kerran lupasin, että tässä minä seison maailman tappiin asti.
sinun vierelläsi.
nykyään on vaikeaa seisoa kanssasi, kun olet niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana.
Routa on palannut välillemme.
Elämän pienet hyvät hetket,
pienemmiksi muuttuu aina hetkittäin,
rakkautemme aallonharja,
laskee tasoaan alaspäin.
kuka sulattaisi ikijään,
kuka rikkoisi seinän välissämme?
voiko joku näin kaunis oikeasti kuolla?
miten ikinä toinen niin syviä haavoja voikaan toiseen vuolla?
seisotko kanssani täältä ikuisuuteen,
vai kuljetko polkuasi, jäät menneisyyteen?
sinun vierelläsi.
nykyään on vaikeaa seisoa kanssasi, kun olet niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana.
Routa on palannut välillemme.
Elämän pienet hyvät hetket,
pienemmiksi muuttuu aina hetkittäin,
rakkautemme aallonharja,
laskee tasoaan alaspäin.
kuka sulattaisi ikijään,
kuka rikkoisi seinän välissämme?
voiko joku näin kaunis oikeasti kuolla?
miten ikinä toinen niin syviä haavoja voikaan toiseen vuolla?
seisotko kanssani täältä ikuisuuteen,
vai kuljetko polkuasi, jäät menneisyyteen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
jos minulta tällaista kysyttäisiin niin sanoisin että seison rinnalla. enkä tosiaankaan halua haavoittaa sinua. mutta olis kiva nähdä n. metrinkin etäisyydeltä joskus.