ontelolaatta yläpohja

kallisko?

Vanhoja keskusteluja katsomalla yleensä täällä ollaan ristikkoyläpohjan kannalla. Kuitenkin perustelu on lähinnä että ei kannata panostaa kiviyläpohjaan. Eli tuskin siinä kiviyläpohjassa mitään huonoakaan on? Samat eduthan löytyy kivi yläpohjasta kuin kiviseinästä eli varaa lämpöä, on ilmatiiviimpi, hiljentää ääntä, on paloturvallisempi ja myös kosteusturvallisempi. Ja 150mm ontelolaatat ei niin tavattomasti maksa (arvio 35e/neliö). Itselläni olisi kaksikerroksisessa täystiilitalossa kerrosala vajaa 100 neliötä joten laatat maksaisi 3500e. Minusta tämä ei ole paljoa ja ala sekä välipohja jo tulee onteloista. Tietenkin ontelolaattayläpohjassa on muutakin rahanmenoa, mutta toisaalta se säästää muualla paljon. Ristikoissa tulee säästöä ja ne voi tehdä paikanpäällä katolla. Myös ontelolaatta toimii samalla höyrynsulkuna ja alapuolella vaaditaan enää tasoitus.

Eli miksei onteloita kattoon?

31

7331

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • riitä

      Kympin saa ainakin pk-seudulla lisää neliöhintaan!
      Mutta silti on hintansa väärtti, kivitalo on kivitalo vasta kun on koko vaippa kiveä!

    • Marko.

      Lisää siihen kuitenkin työkustannukset 4000 € ja nostokulut 500 € , betoni 600 € päälle.

      • erikoisia

        työkuluja siitä tulee, jos säästää aikaa kolmisen viikkoa verrattuna kevyempirakenteiseen väli- tai yläpohjaan. Siis per kerros säästää aikaa.


      • vielä-
        erikoisia kirjoitti:

        työkuluja siitä tulee, jos säästää aikaa kolmisen viikkoa verrattuna kevyempirakenteiseen väli- tai yläpohjaan. Siis per kerros säästää aikaa.

        jos itse tekee niin ontellaattojen asennus ja saumavalu ei ole kovin veikeaa jos talon on jo kattoon saakka osannut tehdä


      • Marko.
        erikoisia kirjoitti:

        työkuluja siitä tulee, jos säästää aikaa kolmisen viikkoa verrattuna kevyempirakenteiseen väli- tai yläpohjaan. Siis per kerros säästää aikaa.

        Tätyyhän se katto joka tapauksessa tehdä puusta kappaletavarasta tai kattotuoliristikoilla toteutettuna , joten sen onteloiden asennus ja muut siihen kuuluvat työt ovat ikäänkuin ylimääräistä eli se ontelo jää katon alle aivan turhaan . Se on taas eri asia onko se hyvä asia . Itse en kyllä laittaisi niitä sinne .
        Kun tässä tapauksessa häviää aikaa viikon verran mitä niiden onteloiden asennus , valut , nostot,raudoitukset vie.


    • ritikot

      tehdä itse??? Noin ilman mitään laskelmia tai pelkillä rakennesuunnittelijan yleiskuvilla.

      • joonvgnjcgfn

        jos ei tarkastaja ole ihan hurahtanut niin saa. ja eihän siinä oikeastaan ristikoita tarvita, jos ristikoilla tarkoitetaan sitä mitä se lujuusopillisesti tarvitsee.

        Ontelolaatta toimii kantavana ja ei ole henkilövahinkojen vaaraa


    • konnari, rakenne

      Sopiihan ne kattoon jos yläkerran seinät ne pystyvät kantamaan. Sama koskee mahdollisen alakerran seiniä ja perustuksia. Mutta höyrynsulusta: siihen ne eivät pysty. On saumoja ja rakoja ja ohut betonikerros joten erillinen höyrynsulkukerros on silti tarpeen. Paikallavalettu laatta olisi eri asia.

      • nimimerkkiä

        Vaihda nimimerkkisi, ei ontelolaatta tai mikään muukaan kiviyläpohja kaipaa höyrynsulkua!


      • konnari, rakenne
        nimimerkkiä kirjoitti:

        Vaihda nimimerkkisi, ei ontelolaatta tai mikään muukaan kiviyläpohja kaipaa höyrynsulkua!

        Olen nähnyt riittävästi ontelolaattoja tietääkseni että ne eivät ole höyrytiiviitä. "Parhaissa" on ollut peukalon mentäviä reikiä yläpinnassa. Tsekkaas vaikka tämä Kattoliiton julkaisu, taulukko TK2 sivulla 7. Revi siitä ja häpeä.


      • turhaan
        nimimerkkiä kirjoitti:

        Vaihda nimimerkkisi, ei ontelolaatta tai mikään muukaan kiviyläpohja kaipaa höyrynsulkua!

        Yläpohjan ontelaatan päälle,jos se ei ole huonetila vaan on kylmätila, niin levitetään AINA höyrynsulkumuovi ja se teipataan tiiviksi. Muovilaitto taphtuu saumavalujen kuivumisen jälkeen!!

        Sori, mutta olit väärässä!


      • minulle rikkiviisaat
        turhaan kirjoitti:

        Yläpohjan ontelaatan päälle,jos se ei ole huonetila vaan on kylmätila, niin levitetään AINA höyrynsulkumuovi ja se teipataan tiiviksi. Muovilaitto taphtuu saumavalujen kuivumisen jälkeen!!

        Sori, mutta olit väärässä!

        mitä kamalaa tapahtuu, jos höyrynsulkumuovia ei teippaa päälle, vaan ainoastaan tiivistää saumat pikeämällä? Nimittäin on likipitäen mahdotonta teipata ontelolaattaan muovi ja pitää se ehjänä, kun tekee katon päälle.


      • konnarille

        Kerrotko kuinka tämä muovi sinne asennetaan järkevällä tavalla? Hommahan kulkee mitäkuinkin näin:
        Ontelolaatojen asennus yläpohjaan. Heti perään halutaan (jatkuvasti kantavat) ristikot tjms. vesikaton runko. Muovia ei kannata/pysty pistämään ennen juoksujen kiinnitystä laattoihin, koska se on tuhannen seulana sen jälkeen. Ja ontelotkin on likomärät. Se pitäisi tehdä kun vesikatto on päällä ja ontelot kuivat ennen lämpöristettä. On käytännässä suurimmassa osassa tapauksissa "mission impossible", kun on iv-putkia, sähköputkia, ne kattorakenteet, jms.
        Kyllä mielestäni kannattaa laittaa noikin paukut siihen huolelliseen saumavaluun, on kosteusteknisesti järkevämpi ratkaisu. Suoraan sanottuna aika monta työmaata nähneenä, en ole vielä missään moista kenenkään kuullut edes harkitsevan. .... Ja tietty kannattaa aina hankkia vesihöyryä läpäisevä yläpohjan eriste kaiken varalta.


      • totuuden torvi
        konnarille kirjoitti:

        Kerrotko kuinka tämä muovi sinne asennetaan järkevällä tavalla? Hommahan kulkee mitäkuinkin näin:
        Ontelolaatojen asennus yläpohjaan. Heti perään halutaan (jatkuvasti kantavat) ristikot tjms. vesikaton runko. Muovia ei kannata/pysty pistämään ennen juoksujen kiinnitystä laattoihin, koska se on tuhannen seulana sen jälkeen. Ja ontelotkin on likomärät. Se pitäisi tehdä kun vesikatto on päällä ja ontelot kuivat ennen lämpöristettä. On käytännässä suurimmassa osassa tapauksissa "mission impossible", kun on iv-putkia, sähköputkia, ne kattorakenteet, jms.
        Kyllä mielestäni kannattaa laittaa noikin paukut siihen huolelliseen saumavaluun, on kosteusteknisesti järkevämpi ratkaisu. Suoraan sanottuna aika monta työmaata nähneenä, en ole vielä missään moista kenenkään kuullut edes harkitsevan. .... Ja tietty kannattaa aina hankkia vesihöyryä läpäisevä yläpohjan eriste kaiken varalta.

        Haluan kommentoida tuohon ettei tarvita vesihöyrynläpäisevää eristettä. Esim jos sinne laittaa finnfoami eli xps:ää tai polyuretaani (spu) niin tämä eriste nimenomaan toimii höyrynsulkuna ja muutenkin kosteuden suhteen huomattavasti turvallisempia kuin mineraalivillat. Tosin ei taida näidenkään asentaminen olla kovin helppoa puurakenteiden väliin.

        tai ainhana sitä jotain keksii. esim pitäisikö tehdä niin että laittaisi lujaa finnfoamia koko katon leveydeltä ja jakaisi kattorakenteiden kuormat laevyrakenteella laajalla alueelle. tosin tämäkin pitäisi tehdä saumavalun kuivuttua ja ennen muita työvaiheita.


      • joo_
        totuuden torvi kirjoitti:

        Haluan kommentoida tuohon ettei tarvita vesihöyrynläpäisevää eristettä. Esim jos sinne laittaa finnfoami eli xps:ää tai polyuretaani (spu) niin tämä eriste nimenomaan toimii höyrynsulkuna ja muutenkin kosteuden suhteen huomattavasti turvallisempia kuin mineraalivillat. Tosin ei taida näidenkään asentaminen olla kovin helppoa puurakenteiden väliin.

        tai ainhana sitä jotain keksii. esim pitäisikö tehdä niin että laittaisi lujaa finnfoamia koko katon leveydeltä ja jakaisi kattorakenteiden kuormat laevyrakenteella laajalla alueelle. tosin tämäkin pitäisi tehdä saumavalun kuivuttua ja ennen muita työvaiheita.

        En halua vinoilla, mutta mietipä tarkemmin tuollaista toteutusta ihan oikeassa elämässä.


      • kylmäpietä
        konnari, rakenne kirjoitti:

        Olen nähnyt riittävästi ontelolaattoja tietääkseni että ne eivät ole höyrytiiviitä. "Parhaissa" on ollut peukalon mentäviä reikiä yläpinnassa. Tsekkaas vaikka tämä Kattoliiton julkaisu, taulukko TK2 sivulla 7. Revi siitä ja häpeä.

        jos et saa aikaasi muuhun kulumaan.


      • totuuden torvi
        joo_ kirjoitti:

        En halua vinoilla, mutta mietipä tarkemmin tuollaista toteutusta ihan oikeassa elämässä.

        kirjoitinkin että aina jotain ratkaisuja löytyy ja tarkoitin ettei mikään mahdoton. Itselleni tulee kiviyläpohja ja kivivillaa päälle.


      • sulle
        totuuden torvi kirjoitti:

        kirjoitinkin että aina jotain ratkaisuja löytyy ja tarkoitin ettei mikään mahdoton. Itselleni tulee kiviyläpohja ja kivivillaa päälle.

        Pistätkö muovin?


      • Marko.
        minulle rikkiviisaat kirjoitti:

        mitä kamalaa tapahtuu, jos höyrynsulkumuovia ei teippaa päälle, vaan ainoastaan tiivistää saumat pikeämällä? Nimittäin on likipitäen mahdotonta teipata ontelolaattaan muovi ja pitää se ehjänä, kun tekee katon päälle.

        Mutta ollaan laitettu se muovi sinne ontelon päälle , mikä ei vältämättä ollut hyvä asia kun luonnollisesti sinne satoi vettä ennenkuin saatiin katto päälle mutta märkä se oli sieltä vielä 6 kk päästäkin.Muuten se ontelo oli aivan turhaan siellä ainakin työtä oli vähän enemmän.


      • kai__

        Miten niin eri asia? Viittaamassasi opuksessa sekä ontelot että paikallavalu ovat saman arvoisia! Et muuten viitsis pistää pointteria saitille, jossa tuollainen ontelolaatta/muovikalvo löytyy ihan detaljina. Tuossa ei voi olla järkeä!


      • konnari, rakenne
        konnarille kirjoitti:

        Kerrotko kuinka tämä muovi sinne asennetaan järkevällä tavalla? Hommahan kulkee mitäkuinkin näin:
        Ontelolaatojen asennus yläpohjaan. Heti perään halutaan (jatkuvasti kantavat) ristikot tjms. vesikaton runko. Muovia ei kannata/pysty pistämään ennen juoksujen kiinnitystä laattoihin, koska se on tuhannen seulana sen jälkeen. Ja ontelotkin on likomärät. Se pitäisi tehdä kun vesikatto on päällä ja ontelot kuivat ennen lämpöristettä. On käytännässä suurimmassa osassa tapauksissa "mission impossible", kun on iv-putkia, sähköputkia, ne kattorakenteet, jms.
        Kyllä mielestäni kannattaa laittaa noikin paukut siihen huolelliseen saumavaluun, on kosteusteknisesti järkevämpi ratkaisu. Suoraan sanottuna aika monta työmaata nähneenä, en ole vielä missään moista kenenkään kuullut edes harkitsevan. .... Ja tietty kannattaa aina hankkia vesihöyryä läpäisevä yläpohjan eriste kaiken varalta.

        edellisestä kirjoituksesta linkki pois. Tässä olisi:
        http://www.takuukatto.fi/Toimivat_Katot_2006.pdf
        Taulukko TK2 siis sivulla 7. Kuten näkyy: ei suositella muovikalvoa vaan bitumikermiä. Sen voi paikata kun/jos reikiä tulee. Ja tuleehan niitä ennen kuin homma on finaalissa.


      • vastannut
        konnari, rakenne kirjoitti:

        edellisestä kirjoituksesta linkki pois. Tässä olisi:
        http://www.takuukatto.fi/Toimivat_Katot_2006.pdf
        Taulukko TK2 siis sivulla 7. Kuten näkyy: ei suositella muovikalvoa vaan bitumikermiä. Sen voi paikata kun/jos reikiä tulee. Ja tuleehan niitä ennen kuin homma on finaalissa.

        Kiitos vaan linkistä, mutta edelleen ihmettelen kuinka tuo toteutetaan. Milloin kermi asennetaan, että kosteus on haihtunut, mutta ennen vesikaton asennusta? Aika mahdoton yhtälö. Huomasitko muuten että suositus on sama onteloille ja massiivilaatalle. Ei niin kuten sanoit, että massiivilaatta ei sitä tavitse. Kaikkea painettua sanaa ei kannata uskoa, ja omaa järkeäkin saa käyttää. Ymmärrän pointtisi että teorissa höyrynsulku olisi hyvä, mutta käytännössä useimmeissa kohteissa sen koskeusriskistä aiheutuvat haitat ylittää mahdolliset pienet hyödyt.


      • voisi
        vastannut kirjoitti:

        Kiitos vaan linkistä, mutta edelleen ihmettelen kuinka tuo toteutetaan. Milloin kermi asennetaan, että kosteus on haihtunut, mutta ennen vesikaton asennusta? Aika mahdoton yhtälö. Huomasitko muuten että suositus on sama onteloille ja massiivilaatalle. Ei niin kuten sanoit, että massiivilaatta ei sitä tavitse. Kaikkea painettua sanaa ei kannata uskoa, ja omaa järkeäkin saa käyttää. Ymmärrän pointtisi että teorissa höyrynsulku olisi hyvä, mutta käytännössä useimmeissa kohteissa sen koskeusriskistä aiheutuvat haitat ylittää mahdolliset pienet hyödyt.

        pilaantua, vaikkei variax- tai sipo-yläpohjassa käytäkään kosteussulkua, kunhan huolehtii
        vintin tuuletuksestaräystäsraoilla ja tarvittaessa voi sitä tehostaa normaalilla viemärin läpiviennillä lähellä harjaa.


      • yhtään mikään
        voisi kirjoitti:

        pilaantua, vaikkei variax- tai sipo-yläpohjassa käytäkään kosteussulkua, kunhan huolehtii
        vintin tuuletuksestaräystäsraoilla ja tarvittaessa voi sitä tehostaa normaalilla viemärin läpiviennillä lähellä harjaa.

        Päin vastoin. Se sulku on kosteusteknisesti risti. Nää jätkät haluu vaan hifistellä. Kyllä sitä järkee pitää käyttää siellä työmaalla.


      • konnari, rakenne
        vastannut kirjoitti:

        Kiitos vaan linkistä, mutta edelleen ihmettelen kuinka tuo toteutetaan. Milloin kermi asennetaan, että kosteus on haihtunut, mutta ennen vesikaton asennusta? Aika mahdoton yhtälö. Huomasitko muuten että suositus on sama onteloille ja massiivilaatalle. Ei niin kuten sanoit, että massiivilaatta ei sitä tavitse. Kaikkea painettua sanaa ei kannata uskoa, ja omaa järkeäkin saa käyttää. Ymmärrän pointtisi että teorissa höyrynsulku olisi hyvä, mutta käytännössä useimmeissa kohteissa sen koskeusriskistä aiheutuvat haitat ylittää mahdolliset pienet hyödyt.

        Eihän sen kosteuden tarvitse olla kokonaan haihtunut. Ontelolaattahan kuivuu myös alapuoliseen huoneeseen päin. (ja onhan siitä työmaalle tuotaessa jo poistunut paljon kosteutta). Kermistä tehty höyrynsulkukerros myös toimii työnaikaisena vesieristeenä. Se myös olennaisesti vähentää vesihöyryn pääsyä yläpohjan onteloon ja siten vähentää tuuletustarvetta. Massiivilaatan vesihöyrynvastus on luonnollisesti paljon suurempi kuin ontelolaatalla enkä pidä höyrynsulkukerrosta sen päällä tarpeellisena normaalitilanteessa. Järjen käyttö on varmasti sallittu ja suositeltavaakin.


      • samaa mieltä
        konnari, rakenne kirjoitti:

        Eihän sen kosteuden tarvitse olla kokonaan haihtunut. Ontelolaattahan kuivuu myös alapuoliseen huoneeseen päin. (ja onhan siitä työmaalle tuotaessa jo poistunut paljon kosteutta). Kermistä tehty höyrynsulkukerros myös toimii työnaikaisena vesieristeenä. Se myös olennaisesti vähentää vesihöyryn pääsyä yläpohjan onteloon ja siten vähentää tuuletustarvetta. Massiivilaatan vesihöyrynvastus on luonnollisesti paljon suurempi kuin ontelolaatalla enkä pidä höyrynsulkukerrosta sen päällä tarpeellisena normaalitilanteessa. Järjen käyttö on varmasti sallittu ja suositeltavaakin.

        Yhdestä asiassa ainakin olen kanssasi ehdottoman samaa mieltä, kuten sanoit "Järjen käyttö on varmasti sallittu ja suositeltavaakin." :-)


    • liittolaatta

      on fiksumpi ratkaisu kuin ontelolaatat. Kaikin tavoin.

      • valmiiin

        peltikaton olohuoneeseen.


    • variax

      yläpohjainen paritalo 1980-luvulla eikä mitään ongelmia, vaikka lentokenttä (ainoa Suomessa)
      nimittäin Hki-Vantaan sellainen lähes 'näköetäisyydellä'.

      Tästä syystä uskallan suositella varauksetta kovaa yläpohjaa kaikille.

      Kun tein hartiapankilla sipo-talon, panin siihen variax-välipohjat (2 kpl) sekä sipo-yläpohjan.
      Onteloita käytin jonkin verran ilmastointiin ja sähkövetoihin.

      Eipä ole ongelmia kertynyt pienintäkään.

      Tästä syystä uskallan varauksetta suositella kovaa väli- ja yläpohjaa myös hartiapankkirakentajalle.

      Kukkua nuo isot kustannukset, nosturi on tontilla 1½-2 tuntia kerralla ja roiskepinta tulee muutamassa tunnissa seinätasoitusten yhteydessä. Mikäli yläpohja on lappeen suuntaiseksi ladottu (onnistuu helposti ainakin 1:3 kaltevuuteen saakka), kattotuoleja ei edes tarvita, vaan kakkosvitonen sarikaksi. Kyllä rakennesuunnittelija osaa sen homman piirtää ja
      kovan yläpohjan päällä on hyvä valaa rengasvalut ja urat kiinni, liimata sipokorokkeet, levitellä villat ja panna sarikat suoraan ennen aluskatetta. Juotosbetonin määrä on todella mitätön ja tulee ainakin sipotalossa paketin mukana. Variax-uriin ja päätyihin otin pumppuautolla kurat, menikähön kuution verran per kerros.

      Räystäille on hyvä jättää senttiset tuuletusraot aluslautoihin, niin ilma kiertää kunnolla eristeiden päällä.

    • koska...

      puurakenteinen on turvallisempi valinta. NE voi uusia vaikka samalla kun 50-vuoden päästä tulee uudet kattomateriaalit tai kun yläpohja vaurioituu. Jos kivirakenteinen vaurioituu esim palossa tai poikkuksellisen isosta kuormasta niin työ on aika hankala. koko runko menee uusiksi pian

      • paloi

        suurelementeistä tehty omakotitalo.

        Lopetin vakuutusmaksut välittömästi, kun ei kaksi voi niin vierekkäin palaa... ja olen nyt säästänyt useita tuhansia euroja vakuutusmaksuina.

        Mitäs arvelet, että siitä puutalosta jäi palon jälkeen pystyyn. jai 1½ seinää ja kaikki muu romahti. Ei se yhtään helpottanut jälleenrakennustyötä, vaan kaikki piti uusia kuitenkin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Joskus mietin

      miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi
      Ikävä
      25
      4849
    2. Miten reagoisit

      Jos ikäväsi kohde ottaisi yhteyttä?
      Ikävä
      88
      3734
    3. Ryöstö hyrynsalmella!

      Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313
      Hyrynsalmi
      48
      3185
    4. Olisiko kaivattusi

      Sinulle uskollinen? Olisitko itse hänelle?
      Ikävä
      54
      2677
    5. Mitä haluaisit sanoa

      Nyt kaivatullesi?
      Ikävä
      208
      2662
    6. Ihana nainen

      Suukotellaanko illalla?☺️ 🧔🏻🫶
      Ikävä
      52
      2625
    7. Sukuvikaako ?

      Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne
      Iisalmi
      32
      2420
    8. Ootko koskaan miettinyt että

      miksi kaivatullasi ei ole puolisoa?
      Ikävä
      153
      2350
    9. Huomenta ihana

      Mussu ❤️.
      Ikävä
      31
      1955
    10. Avustettu itsemurha herättää vahvoja tunteita - Laillista Sveitsissä, ei Suomessa

      Hilkka Niemi sairastaa harvinaista PLS-sairautta. Hilkan on elettävä loppuelämänsä parantumattoman sairauden kanssa, jok
      Maailman menoa
      109
      1575
    Aihe