Antaminen
Moni parisuhde pyörii nollasummapelin ympärillä: ”Jos minä en saa niin et saa sinäkään”. ”Kun en päässyt kavereiden kanssa ulos, sinäkään et pääse”. ”Sä et saa mennä tänään sun harrastuksiin, kun mäkään en ehtinyt”. ”Sun täytyy siivota nyt, kun mä siivosin viimeksi”. ”Mun kuuluu nyt saada uusi vaate, ei sun”. Peliä pelataan koko ajan ja kaikessa: rahan käytössä, harrastuksissa ja muissa aktiviteeteissa, kotitöissä, jopa seksissä. Pelin tavoitteena on, että kumpikin saa kaikkea yhtä paljon - tai ainakin yhtä vähän, koska pelin luonteesta johtuu, että usein kumpikaan ei saa mitään. Pelin edetessä tilanne, jossa jompikumpi saa jotain, muuttuu harvinaiseksi. Ajan mittaan kumpikin pelaaja ahdistuu ja alkaa haluta pois pelistä, joka on muuttunut ahdistavaksi. ”Eihän näin pitänyt käydä. Meidän piti elää onnellisina. Mitä teimme väärin?”
Nollasummapeli syntyy, kun molemmat yrittävät saada itselleen - ottaa.
Moni parisuhde pyörii nollasummapelin ympärillä: ”Jos minä en saa niin et saa sinäkään”. ”Kun en päässyt kavereiden kanssa ulos, sinäkään et pääse”. ”Sä et saa mennä tänään sun harrastuksiin, kun mäkään en ehtinyt”. ”Sun täytyy siivota nyt, kun mä siivosin viimeksi”. ”Mun kuuluu nyt saada uusi vaate, ei sun”. Peliä pelataan koko ajan ja kaikessa: rahan käytössä, harrastuksissa ja muissa aktiviteeteissa, kotitöissä, jopa seksissä. Pelin tavoitteena on, että kumpikin saa kaikkea yhtä paljon - tai ainakin yhtä vähän, koska pelin luonteesta johtuu, että usein kumpikaan ei saa mitään. Pelin edetessä tilanne, jossa jompikumpi saa jotain, muuttuu harvinaiseksi. Ajan mittaan kumpikin pelaaja ahdistuu ja alkaa haluta pois pelistä, joka on muuttunut ahdistavaksi. ”Eihän näin pitänyt käydä. Meidän piti elää onnellisina. Mitä teimme väärin?”
Nollasummapeli syntyy, kun molemmat yrittävät saada itselleen - ottaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
olla ero eessä sulla.Oma avioliittoni,11v. ei oo lainkaan tuollainen,onneksi.Olette,niinkuin moni muukin pari lähteneet leikkiin aivan väärin perustein.
Tämän tarkoitus on havahduttaa ajattelemaan omaa asennettamme käyttäytymistämme puolisoa kohtaan.
Vietämme kesällä 10-vuotis hääpäivää, eikä tuon kirjoituksen mukaisia tilanteita ole ollut meidän yhteiselossa.
Silloin nuorena asia oli joskus lähellä tuota rataa, mutta elämä opettaa, kun muutaman kerran ajaa karille.
Otit tärkeän asian puheeksi, hienosti esimerkein. Parisuhde on kiemurainen asia mutta sanoisin sinun esimerkin vastakkaisasettelun, mitä enemmän annat, sitä enemmän saat.
Alla Seura-lehden ohjeita parisuhteen riitelyyn.
Toisen nolaaminen on suhteelle kohtalokasta
Kun elämä on yhtä riitaa
Teksti Marja Aalto
Joskus eron syyksi kerrotaan, että elämä meni pelkäksi riitelyksi. ”Jos toinen nolataan tai murskataan henkisesti riitelyssä, on se suhteelle kohtalokasta."
"Sitä ei oikein ymmärretä, kuinka iso asia toisen mitätöinti on”, psykologi Kari Kiianmaa kertoo.
Samalla Kiianmaa kuitenkin sanoo, että riitely on parisuhteessa tärkeää.
”Parhaimmillaan se on rajojen asettamista. Sen voi tehdä rakentavasti tai tuhoavasti. Riitely on oikea extreme-laji.”
Mitä rakentava riitely oikein tarkoittaa?
”Rakentavassa riitelyssä ei puututa toisen persoonaan, vaan ilmaistaan, miltä minusta tuntuu ja annetaan toiselle mahdollisuus hyvittää virhe. Eli ei lähdetä siitä, että kun sinä aina olet tuollainen ja taas teit noin. Hyvässä riitelyssä puolustetaan omia rajoja, mutta ei haukuta toista lyttyyn.”
Rakentava riitely sisältää kaksi osaa. Ensinnäkin siinä kerrotaan, miltä minusta tuntuu ja vedetään raja: en suostu tällaiseen kohteluun.
”Naisia on opetettu oleman joustavia ja sitähän nykyinen työelämäkin vaatii. On myös miehiä, jotka ovat niin ylijoustavia, etteivät edes näe, miten vaimo heitä mopottaa; jos eivät tee mitä käsketään, niin astiat lentelevät. Jos aina vain joustaa, on pulassa.”
Ylijoustava kun on lähes synonyymi sille, että antaa muiden käyttää itseään kynnysmattona. Se on ominaisuus, joka näkyy päälle ja suorastaan kutsuu niitä, jotka haluavat kävellä toisen päältä.
”Ei ole sattumaa, että samat ihmiset päätyvät kerta toisensa jälkeen kiusatuiksi koulussa ja eri työpaikoilla.”
Koska tähän kuvioon törmää usein terapeutin työssä, Kiianmaa käänsi suomeksi Robert Albertin ja Michael Emmonsin assertiivisuutta käsittelevän kirjan nimellä Miten opin pitämän puoleni. Opas omien rajojen puolustamiseen.
”Assertiivisuus käännetään yleensä jämäkkyydeksi. Mielestäni se antaa väärän kuvan varsinkin, jos ajatellaan parisuhdetta. Se kun sisältää aggressiivisuuden. Omien rajojen puolustaminen tarkoittaa empaattista, rakentavaa tapaa pitää puolensa, ja se on parisuhteessa tärkeää.”
Mököttäminenkin on vihan ilmaisua
Kiianmaa varoittaa, että parisuhdeneuvoja ei kannata ottaa varauksetta vastaan vanhemmilta sukupolvilta. Heiltä, varsinkin naisilta, kun saa yleensä neuvon niellä loukkaukset ja joustaa. Saattaapa saada sen kammottavan ”lohdutuksen”, että kaikki tiiliskiveä pienempi on muka rakkautta.
”Jos ihminen kehuu sillä, että on ollut 30 vuotta naimisissa muttei ole kertaakaan riidellyt, kertoo se siitä, että suhteesta on puuttunut tunteita. Parisuhteessa pitää pystyä ilmaisemaan kaikkia tunteita. Jos ei uskalla ilmaista myös sellaista vaikeana pidettyä tunnetta kuin viha, se etäännyttää, ja silloin menetetään läheisyys.”
Kiianmaan mielestä toinen tapa menettää läheisyys on mököttäminen.
”Myös se on vihan ilmaisua. Se on suhteelle suuri haaste.”
Miten sitten riidellään niin, että ilmaistaan avoimesti tunteita muttei loukata toista henkilökohtaisuuksilla? Eikö riitely hyvin usein jätä jälkeensä enemmän tulehtuneita haavoja kuin selvitettyjä asioita?
”Monet pyrkivät riidellessä loukkaamaan toista tahallaan ja oikein yrittävät sanoa pahasti. Siitä voi jäädä ikuinen jälki, josta ei päästä koskaan yli. Siksi rakentavassa riitelyssä ei saa puuttua toisen persoonaan.”
Kiianmaa ottaa esimerkin ravintolasta, jossa saa väärin paistetun pihvin. Jos siitä räjähtää tarjoilijalle, on kaikkien ilta pilalla. Jos vain nurisee itsekseen, kokee itsensä marttyyriksi, jota on kohdeltu arvottomasti, mutta jos sanoo asiasta kohteliaasti tarjoilijalle ja palauttaa annoksen keittiöön, tulee tunne että sain pidettyä puoleni ja toinen sai mahdollisuuden korjata erehdyksensä.
Myös riidellessä pitää käyttää järkeä eikä antaa tunteiden vyöryä.
”Toisella pitää olla mahdollisuus tulla aidosti kuulluksi. Jos tuntuu, että nyt tilanne lähtee käsistä, otetaan aikalisä ja jatketaan vasta sitten kun ollaan rauhoituttu.”
Suhteen alussa ei ole riitoja
Haasteellisia parisuhteita ovat esimerkiksi ne, joissa pari suhtautuu riitelyyn aivan eri tavoin. Osa ihmisistä hakee konfliktia; he viihtyvät sellaisessa. Sitten on ihmisiä, jotka hakevat harmoniaa.
”Jos löytää tässä suhteessa itsensä kaltaisen ihmisen, auttaa se pärjäämään.”
Olisi tietysti hyvä ottaa selvää toisen tavoista riidellä ennen kuin muuttaa tämän kanssa yhteen. Se ei kuitenkaan aina käy ilmi suhteen alkuvaiheessa.
”Alussa ei ole riitoja. Niitä tulee vasta, kun tullaan siihen vaiheeseen, jossa halutaan muokata toista.”
Parisuhdepsykologia hämmästyttää, miten vähän ihmiset selvittävät tärkeitä arkipäivän asioita ennen kuin muuttavat yhteen.
”Esimerkiksi rahankäyttö on suuri asia perhe-elämässä, mutta hämmästyttävän usein siitä ei sovita ennen yhteen muuttoa. Kuitenkin perhe on kuin yhteinen yritys. Pitäisi ajatella, että ei meidän osakeyhtiössä voida toimia kaikki erillään, vaan pitää olla yhteinen suunnitelma. Pitää voida luottaa toisen tapaan toimia.”
”Entisajan psykiatrit sanoivat, että aina kun parisuhteessa riidellään rahasta, riidellään silloin oikeasti seksistä. Ei se kuitenkaan ihan niin ole, kyllä raha vaikuttaa ihmisten elämään niin monella tavalla.”
Kun toinen pariskunnasta saa ulosottomieheltä kirjeitä ja toinen hoitaa raha-asiansa tarkasti, on siinä haastetta yhteiselämälle.
Kiianmaa on huomannut, että varsinkin nuorten parien ulkoiset vaatimukset ovat nykyään kovat. Rakennetaan isoa taloa samalla kun tehdään uraa ja perheessä on pieniä lapsia.
”Sitten vielä yritetään olla niin ihanteellisia vanhempia ettei parisuhteelle tai itselle jää aikaa. Pitäisi miettiä, mikä on mahdollista ja kuka minun elämääni ohjaa. Tuossa ollaan helposti sellaisessa viidakossa, jota ei enää hallita. Sitten pettymykset kohdistetaan puolisoon.”
Jos löytää itsensä jatkuvasti syytetyn penkiltä, saattaa ongelmana olla puolison masennus.
”Masentuneella pinna palaa helposti ja perhe on silloin varaventtiilinä tyytymättömyydelle. Myös identiteettikriisissä ihminen hakee usein syyllistä itsensä ulkopuolelta pahaan oloonsa.”
Toimivan parisuhteen teesit, osa 5
* Rakentava riitely on hyväksi suhteelle.
* Rakentavassa riitelyssä ei arvostella toisen persoonaa, vaan etsitään ratkaisua konfliktiin.
* Riidellessä pidetään järki mukana. Jos tunteet ryöstäytyvät, otetaan aikalisä.
* Molemmilla puolisoilla pitää olla mahdollisuus tulla kuulluiksi.
Osaatko riidellä rakentavasti? Tee testi Seuran sivulla 29.
tarvitaan ENNENKAIKKEA RAKKAUTTA ja tervettä maalaisjärkeä.Ei siihen kaiken maailman testit,asiantuntijat,terapeutit,psykologit yms, riitä.Voi hyvät ihmiset,ootte unohtanut tärkeimmän asian eli rakkauden.
Rakkaus
1800-luvun lopulla Suomeen saapui romanttinen rakkauskäsitys, joka oli jo valloittanut eteläisempää Eurooppaa. Sen mukaan rakkaus on yhteiselämän tärkein puoli, ja vielä jatkuvan rakastuneena olemisen tunteen muodossa. Ennen romanttisen rakkauden maihinnousua puoliso valittiin lähinnä muilla perusteilla kuin rakastumisen. Perheen turvallisuus ja taloudelliset edut olivat tärkeämpiä kuin tunteet. Uskottiin, että kyllä rakkauskin syntyy sitten aikanaan, avioliiton arjessa.
Vaatimus jatkuvasta rakastuneena olemisesta on liian suuri kenelle tahansa. Ei kukaan voi olla rakastunut loputtomiin. Mitään tunnetta ei voi tuntea yhtäjaksoisesti pitkää aikaa. Onkin liikaa vaatia puolisolta, että hänen täytyy olla niin ja niin rakastunut. Molemmilla pitää olla vapaus tuntea juuri niin kuin tunnetuttaa.
Klassisen kristinuskon mukaan rakkautta on kahdenlaista: 1. rakkautta rakastettavan vuoksi ja 2. rakkautta rakastavan vuoksi.
Rakkaus numero 2 etsii vain omaa etuaan, rakkaus 1 taas rakastetun etua (ks. Antaminen). Rakkaus 2 kadehtii, kerskuu ja pöyhkeilee, kun taas rakkaus 1 on kärsivällinen ja lempeä. Oikeastaan rakkaus 2 ei ole oikeasti edes rakkautta vaan jotain ihan muuta, lähinnä kai himoa. Rakkaus 1 on todellista rakkautta, joka kestää ja jonka varaan ihminen voi rakentaa elämänsä. Lisätietoa löytyy Paavalin 1. kirjeestä Korinttilaisille, luvusta 13.
Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.
Tarvitaan vain RRR=rahaa, rakkautta, rauhaa!
elää yksin,niin jatka vaan ahdistavassa suhteessasi!