viiskuus puolikymmentä.


      • uzma-m
        likimäärin kirjoitti:

        viiskuus puolikymmentä.

        enemman kuin pari, kolme,vahemman kuin moni tai usea?


      • uzma-m
        likimäärin kirjoitti:

        viiskuus puolikymmentä.

        kuin pari, kolme,vahemman kuin moni tai usea?


      • Likka321
        Sinikynä kirjoitti:

        Olen samaa mieltä "muuan lukijan" kanssa siitä, että tässä ketjussa on nähtävissä muutosta parempaan suuntaan täällä palstoilla.
        Parhaiten keskustelun aitous näyttäytyy, kun lukee ketjua siten, että vaihtaa keskustelujen esitystavan siten, että "puheenvuorot" ovat peräkkäin.
        Uskoakseni monet tietävät tämän mahdollisuuden, mutta siltä varalta, että joukossa olisi joku, joka ei tiedä, kerrottakoon, että vaihtaminen tapahtuu oikealta ylhäältä, missä lukee "Viestien esitystapa". Klikkaamalla sitä keskimmäistä, on "puheenvuorot" luettavissa peräkkäin.

        Täällä on keskusteltu siitä, mitä filosofia on.
        Tietosanakirjoissa siitä esitetään moniaita versioita.
        Tavalliselle tallaajalle filosofia on yksinkertaisesti, kuten "Maalaismies" tänä aamuna sanoi,asioiden ja ilmiöiden "pähkäilyä".
        Jos siihen haluaisi jotain lisätä, niin mielestäni filosofia on kaiken olevaisen kyseenalaistamista.
        Lapsenmielinen uteliaisuus kaikkea kohtaan on mielestäni filosofointia parhaimmillaan.
        Nyt onnittelemaan meidän perheen uutta "filosofia", vanhinta lastenlasta (19 v.) meidän perheessä, joka saa tänään valkolakin.

        Onnittelut ja lämpimät halaukset ensimmäisen lapsenlapsen saavutuksesta! Tämä mummi saa odotella vielä kymmenisen vuotta, mutta sittenhän niitä lastenlasten lakkiaisia on toivon mukaan kahdetkin parhaana vuonna.Saa nähdä, säilyykö Suomessa tuo yo-kirjoitusperinne, onhan senkin lakkauttamisella kannattajia.

        Palailin tänään Päijänteen rannalta lakkiaisreissulta. Juhlittava on lypsykarjatilan poika, ja komea näky olivatkin rauhallisina laiduntavat lehmät vihreässä peltomaisemassa. Pikkuvieraiden juhlavaatteissa oli vahtimista, kun he kävivät hevosia ja lampaitakin tervehtimässä.

        19-vuotiaan kanssa on antoisaa filosofoida, sen ikäinenhän on juuri omaksunut valtaisan tietomäärän yo-kirjoitusten alla .On unelmia ja uratoiveita, elämä edessä aikuisuuden kynnyksellä. Monella alkaa vain armoton pääsykoepänttääminen ja preppauskurssit heti.

        Minä olen hyvin samalla aaltopituudella 9-vuotiaan lapsenlapseni kanssa. Tytöllä on varmat mielipiteet ,esim. mitkä vaatteet mummille sopivat ja teemme toisillemme fantasiakampauksia.Hänen ja 7-vuotiaan siskonsa kanssa kehittelemme uutta nukketeatterinäyelmää kesällä suvun piirissä esitettäväksi.Käsikirjoitus on tietysti erittäin syvällisen filosofinen.


      • filosofiaa
        LounaTuuli.. kirjoitti:

        Perässä tullaan pikku hiljaa,

        mutta vielä on aikaa tuohon ilojuhlaan!

        Sukulaistyttöä postitse muistin lahjashekillä.

        Shekki varmaan ilahdutti. Harvoinpa mummit ja ukit onnistuvat ostaamaan mieluista yllätys lahjaa nuorille.


      • vuoksi.
        susmorsian kirjoitti:

        ymmärsin jotenkuten intohimoisen kirjoituksesi.Käsityksemme eroavat todellakin aika tavalla tämän esimerkiksi ottamani filosofin aatoksista,huhuh,mutta hyvä kuulla eilainen paatoksellinenkin mielipide.
        Minulla on myös oikeus ja sitä oikeutta taatusti käytän,kertoa,että oman elämänkokemukseni olen taatusti omalla elämälläni koonnut,en omaksumalla kenenkään oppeja.Sen enempiä vaahtoamatta,kerron myös,että olen aika voimakastahtoinen ja paljoakaan järkeilyä en ole omassa hyvässä elämässäni tainnut käyttää.
        Ihan tyytyväisenä itteensä terveisin Sus.

        Kukapa kissan hännän notaa ellei kissa itse.


      • Sinikynä kirjoitti:

        Olen samaa mieltä "muuan lukijan" kanssa siitä, että tässä ketjussa on nähtävissä muutosta parempaan suuntaan täällä palstoilla.
        Parhaiten keskustelun aitous näyttäytyy, kun lukee ketjua siten, että vaihtaa keskustelujen esitystavan siten, että "puheenvuorot" ovat peräkkäin.
        Uskoakseni monet tietävät tämän mahdollisuuden, mutta siltä varalta, että joukossa olisi joku, joka ei tiedä, kerrottakoon, että vaihtaminen tapahtuu oikealta ylhäältä, missä lukee "Viestien esitystapa". Klikkaamalla sitä keskimmäistä, on "puheenvuorot" luettavissa peräkkäin.

        Täällä on keskusteltu siitä, mitä filosofia on.
        Tietosanakirjoissa siitä esitetään moniaita versioita.
        Tavalliselle tallaajalle filosofia on yksinkertaisesti, kuten "Maalaismies" tänä aamuna sanoi,asioiden ja ilmiöiden "pähkäilyä".
        Jos siihen haluaisi jotain lisätä, niin mielestäni filosofia on kaiken olevaisen kyseenalaistamista.
        Lapsenmielinen uteliaisuus kaikkea kohtaan on mielestäni filosofointia parhaimmillaan.
        Nyt onnittelemaan meidän perheen uutta "filosofia", vanhinta lastenlasta (19 v.) meidän perheessä, joka saa tänään valkolakin.

        Onnittelusuukot ja halaukset tätäkin kautta Sinikynä-vaarille !!!

        Siinä me saamme oivan tilaisuuden tutustua nuorten ajatuksiin "elämän filosofiasta" kun nämä 19-vuotiaamme keskustelevat ja pähkäilevät omaa tulevaisuuttaan yhden etapin saavutettuaan.


      • LounaTuuli..
        filosofiaa kirjoitti:

        Shekki varmaan ilahdutti. Harvoinpa mummit ja ukit onnistuvat ostaamaan mieluista yllätys lahjaa nuorille.

        isompien lastenlasten reaktioista (~ hiukan yli kymmenvuotiaita), että lahjashekki on toivotuksineen
        mieluinen!

        Polkupyöräkin valitaan innolla monin vaihtein ja juuri tietynlainen.


      • alkaisit
        kirjoittaja.. kirjoitti:

        Voisitko neuvoa, mitä kirjoja aloittelijan kannattaisi lukea? Sellaisia helppotajuisia näin alkuun!
        Kiinnostusta kyllä olisi...

        Alkuun vaikka aapisista.


      • yksi lukija
        susmorsian kirjoitti:

        tuskainen ja yksinäinen,ilmeisesti sama henkilö kolmessa eri viestissä.
        Niin,filosofia onkin niin laaja aihe,etä se liittyy kaikkeen elämässä.Mutta älähän huoli,vielä ennättäisit sinäkin muutakin kuin Seiskaa lukemaan.Kokeileppa,ahdistukses väistyy.

        Nyt Susmorsian arvailusi meni pieleen, taitaa ne yksinäiset selvännäkijät tässä palstalla kirjoitella ja sitten kotona sitä Seiskaa lukea. Räväkkyytesi vähän ihmetyttää ja sanasi kuulostaa aika röyhkeältä. Parempaa jatkoa sinulle, ei ahdistunut vaari toivottaa.


      • vuoksi. kirjoitti:

        Kukapa kissan hännän notaa ellei kissa itse.

        niin hiiret hyppii pöydällä!


      • yksi lukija kirjoitti:

        Nyt Susmorsian arvailusi meni pieleen, taitaa ne yksinäiset selvännäkijät tässä palstalla kirjoitella ja sitten kotona sitä Seiskaa lukea. Räväkkyytesi vähän ihmetyttää ja sanasi kuulostaa aika röyhkeältä. Parempaa jatkoa sinulle, ei ahdistunut vaari toivottaa.

        Pyydän anteeksi,monella tapaa voi käsittää väärin,puolin ja toisin.Siinä olet oikeassa,räväkkä olen,sanon suoraan omalla nikilläni.Minun ei tarvitse miettiä piilo-henkilökohtaisia loukkauksia,jotka ovat nyt tulleet "muotiin" Bilmanin poistaessa törkeimmät henkilöön tai oikeammin ,nikkiin kohdistuvat loukkaukset.
        Täällä olen kotonani minä itse....ja tällä palstalla vain Susmorsian.


      • kannattaisi
        susmorsian kirjoitti:

        tuskainen ja yksinäinen,ilmeisesti sama henkilö kolmessa eri viestissä.
        Niin,filosofia onkin niin laaja aihe,etä se liittyy kaikkeen elämässä.Mutta älähän huoli,vielä ennättäisit sinäkin muutakin kuin Seiskaa lukemaan.Kokeileppa,ahdistukses väistyy.

        lukea ja sain "älykkään" vastauksen, lue aapista. Aapiset on luettu kuule jo monia kymmeniä vuosia sitten ja filosofiaakin hiukan. Pitääkö halveksia sellaista, joka ei ole yhtä paljon perillä aiheesta? Miten te olette tuollaisia? Kysyin neuvoa tosissani.


      • jesustelijanmorsian
        kannattaisi kirjoitti:

        lukea ja sain "älykkään" vastauksen, lue aapista. Aapiset on luettu kuule jo monia kymmeniä vuosia sitten ja filosofiaakin hiukan. Pitääkö halveksia sellaista, joka ei ole yhtä paljon perillä aiheesta? Miten te olette tuollaisia? Kysyin neuvoa tosissani.

        väärälle palstalla. Täällä keskustellaan korkeasta filosofiasta. Eli kerrotaan mitä filosofia kirjoa on olemassa. Me olemme kaikki tässä ketjussa ylä luokan pähkäilijöitä. Kysymyksesi ei ollut filosofinen. Kaikkinainen kehunta olisi tietysti ollut tervetullutta.


      • Likka321
        Sinikynä kirjoitti:

        Nyt on taas se kauan ja hartaasti odotettu kesä.
        Uudet ylioppilaat on lakitettu, samppakaljat juotu ja juhlat juhlittu.
        Näin kauniina ja lämpimänä alkukesän aamuna ei ajatus oikein taivu kovin vaativiin kiemuroihin, josko muulloinkaan.
        Sattui aamun maakunnallisesta sanomalehdestä silmiini, osin hieman hupaisakin juttu, jossa joku kolumnisti pähkäili käsitteellä "muutama".
        Juttu pani hieman vauhtia ns. harmaisiin aivosoluihini ja aloin minäkin pähkäillä asiaa.
        Paljonko on muutama?
        Olen joskus kuullut väitettävän, että tumman heimon (ns. mustalaisten) muutama on kuusi.
        Kuulemani mukaan, mustalaismies oli muinoin mennyt kauppapuotiin ja pyytänyt kauppiaalta muutaman paperossin.
        Kauppias oli antanut viisi paperossia,jolloin pyytäjä oli tokaissut, että anna vielä yksi.
        Näin saatiin eräs täsmennys käsitteeseen muutama.
        Koska tässä on nyt kysymyksessä konkreettinen esimerkki, siitä mitä filosofia voi olla käytännössä, olisi mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä palstan filosofit ovat tästä filosofisesta asiasta?
        Siis paljonko on muutama?

        Kävin tässä päivänä muutamana entisellä työpaikallani ... Sehän tarkoittaa myös yhtä, eli samaa kuin eräänä päivänä.
        Olin muutaman päivän sijaisena entisellä työpaikallani, ja mielestäni se on vähintään kolme, muuten sanoisin pari päivää.
        Muutama lokki kaartelee nyt pellon yläpuolella, niitä on 5-6 , puolisen tusinaa.Ei ihan puolta tiuta.Vai sanotteko monikossa "Muutamia lokkeja"?

        Tämä lienee sopivaa hellepäivän ehtoon filosofointia, naisenkin aivoille soveltuvaa soveltavaa filosofiaa.


      • yksi pähkäilijä
        Likka321 kirjoitti:

        Kävin tässä päivänä muutamana entisellä työpaikallani ... Sehän tarkoittaa myös yhtä, eli samaa kuin eräänä päivänä.
        Olin muutaman päivän sijaisena entisellä työpaikallani, ja mielestäni se on vähintään kolme, muuten sanoisin pari päivää.
        Muutama lokki kaartelee nyt pellon yläpuolella, niitä on 5-6 , puolisen tusinaa.Ei ihan puolta tiuta.Vai sanotteko monikossa "Muutamia lokkeja"?

        Tämä lienee sopivaa hellepäivän ehtoon filosofointia, naisenkin aivoille soveltuvaa soveltavaa filosofiaa.

        muutama-sanan paikka lauseessa taitaa ratkaista...
        päivänä muutamana = eräänä päivänä
        muutamana päivänä = useampana päivänä

        ei se oikeastaan yhtä tarkoita vaan erästä päivää


      • Hintriika1
        yksi pähkäilijä kirjoitti:

        muutama-sanan paikka lauseessa taitaa ratkaista...
        päivänä muutamana = eräänä päivänä
        muutamana päivänä = useampana päivänä

        ei se oikeastaan yhtä tarkoita vaan erästä päivää

        Ihme sana on! Se vääntyy vaikka miksi. Ajatelkaapa kapakasta tulevaa aviosiippaa, joka puolustelee toiselle, että enhän minä ottanut kuin muutaman! Tai rattijuoppoa, joka kinaa poliisin kanssa muutamasta keskiketterän vaikutuksesta.


      • Fanni
        susmorsian kirjoitti:

        emme paljasta parasta konstia..eihän kukaan sitä voikaan arvata,mutta miettimäänhän tänne tultu.Mutta nyt yllytitte siihen toiseksi parhaaseen...puutarhanhoitoon-no minulla vain tällä hetkellä pieni pläntti vuokramaata.
        Sehän sellanen elämäntapa...filosofiasta sisäistetty,heh-heh.Platonin pudotan kyllä näistä konsteista pois ja millastahan se platoninen rakkaus!

        Sellaista se oli 50-luvun tytöllä, että kun rakastua rätkäytti oikein sopimattomasti 15 vuotta vanhempaan leskimieheen, jolla kolme lasta, tyttö säilytti itsenäisyytensä ajatuksissa, sanoissa ja töissä vakuuttamalla, että se on vain platoonista rakkautta. Kyllä se jäähdytti vastapuolen.
        Myöhempinä vuosina se platooninen kummasti haihtui taivahan tuuliin.


      • Fanni
        Maalaismies* kirjoitti:

        Sokrates väitti olevansa viisauden ystävä tai rakastaja (filosofos) mutta ei viisas (sofos).

        Taisi se Sokrates olla hyvä puheenpitäjä. Hänellä oli pitkään puheeseen muistisääntö, mutta mikä se olikaan ?


      • Fanni kirjoitti:

        Sellaista se oli 50-luvun tytöllä, että kun rakastua rätkäytti oikein sopimattomasti 15 vuotta vanhempaan leskimieheen, jolla kolme lasta, tyttö säilytti itsenäisyytensä ajatuksissa, sanoissa ja töissä vakuuttamalla, että se on vain platoonista rakkautta. Kyllä se jäähdytti vastapuolen.
        Myöhempinä vuosina se platooninen kummasti haihtui taivahan tuuliin.

        Katselin juuri TV2:lla Punaista lankaa. Ohjelma sisälsi monenlaista elämän ja elämisen kirjoa.
        Keskustelusta nappasin haastateltavan mielipiteitä jotka hän oli sisäistänyt itselleen
        maailmaa kierrellessä.
        Ihmistä kuluttavimmat, elämän ilon kadottavat: kateus, viha joka ei ole sama kuin hetkellinen vihastuminen, tulevaisuuden alinomainen pohdinta, on osattava elää tätä päivää, hetkeä.

        Onnellisuuden ja pitkän elämän salaisuus, ympärillä oleva kauneus ja siitä nauttiminen, lasi viiniä silloin tällöin ja hyvä läheinen ihmissuhde.

        Siinäpä pohdittavaa, olenko, osaanko sisäistää nämä elämän ohjeet, elänkö edes vähänkään em tekijät huomioiden. Ei kaikilla ole mahdollisuutta elää täysin ohjeiden mukaan, mutta jos edes joku tekijä kohdalla on hyvin, voi elää hyvää elämää.

        Vastoinkäymisiä ja niitä huonoja päiviäkin elämässä on ja nekin on vain elettävä, sisäistettävä ne nyt tulivat mutta kaikki järjestyy aikanaan tavalla tai toisella.


    • uzma-m

      muutaman kerran,enka paasyt heti korjaamaan,anteekai mohlays.

      • mitään

        Satuuhan sitä.


    Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen rakkaus sinua kohtaan ei kuole koskaan

      Ihastunut olen moniin vuosien varrella mutta vain sinä jäit sydämeen enkä vaan osaa unohtaa. Olit silloin parasta elämäs
      Ikävä
      48
      1281
    2. Maskuliininen herrasmies

      Tekee aloitteen. 🌸
      Ikävä
      158
      1097
    3. Oletko valmis? Meidän tarinaan

      Rakastan sinua ❤️
      Ikävä
      61
      977
    4. Kiinni on siekkilän yliajaja

      Eilen illalla saatu kiinni Varsinais-Suomessa tämä henkilö.
      Mikkeli
      8
      762
    5. Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti "En pystynyt olemaan siellä enää"

      Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti – "En pystynyt olemaan siellä enää" Ennen sotaväki oli
      Maailman menoa
      180
      761
    6. Unelmoin päivästä, jolloin voimme olla yhdessä.

      Niin pieni kuin sydän onkin, sä oot siellä ja ne mun isot tunteet sua kohtaan ❤️Sydämeni sykähtää joka kerta kun sut nää
      Ikävä
      27
      756
    7. Ollaanko me tyhmiä mies?

      Miten ihmeessä me onnistuttiin saamaan tästä näin pitkällinen ja masokistinen kuvio. Miten? Jos toisesta tykkää, näinhä
      Tunteet
      51
      741
    8. Näyttävin pariskunta

      Ketkä lie tällä kylällä kääntää päät?
      Suomussalmi
      11
      739
    9. Kannattaako kaikki Abrahamilaiset uskonnot jättää?

      Ja seurata jotain ihan muuta?
      Hindulaisuus
      346
      718
    10. Martina Aitolehti poseeraa Ibizalla

      Ihanaa! Ibiza on ihan paras paikka lomailla hengaillen, viinistä ja iltamenoista nauttien. Säpinää riittää. Aitolehti
      Kotimaiset julkkisjuorut
      78
      675
    Aihe