Eikö sijarit sitten tee oikeaa työtä sen lisäksi että ovat äidin ja isän roolissa. Ja saako molemmat vanhemmat korvausta sijoituslapsista.
"Sijarit näkee nälkää"
superhessu...
577647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
eiköhän se sijaisvanhemmuus ole kuule oikeaa työtä. itse olen ollut sijaislapsi ja nykyään kunnioitan sitä, miten he jaksoivat kestää meitä!6 sijaislasta, kaikilla vuoden ikäero, paitsi kaksosilla tietysti. kaikilla oli ongelmia johtuen traumaattisesta menneisyydestä. itselläni kesti 2v ennenkuin uskalsin mennä nukkumaan ilman pakottamista. näin niin pahoja "painajaisia", olivat siis oikeasti tapahtuneet nämä jutut. unessa tunsin kaiken fyysisesti vaikka olikin unta.pahoinpideltynä lapsena olin arka, ja oli paikkoja, esim auto ja sauna, johon en mennyt kuin pakottamalla.itkin koko ajan 2v aikana.sitten teini iässä kun oltiin niin yhden sijaislapsen äiti yritti saada sijaisvanhemmat vankilaan koska meitä muka pahoinpideltiin?!sen lisäksi meillä lensivät keittiöveitset ilmassa aina välillä, minä viiltelin ja oli syömishäiriö, ja kaikkien biologiset vanhemmat kimpussa.6 tälläistä lasta.ei siinä muuta enää jaksa.tosin tämä oli sos-lapsikylä, joten vanhemmat saivat ilmaisen kodin koska asuttiin sos-lapsikylässä.12 sijaiskotia sos-lapsikylän alueella ja oli kylän johtajat ym.eli vähän kuin lastenkodin ja tavallisen sijaiskodin välimuoto.tietyllä alueella 12 kotia jotka olivat täynnä sijaislapsia ja heillä sijaisvanhemmat siinä kodissa.
minä olen kotona lasten takia, eli ilmeisesti et katso lastenhoidon olevan oikeaa työtä.
Mies on oikeissa töissä ja saa siitä kunnon palkkaa eikä tälläistä naurettavan pientä palkkiota kuin minä.
Et sitten ilmeisesti pidä tavallistenkaan kotiäitien tekemää lapsienhoitotyötä millään tavalla oikeana, kotona kun ovat.
Ja vielä muistutuksena niistä tänä kesänä niiiin suosituista trampoliineista; meillä isä kustantaa omalla palkkatyöllään lapsille trampoliinin, ei sossu eikä lapset.
Että se siitä.
eli minut on katsottu sijaisvanhemmaksi koska olen kotona joten palkkio tulee vain ja ainoastaan minulle, ei sijaisisälle.(vaikka sijaisisän tittelin saanut onkin)
Eiköhän tuo ole yleinen käytäntö muissakin tapauksissa joissa toinen vanhemmista on kodin ulkopuolella töissä.
yhteiskunnan arvostus juuri näkyy, kun heidän mielestään me teemme "leikkityötä", niin meille myös leikisti maksetaan.
Miehille ei makseta olivat kotona tai ei ja silti on isän rooli vedettävä täysillä. Siis se leikisti maksettava korvaus, joka useimmiten tulee "äidille", on korvaus kahden vanhemman työpanoksesta.
asiaan. Eivät tee oikeaa työtä, vaan ahnehtivat niin monta lasta kotiinsa ja sossu maksaa koko lystin.
Sitten vievät oikeuden käyttää äiti ja isä-nimiä?
Sijarit väittävät saavansa pienen kulukorvauksen ja palkkion työstään, mutta se ei pidä paikkaansa. Heille maksetaan törkeästi RAHAA! Ei kukaan ottaisi lapsia hoitaakseen kuin SUURESTA rahasta.
Tämä on täyttä bisnestä.
Mun lapsi oli sijoituksessa ja luulin ettei siitä makseta mitään?? Olin suorastaan järkyttynyt, kun kuulin että he hoitavat rahaa vastaan. Mun jutussa perheen ukko kävi töissä aluksi. Sitten tuli toinen sijoitettu ja mies sairastui "oudosti" selästään ja jäi töistä poijes.
Sitten tuli kolmas lapsi ja alkoi talonrakentaminen. (ei sattunu yhtään rakentaminen selkään)
Mun lapsi kotiutu, mut säälin niitä surusilmiä, jotka jäivät sinne?
Tämä sijaisuus on yhteiskunnan kustantamaa törkeää lapsibisnestä ja se olisi saatava POIKKI keinolla millä hyvänsä!!!
Moi!
Jos sijari ottaa pienen lapsen, siis on selvä, että on pakko jäädä kotiin. Ei vauvva saa laitta hoitoon muualle.
Toiset ehkä haluaa olla kotona, olla ns. kotiäitinä.
Toisilla on niin monta lasta hoidettavana, että ei kerkee lähtemään enää muualle, monen lapsen pyykit, siivoukset, kaikki tekemiset, mitä kotona on, lasten kuljetukset...
Jotkut taas haluaa käydää työssä ja heillä on mahdollista viedä lapsi päivähoitoon tai mummolaan tai minne tahansa.
Mun oma työ esimerkiksi on aina kotipiirissä tai sen lähistöllä. Päivät on samalaisia , tekemiset samalaiset oliko arkipäivää tai pyhänpäivä.
Lehmät on lypsettävä, lapset ja koti hoidettavan.
Ei niille voi sanoa, että otan nyt vapaata.
Ja minusta sijarin työ, siis sijaislasten kasvattaminen on sitä oikeeta työtä, riippumatta siitä, käykö sijarit ansiotyössä tai olisivat kotona.
Siksi on hyvin loukkaava ja väärä syyttä sijareitä rahaahneiski tai lastenvarkaiksi.
Sijarin työtä on tehtävä vuorokauden ympärillä. ei vauvva tai vaikka vähä isompaa sairasta lasta voi työntää sivuun ja sanoa, nyt haluan nukkua. Sijari on oltava läsnä aina, paitsi tietysti silloin kun lapsi on bioilla tai jossain muualla.
Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa ja se maksetaan jommallekummalle sijaisvanhemmista.
Meillä hoitopalkkiot maksetaan minulle, koska puoliso käy kodin ulkopuolisessa palkkatyössä ja minä olen kotona siksi, että meille on sijoitettu lapsia, joiden takia toisen vanhemmista oletetaan olevan koko ajan käytettävissä.
Minäkin ajattelin että se on lähinnä ansiotyöhön rinnastettavaa. Täytyy kyllä sanoa etten ikimaailmassa huolisi vieraita lapsia meille asumaan, etten väheksy sijareiden työtä. Yhtä asiaa en kuitenkaan hyväksy. Kun oli äitienpäivä, niin äitienpäivämitalilla palkittiin myös sijaisäitejä. Minun mielestäni se ei missään nimessä ole oikein, sillä ne äidit jotka ovat oman lapsikatraan kasvattaneet ei ole ollut mitään vaihtoehtoa niiden kasvattamisen kanssa, kun taas sijarit voivat ottaa lapsia voimavarojensa mukaan ja saavat korvausta lasten hoidosta joka on verrattavissa ansiotuloon. Onhan se kovaa työtä, mutta niin on betoniraudoittajankin työ, mutta äidin pyytteettömään työhön ei sijoitusäitiä voi mielestäni rinnastaa. Haluan sijarien mielipiteen asiasta.
en oikein osaa sanoa, olen tavallaan jäävi. Se on tietysti kakspiippuinen juttu. Ei sinänsä äitiyteen vaikuta maksetannko siitä vai ei. Kaikki äidit ovat kuitenkin kasvattajia. En tiedä mitkä ne kriteerit ovat niiden mitalien myöntämisessä.
Isänpäivänä mulle on tullut usein mieleen, että sij.isät, jos ketkä ansaitsisivat tunnustuksen.Hehän tekevät kaiken ilmaiseksi ja useimmiten ovat tähän hommaansakin joutuneet lähinnä vaimon toivomuksesta.
Luulen, että harvassa perheessäon mies alotteen tekijänä sij,lapsia harkittaessa. Hienosti silti minunkin mieheni on isänroolinsa vetänyt. Täälläkin aina vain etupäässä "äidit" keskustelee ja lähinnä omia tuntemuksiaan. Minusta sij.isät ovat unohdettu kansanjoukko, joiden arvostusta pitäisi kohottaa.
mieltä. Eivät ne sijaiset ole mitään äitejä ja niitä vielä yhteiskunta paapoo?
Ne puhuvat pienistä palkkioista, mutta totuus on toinen.
Markka-aikana eräs sijainen kertoi saavansa yhdestä täysin terveestä lapsesta n. 6500 mk/kk ja kulukorvausta (lapsen kuluihin) käytti itse ne rahat, lisäksi.
Jos on kolmekin tenavaa hoidettavina, tullee kyllä rahhaa ovista ja ikkunoista!
Älä usko heittin valheisiin. Ei kukkaan hoida toisten lasta kuin rahan saamiseksi näistä sijiaisista.
itseäsi noin hyvin höynäyttää tolla korvaussummalla, kun et muutakaan usko. Sinua on pistetty halvalla, kun on heitetty tahallaan ylisuuri summa. Täydestä meni kuin väärä raha.
Kyllä monta kertaa itsenkin tekisi mieli oikein ärsyttää kateellisia ja heittää utopistisia summia, mutta en kuitenkaan ole viitsinyt. Joku on nyt sulle sen tempun tehnyt ja oikein teki, kun näköjään vieläkin sinua jurppii, vaikka markka-ajasta on jo monta vuotta. Heh,heh ja minua naurattaa.
muakin naurattaa, kun markka-aikana sain kahdesta vaippaikäisestä palkkiota 2000 markkaa per lapsi ja kulukorvaus siihen päälle.
Täytyy muistaa myös lapsilisä.
Sittemmin euroihin siirryttyä summat ovat jonkin verran nousseet, mutta tuo yli kuusi tuhatta on täyttä utopiaa, nippa napa puolet siitä ja toinen lapsi on sentään siinä rajoilla, että voisi saada erityiskorvausta, mutta eipähän tähän päivään mennessä sitäkään ole saanut.
Eli sellainen 500 euroa lapsesta miinus verot on aika oikea summa tällä hetkellä.
Kulukorvaus on paljon pienempi kuin 500.
Joten kahdella lapsella ei todellakaan rikastu eikä ole tarkoituskaan.
Enempää en koskaan aio ottaa, minulle riittää kun saan nämä lapset kasvatettua ja siihen se loppuu.
Kateus on sellainen voimavara joka pitää useimmat ihmiset käynnissä ja vauhdissa vai mitä.
en uskonut todeksi, kun kuulin? Pyysin lukemaan kirjeen, jossa tuo summa ilmoitettiin. Siinä samassa oli lapsen kotikunnan ilmoitus, että lapsilisä on päätetty maksaa sijaisperheelle.
Se oli aiemmin käytetty kunnassa korvauksena sijoituskuluihin.
Kirje luettiin ja kyllä perheen elintaso kertoi myös samaa.
Ei tavallisen duunarin palkalla rakenneta 250 m2 omakotitaloa?
Ei osteta tuliterää mersua? Eikä matkustella ulkomailla ilman lapsia?
Perheellä oli 4 sijoitettua ja yksi toisensa jälkeen läksi kotiin.
Talo myytiin ensin ja muutettiin pienempään. Sitten ajopeli vaihtui rämisevään "vanhukseen".
Minä uskon 100 %:sti sen minkä näen omilla silmillä ja kuulen omilla korvilla! Että näin!
olisiko mahdollista, että joku kunta jossa on vähän sijoitettavia lapsia maksaisi näin suuria summia?
En puhuisi tätä, jollen olisi kirjettä omin silmin nähnyt?
Kyse EI ole kateudesta, koska tulemme hyvin toimeen. Voisimme ottaa itsekin sijaislapsia, mutta emme voi ottaa toisen omaa. Sen kieltää jo omatunto.
Helsingissä on varmasti niin paljon sijoitusta tarvitsevia lapsia, ettei ole varaa maksaa kuin lain asettama summa.
Mutta olisiko mahdollista näissä pikkukunnissa määritellä palkkiot ja kulukorvaukset toisin kriteerein? Mitä ajattelette?
Lakihan ei kerro kuin alarajan l. kyllä kunta saa maksaa sijoitetun lapsen hoidosta ihan niin paljon kuin sielu sietää, jos on perusteita.
Todella vaikeahoitoisesta lapsesta voidaan varmasti maksaa jopa 1500 €/kk hoitopalkkiota - onhan se kunnalle silti halvempaa kuin laitoshoito - itse en kyllä tunne sellaisia perheitä, joille tuollaisia summia maksettaisiin, vaikka vaikeahoitoisia lapsia heillä onkin sijoituksessa.
tulikin jo vastaus kysymykseesi. Minä haluaisin kysyä sinulta, että miten mielestäsi tuttavasi teki väärin hoitaessaan toisten lapsia. Tarjosi heille sitä, mitä omat vanhemmat eivät pystyneet syystä tai toisesta, turvallisen kodin ja aikuiset huolehtimassa. Miksi sinun omatuntosi ei voisi sinun sallia auttavan toisten lapsista huolehtimisessa????
oli ihan pakko kaivaa "tilinauhat" esiin ja oikein lukea ne. palkkio vaikeasti kehitysvammaisesta 901,33 miinus vero kulukorvaus. palkkio lievästi kehitysvammaisesta 474,67-verot hoitokustannusten korvaus 357,97. Näistä maksan itse lääkkeet, harrastukset, vaatteet, ruoan, hoidan kuljetukset ja kaiken muun. Erikseen ei saa mitään "harrastusrahaa" tai muutakaan, kaikki sisältyy kulukorvaukseen. Kun laskee summan 30 päivälle ja 24 tunnille, ei siitä kovin kummoinen tuntipalkka jää, kun joku mietti sitä että tämä on työtä ja tätä tehdään rahasta. En ainakaan minä tiedä kovinkaan montaa ammattia jossa olisi tätäkin huonompi tuntipalkka......Ne "suuret summat" joita jotkut miettivät, ovat todennäköisesti ammatillisten perhekotien palkkiot, olivat markka-aikana huhujen mukaan 12000/lapsi, tosin en tiedä tarkkaa summaa, mutta ammatilliseen perhekotiin vaaditaan lääninhallituksen lupa ja ainakin yksi ulkopuolinen palkattu henkilö, ja tietääkseni myös oma koulu-tai päivätoimintapaikka riippuu sijoitettujen iästä. Sijaisperhe on ihan tavallinen perhe, jossa isä ja äiti, ovat kotona tai työssä. Yleensä vaaditaan, että kun sijoitettu lapsi muuttaa sijaisperheeseen, jompikunpi vanhemmista jää, ainakin joksikin aikaa lapsen kanssa kotiin.
ajattelin sitten laskea verotkin, veroennakko 280,91 työeläkemaksu 38,76, 901,33-319,67 =581,66
ja 474,67-170,45=304,22 yhteensä 885,88/30 vrk=29.53 vuorokausi/24 tuntia=1.23 euroa tunnissa!!!!!
vai oveluuttasi, kun hoidat lapsia alle minimi palkan?
vaan sen että ei tätä kukkaan täysijärkinen rahasta tee, voi olla ihan muut syyt. Jos rahan takia jotain tekee niin eiköhän tässä maassa olisi rahakkaampiakin hommia.....Mutta tiedän kyllä että on olemassa ihmisiä jotka eivät tee mitään, jos siitä ei ole heille jotain hyötyä..Ja kaikki mitataan rahassa.
Sijaisvanhempia eivät (valitettavasti) koske samat säännöt kuin palkkatyöläisiä. Palkkion nimellä voi maksaa vaikka kuinka pientä korvausta, mutta itsepä tähän on lähdetty. Tosin itse ainakin oletin, että kulukorvaus oikeasti kattaisi lapsen menot eikä pienestä palkkiosta tarvitsisi enää maksaa lapsen kuluja.
Minulle kertyy palkkiota tunnilta vajaa 1,5€ brutto kahdesta lapsesta.
Jos on kyseessä ammatillinen perhekoti, ja summat ovat tuota luokkaa, niin miksi heillä ei ole varaa ostaa lapsille lähes mitään.
Joka helkkarin palaverissa saan kuulla, saman, sinun pitää itse maksaa/ ostaa jos haluat lapsellesi jotain exstraa. Tällä en tarkoita mitään ulkomaan reissuja tai kalliita vempeleitä.
Mutta puhelinlaskut joudun maksamaan, miksi!!
Turvallisuus syistä puhelimet on hankittu.
Vaatteet ostan toiselle kokonaan, toiselle osin.
Viikkorahan annan, koska 3,5 € on todella pieni viikkoraha. Kun sen lisäksi ei saa mitään.
Ruokarahaa saan 8€/ lapsesta lomapäiviltä, ja siitäkin sit jollain syyllä keksitään jotain vähennyksiä.
Olenki todella tyhmä, vai mihin ne rahat menee.
Ei silti ostan edelleen lapsilleni sen mitä he tarvitsevat, olen itse vaikka syömättä, aikuisten epäsopu ei saa olla lapsilta pois.
yhteys kuntasi sosiaalityöntekijään joka hoitaa teidän ja lapsesi asioita.
Sieltä saat sen oikean avun.
Mielestäni jos lapsesi on ammatillisessa perhekodissa niin lapselle kuuluu kustantaa kaikki lapsesta koituvat menot myös viikkoraha.
Mutta poikkeuksiakin voi olla riippuu kait sopimuksesta ?
Ostammehan me tavallinen sijaisperhe myös kaiken lapselle saammehan lapselle kulukorvausta johon laskettu lapsilisä. Emme vaadi emmekä odota että bioäiti antaa lapselleen mitään muuta kuin jos omasta vapaasta tahdostaan haluaa antaa.
Pioäiti saa ruoka- ja kulutus (huvi) rahaa sossusta ja se on mielestämme hyvinkin riittävä raha. On muuten kolminkertainen raha määrä päivää kohden verrattuna mitä me saamme päivääkohden.
Me olemme tukiperhe nuorelle teinitytölle kerran kuukaudessa viikonlopun ja saamme hänestä kulukorvausta vähemmän kuin meille sijoitetun lapsen bioäiti saa omasta lapsestaan.
Siis otappa selvää sossulta mitkä oikeudet sinulla on mitä tulee lapsesi korvauksiin. ja mistä sinä saat rahaa lapsesi vieraillessa sinun luona.
Oma äiti ei saa sentin senttiä, koska sijarit imevät sossun kuiviin.
Oma lapseni oli kesän luonani ns. kokeilussa ja pyysin lapseni vaatekaappiin (käytetty) sossusta rahaa?
Ei herunut!
Fiksu lapseni teki pahvilaatikoista seinää vasten pinon ja sovelsi siitä vaatekaapin.
Onneksi huosta purkautui ja en ole sen jälkeen ollut niihin valehteleviin pas..ka... missään tekemisissä, ENKÄ TOIVON MUKAAN IKINÄ JOUDUKAAN!!
Heititpä ison kysymyksen, mutta yritän vastata. Tuttavani vääryys tuli esiin siinä, että yhden lapsen vanhemmat olivat joutuneet ns. väärän huostan uhreiksi?
He olivat hakeneet purkua (kyse alunperin tilapäisestä sijoituksesta) ja purku oli vireillä silloinkin, kun juttelin tuon perheen kanssa.
Perhe ei luovuttanut. He vastustivat "rajusti" purkua, koska eivät saaneet itse lapsia ja sijoitettu oli helppohoitoinen, iloinen lapsi.
Kaikesta näki, että häntä on hyvin hoidettu ensimmäiset vuodet omassa kodissaan.
Näin kerran hänen juosseen vastaan oikeaa äitiään ja oikein tarraavan häneen kiinni. Lapsi läksi mielellään kotilomalleen. Vanhemmille oli tullut ero ja äiti oli palanut loppuun yh saatuaan.
Tuo toinen vaikeampi kysymys: Mielestäni lasta ja hänen vanhempiaan ei saa erottaa missään tilanteessa, vaan heitä olisi vaikeuksien tultua tuettava koko perheenä.
Lapsi kiintyy vanhempiinsa, vaikka he olisivat "millaisia", eikä alkoholisoituminen tms. käytös ole vanhemman syy! Joku ihminen ei voi olla ilman holia, niin kuin joku toinen ei voi olla ilman suklaata?
En kuitenkaan puolusta lapsen nähden kännäämistä. Jo terassilla lapsen vaunut tai peräti isompi lapsi saa "kiukun" karvat pystyyn.
Voisimme korkeintaan ottaa lapsen, jonka omat vanhemmat ovat kuolleet. Silloinkin toteuttaisimme sen adoption muodossa. Jos tietäisimme, että kotonamme nukkuu ruususen unta JONKUN TOISEN LAPSI ja äiti ja isä itkee jossakin muualla, se tuntuisi TOSI julmalta!
En voisi katsoa lapsen kasvoja tuntematta syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa.
Se vain ei tunnu oikealta, että hoitaisimme lasta, joka on jonkun toisen maailmaan saattama ja joka aistii tai tietää, etten olisi hänen oma äitinsä.
Adoptio voisi sopia meille, mutta sekin ulkomailta. Lisäksi pitäisi tietää, ettei lapsella ole ketään omassa maassaan kaipaamassa.
Joten, mielestämme tämä nykyinen sijoitustoiminta ei palvele ketään! Se rikkoo useampia kuin eheyttää.
Lakiin olisi saatava pian muutos, että koko perhe sijoitetaan ja perhe myös VASTUUTETAAN hoitamaan vuorollaan omaa lastaan.
Jos se ei toteutuisi, silloin lapsi menisi vanhempien suostumuksella adoptioon.
En tiedä, toimisiko tällainen järjestely, mutta siinä ei perhettä hajotettaisi vaan tuettaisiin jaksamaan yhdessä ja löytämään ne ehkä piilossa olevat voimavarat!
lapsilisän jokaisesta nupista sekä asumistuen, jos olette noiiiiin köyhiä??
Et viitsisi valehdella palkkanauhoinesi?
Moni yh taistelee leivänkannikasta!
mutta kommentoin omalta osaltani. Saan vähemmän palkkiota kuin se sijaisäiti, jonka väität valehtelevan. Meillähän tosin ei ole vaikeahoitoisia lapsia, kummallakin on todettu "vain" FAS...
Enkä ole kateellinen jos joku saa enemmän kuin minä, päinvastoin olen iloinen, että jotkut kunnat maksavat paremmin.
Lapsilisän saamme vielä kummastakin, tosin sen maksaminen loppuu kun nuori täyttää 17.
Vaikka minun tuloni ovat huonot niin ei se tarkoita, että olisimme köyhiä. Emme saisi asumistukea, vaikka tuloni olisivat pyöreä nolla. Tosin jos meillä ei olisi näitä sijoitettuja niin menisin "oikeisiin töihin" ja saisin "oikeaa palkkaa".
oma käyttäytymisesi ole ollut tarpeeksi tietoista ja fiksua sossuja kohtaan. Tuosta vastauksesi tyylistä arvelen vaan että helposti menee asiat vinoon jos noin olet hyökkäävä ja katkera kaikkia kohtaan. Tai sitten ehkä olet töissä ja tienaat hyvin niin ei tietenkään mitään tukia tarvitse anoa. Oletin että olet työtön sossunelätti niin silloin kyllä on lapsellasi ja sinulla oikeus saada rahaavustusta elämiseen mutta ei vaatteisiin jos lapsesi on huostassa ja silloin vaateostot kuuluu sijaiskodille. Ymmärräthän että ei sossu anna kulukorvausta kahteen kertaan samalle lapselle samaan aikaan. Sinun tuo katkeruus ei kyllä minuun vaikuta mitenkään mutta yritä elää itsesi kanssa.
Lapsesi siitä eniten kärsii kun noin elämääsi suhtaudut ja "pas..ka..." nimittelet ei biot tykkäisi jos me teitä noin nimiteltäisiin esim. lasten kuullen.
Tykkäät tietenkin että olen ärsyttävä no se antaa lisää potkua ketjuun.
miksi sossun pitäisi maksaa lapsen vaatekaappi?
Minullakin on lapsi, mutta ei ole tullut koskaan mieleen lähteä hakee sossusta kaappirahoja. Tai yleensäkään mitään rahoja! Olen lapsen huoltaja ja minä hänet huollan. Ei siinä sossuja tartte.
Ihana kirjoitella tänne kun lukihäiriöiset lukee ;))
en mielestä kirjoittanut että olemme köyhiä. Kirjoitin vain että ei tätä kukaan täyspäinen rahan takia tee :))
Olin silloin vielä opiskelija ja tiedätkö opiskelijan etuudet? Opintoraha asumislisä laina, josta korko joka kuukausi.
En voinut mennä töihin, koska lapsi oli koekotiutuksessa.
Sain itselleni rahat elämiseen, mutta sossu kuvitteli, että lapseni elää pyhällähengellä?
Saimme rahat juuri riittämään vuokraan, ruokaan, molempien kännyköihin, sähkölaskuun, tv-lupaan, ja vakuutukseen (koti).
Monena iltana menin itse nukkuun maha kurnien, mutta siitä ilosta, ETTÄ SAIN VÄÄRIN TEHDYN HUOSTAN NURIN, suostuin olemaan niukalla.
Syksyllä helpotti, kun lapsi oli VIRALLISESTI minun ja lapsilisä ja korotettu asumistuki (2 henkilöä) alkoi tulla.
Niukkaa oli silloinkin yh:na, mutta oman rakkaimman kanssa selviää mistä vain.
Välillä oli kova riita murkun kalliista kengistä ja housuista (tällaset KAIKILLA MUILLAKIN on)?
Selvisimme ja olen onnellinen että pääsin pysyvästi sossuämmistä eroon!
Heitä en toivoisi näkeväni edes arkussa????
Täyspäisen sijarin tavannut? Jos, niin kerro missä, minäkin haluan nähdä?
Älä syötä puuta heinää sossun kenellekään maksamista korvauksista!
Hae netistä, paljonko tt-tuki on, sieltä löytyy taulukot kyllä, niin aikuiselle kuin lapsellekin. Ei varmasti kukaan saa enempää niitä rahoja kuin sijareiden korvaukset ovat! Pientä rajaa sinunkin valheillasi!
Mutta tuohan se ymmärtämättömien tapa ajatella on, että sossu jakelisi suuria määriä jotain HUVIrahoja ihmisille. Jos tukilapsesta saatu korvaus on mielestäsi liian pieni, niin turha täällä sen takia on ihmisiä piikitellä.
vaan kirjoitan sen mikä on meille sijoitetun lapsen kohdalla ja pätee varmasti.
En valita että me saataisiin liian vahän tai liian paljon vaan tiedoksi hänelle joka valittaa.
siis näinkin voi olla.
Sossu maksaa pyhänaijalta sijoitetun lapsen ja bioäidin tamaapisesta matkat yhteensä 55 euroa ruoka ja huvirahaa 80 euroa ja hotelli 340 euria.
Huom! silti bioäiti ei ole tyytyväinen.
Miksi muuten valehtelisin ei se minua mitenkään hyödytä.
mitä jonkun kunnan sossut maksavat omille vanhemmille tapaamisessa!!
Mistä muuten tiedät tuon? Oletko alistanut uhkaavalla käytökselläsi äidin kertomaan summat?
Toiset sossut eivät maksa senttiäkään tapaamisesta. Joutuu sen täysin itse rahoittamaan.
Lisäksi muistutan sinua luukorva: TAPAAMISAIKA ON ÄIDIN, ISÄN JA LAPSEN OMAA, YHTEISTÄ AIKAA JA SE HEIDÄN KUULUU SAADA VIETTÄÄ RAUHASSA TEIDÄN HÄIRITSEMÄTTÄ. KUKIN HOITAA YHDESSÄOLON TAVALLAAN!!!
Kaikki eivät tarvitse hotellimajoitusta, mutta mikään tapaamiseen liittyvä EI KUULU SINULLE!!
En minäkään juoksee mistään rahallista apua hakemaan. Teen itse senverran lapsia, mitä jaksaan kasvatta ja ei tulee mieleenikään, että joku pitäisi tulla maksamaan lystin. tai että teen lapset ja joku muu hoitakoot, koska mä haluan nyt "elää".
Kaikki ne pitäisi itse pärjätää, biot nyt vaan vinkuu, että ne eivät saa tukea, heille ei anettaa rahaa. En tietä, miksi ne ei ajattele sitä kaikkea etukädeen kun perhettä suunittelevat, että itse se pääasiallisesti pitäisi pärjätää
tässä niitä täysijärkisiä sijareitä näkee vaikka miten montaa, teehan silmasi aukki
Meille sijaisvanhemmille kuuluu missä lapsi saa tavata kulloinkin äitiään. Emme muuten tietäisi minne viemme lapsen kun on tapaamispyhänaika. niitä kyllä toteutuu aniharvoin nytkin on vierähtänyt yli kolme kuukautta kun oli tapaaminen. On kyllä järjestetty ja viety lapsi sinne sovittuun hotelliin. Mutta ei sinne ketään bioäitiä ilmestynyt. Siis se on tällaista pettymysten työstämistä jatkuvasti. Tapaamisia oli suunniteltu kolme ja yksikään niistä ei toteutunut.Meinaat että se ei kuulu meille no tapaamiset se on sinun asiasi mitä meinaat ja luulet.
Olet sinä kamala ihminen kun laitat toisten viattomien syyksi nuo kurjat valvotut tapaamiset. Enhän se ole minä joka aiheutan nuo valvotut tapaamiset kyllä siihen on syypää itse bioäiti. Enkä ole syyllinen siihen että tapaamiset ovat salaisissa paikoissa.
Enkä tässä rupea selostamaan sinulle mitään tarkemmin miksi näin koska "luukovaksi" vielä nimittelet. Mikä sinut saa nimittelemään toisia aikuisia jos olet noin katkera niin anna olla kirjoittamatta.
Näköjään sinua jurpii tuo kun taitaa itselläsi olla asiat pahasti solmussa.
Sanon vaan että tapaamiseen saadut rahat meni bioäidin kurkusta alas.
Kenen luulet siitä eniten kärsivän, tiedäthän että lapsi/lapset rakastavat äitiään ja haluaisi myös tavata äitiään. Eikä sekään kuulu minulle/meille?
sen patsaan lähettyville niin meitä tulee sinne kokonaista neljä 4 sijaisvanhempaa. Meillä sateenvarjot kädessä. Kello noin 13-14 välisenä aikana.
Että kun olen ottant yhteyttä lasten asioita hoitavaan sossuun, niin hän hokee kuin papukaija, että kyllä perhekodin kuuluu jne.
Mutta kun ei siitä ole ollut mitään apua.
Otan nyt yhteyttä sosiaaliasiamieheen, ja vielä ylemmäs, kyllä minä itse äitinä ostan ja haluankin antaa rahaa lapsilleni.
Mutta jos lapsi laitetaan kevät juhlaan vanhoissa vaatteissa ( uusia ei ole ostettu), ja lapsi itse häpeää sitä, niin en pidä siitä.
Ja kun lapsi tippa silmässä pyytää, olisi sinulla äiti antaa vähän rahaa, ettei joudu dijaiskodin velkakirja järjestelmään.
No olen kuitenki9n ostellut ne vaatteet ja antanut rahaa.
Minä aikuinen ihminen pärjään pienemmällä ruuallakin, ja kun en todellakaan niitä mäyriksiä ostele.
on tapaamiselle sovittava lasta ja äitiä yhdistävää tekemistä.
Minun lapseni oli aikoinaan sijoituksessa ja oikein sydän pamppaillen odotin tapaamista.
Hän, rakas lapseni tuli perjantaina ja läksi maanantaina.
Perjantaina oli uimahalli-päivä herkuttelua.
Lauantaina ruokakaupassa käynti, jolloin lapseni sai itse valita karkit omaan pieneen ostoskärryyn. Se oli SUURI juttu pienelle ihmiselle!
Sunnuntaina nukuimme pitkään (tai ei) ja luimme kirjoja, leikimme ulkona ja katsoimme telkkaria.
Maanantaina oli jo niin SUURI suru "puserossa", ettei oikein mikään huvittanut?
Silti luimme kirjoja ja juttelimme. Minä itkin ja lapsi oli vain hiljaa.
Onneksi sijoitus päättyi ja sain hänet kotiin.
Laatikaa äidille ehdotus, mitä voisi tapaamisella tehdä?
Sovitut jutut luovat turvallisuutta lapselle. Vaatikaa äitiä tulemaan tapaamiselle tai sitten se olisi peruttava.
LAPSI EI JAKSA SÄRKYMÄTTÄ LIIAN MONTAA PETTYMYSTÄ!
Onnea jatkoon!
sitten olleskaan käy mielessä että köyhillä ja heikompiosaisilla on todella pula kaikesta, jopa ruuasta!
Puhumattakaan vaatekaapista, joka on suuri menoerä jos tuloja ei ole ollenkaan tai ne ovat alle minimitoimeentulon, mm. äityispäiväraha, työttömyyspäiväraha, työkyvyttömyyseläke, sairauspäiväraha, opiskelija, pienituloinen yksinhuoltaja jne.
Ihmettele muuten ihan rauhas....
olla jos tapaamiset olisivat toimivia niin kuten sen terveen ajattelevan ihmisen toiminnaksi kuvittelee.
Tapaamiset on aina yritetty järjestää sellaisiin paikkoihin että sieltä on löytynyt lapsille myös toimintaa. Mutta kun harrastukset bioäidillä ovat toista luokkaa niin ei se tule onnistumaan ainakaan meille sijoitetun lapsen kohdalla.
Voin mainita että aivan ensin alkuun oli tapaamiset bioäidin kotona mutta se ei ollut lapselle turvallista ja sopivaa ympäristöä niin muutos oli tehtävä että lapsi voisi kuitenkin tavata äitiään.
Nyt lapsi jo reilut 15 vuotta ja et elävässä elämässäsi voi kuvitella bioäidin harrastuksia kun on yhteiset viikonloppu tapaamiset olleet.
Turvallisuuden tunnetta ei lapselle ole koskaan bioäiti antanut. Emme voi vaatia enempää kuin mitä aikuiselta ihmiseltä kyetään vaatimaan.
Aika ja paikka sovitaan no kun ei bioäiti ilmesty niin ei ilmesty jos soitamme aamusta ennen kuin hän lähtee matkaan niin asia hän sanoo olevan hyvin ja tulee kuten sovittu. Mutta kait sitten siinä matkalla tapaa jonkun joka houkuttelee hänet eri suuntaan, mene ja tiedä emme kysy perään.
Mitä luulet kuinka särkynyt tämä nuori on?
teillä. Kauheeta, kyllä niiden todella pitää ostaa ne vaatteet ja antaa lapselle käyttörahaa. Tajuatko kuinka paljon niille lapsestasi , sinun lapsesi tarpeiden tyydyttämiseksi maksetaan? Vaadi rahat itsellesi takaisin, mitä olet nyt omistasi ostanut.Niiden on maksettava. Vielä voit vaatia palkkaa tehdystä työstä, kun olet hoitanut perhekodille kuuluvia tehtäviä.
Tee kysely/valitus lääninhallitukseen jonka kuuluu valvoa ko. kodin toimintaa.
Tuo on törkeää juuri sitä lapsibusinesta, mistä täällä jatkuvasti sijareita syytetään, kun nuo ammattikodit toimii noin ja meiltä menee maine. Olen siis aivan raivona. Ihan samanlaista käytäntöä olen kuullut oleva diakonissalaitokselle sijoitettujen kanssa. Sekin laitos laskuttaa ihan sairaan isoja maksuja.
sijoitettua ja jos minun lisäkseni mieheni olisi kotona näiden lasten kanssa, niin kyllä "näkisimme nälkää".
Kahdesta lapsesta saan palkkiota yhteensä n.1000€/kk. Sillä summalla ei katettaisi minun ja mieheni 3n biolapsen eloa. Joten sossun luukulla olisimme suurine tienisteinemme, joita sijoitetuista nostamme.
Ja kyllä, teen oikeaa työtä. Vieläpä ympäri vuorokauden. Itse asiassa en edes tiennyt, että lastenhoito kotona voi olla työtä, ennenkuin ensimmäinen sijoitettu tuli meille.
..Oikea työ...nälkä...? Ei tässä yhteiskunnassa nälkää pitäisi nähdä, sossu huolehtii, vai?
Kaksi lasta on meillä, oma ja sijoitettu. Työssä käyn, ihan oikeessa! Aattele! Enkä edes ota palkkioita lapsesta, mutta vastapalveluksi kotimme on rauhoitettu..hähää, ja sijaislapsen PYYNNÖSTÄ. Hän kun ei halua nähdä enää koskaan pahoinpitelijäänsä. Tarinoita on monia, ja todellisuuksia, kuten huomaat.
Vielä palatakseni siihen äitienpäivä asiaan. Haluan kertoa miksi se on minusta väärin että sijaisäideille myönnetään äitienpäivämitaleita.
Minä ajattelen että ne mitalitkin arvokkuudellaan kannustaisivat äitejä olemaan äitejä, jottei tarvitsisi niin paljoa sijaisäitejä. Onko kukaan samaa mieltä kanssani?
Ihmisiä pitäisi kannustaa siihen vanhemmuutteen ja ottamaan vastuuta perheestään.
vastata sulle, mutta totesin, ....
mitalit arvokkuudellaan kannustaisivat äitejä olemaan äitejä??????
ei siihen mitään mitaleja tarvita!
kuinkahan moni äiti avatessaan kossupullon ajatteleen mitalia????
pönttövuoren sielläpuolenkin luulisi olevan aivot käytössä???
sijaisäidit tekevät sen työn minkä äidit jättävät tekemättä.
ja sinusta se on niin väärin???
onko kukaan äiti koskaan ja missään tilanteessa jonkun mitalin toivossa. Luulen, ettei kukaan äiti, sen enempää sijais, kuin muukaan mitalleja ajattele, kun lapsiaan kasvattaa.
Siitä olen kyullä kanssasi samaa mieltä, että jollain tavoin pitäisi äitejä kannustaa olemaan äitejä ja tukea heitä siinä hommassa ehkä vähän paremmin, että pystyisivät kunnialla itse lapsistaan huolehtimaan. Oma äiti olisi kuitenkin kaikille lapsille se paras äiti, kunhan vain kaikki jaksaisivat, pystyisivät ja osaisivat. Sääliksi käy, niin lapsia, kuin äitejäkin.
Toisaalta olen myös puhunut täällä paljon asennemuokkauksesta. Tämä nykyinen tilanne on vain seurausta naisten tasa-arvoajattelusta. Olen sen ikäinen, että olen lapsuuteni elänyt sellaisena aikana kun ei vielä äidit olleet tasa-aroisia isien kanssa, Ts. jos ei isit huolehtineet, niin äidit ei lapsiaan heitteille jättäneet vain tasa-arvon nimissä kuten nykyään tapahtuu. Ei äitien ylpeys antanut sellaiseen periksi, vaan he huolehtivat aivan kaikesta ja ainakin synnyttämistään lapsista.
Sellaista äitiä katsottiin todella halveksuen, joka ei lapsistaan huolehtinut viimosen päälle. Kyllä akat juorusivat ja haukkuivat, se oli sellasta yhteisön painostusta suorastaan. Huonoa äitiä ei hyvällä katsottu, joten jokaisen oli yritettävä. Kuka onnistui paremmin kuka huonommin, mutta harva todella luovutti ja antoi lapsensa huostaan. Tuskin mitaleista tähän on porkkanaksi, mutta jostain se äitien ylpeys pitäisi takaisin löytää.
vaikuta hyvin pitkälti se aikuisten miehen ja naisen toistensa kunnioittaminen, mitä muuta mitallia tarvitsemme.
Lapset todella imevät aikuisista mallia ja se siitä sitten muodostuu itse kunkin omaksi ylpeydeksi tai halveksivaksi elämäntavaksi.
Jos seuraan näitä kasvattejamme niin heissä on niin voimakas tuo toisen halveksiminen ja yleensä toisen ihmisen kunnioittaminen.
Nyt he ovat kyllä oppineet sen uuden mallin mutta se ei vielä ole siellä selkärangassa vaan tietoisuudessa kylläkin.
Poika joka jo omassa elämässään on omaksunut sen mallin minkä meillä sai kokea ja on todella fiksu käytökseltään. Hän ei halveksien puhu edes omasta bioäidistään. Olimme siinä hyvin tarkkoja sekä huomautimme aina jos hän käytti halveksivia sanotoja äidistään ja muista ihmisistä. Kuten "sossut", opettajat, hänen entiset naapurit ym.
Me aikuiset olemme niitä porkkanan viljelijöitä ja toivossa elämme jotta kasvun maaperä antaa tuloksia hyvän sadon saamisessa.
Luulen että kieroutunut elämän ja toisen ihmisen kunnioitus on vaikeinta korjata silloin kun se on mennyt hakoteille ja siitä on muododstunut kuin oma identiteetti. Varsinkin jos sen muut kaverit hyväksyvät ja kuin avittaisivat sitä tyyliä puhua ja käyttäytyä.
Pahoin pitelykin on joissakin piireissä melkein kuin status eli arvon ylennys. Kuulostaa hassulta mutta näin se todellisuudessa on.
Mielestäni jokaisen äidin ja isän sekä aikuisten ihmisten porkkana elämän tavoitteissa olemme me kaikki kanssaihmiset itse eikä mitkään mitallit.
Olen myös kasvanut sen niin sanotun naisten tasaarvottomuuden aikakautena ja voi kysyä onko se nyt sitten tällaista mitä halusimme tasaarvolta.
Muuten juorukellot olivat hyviä kurinpitäjiä niin lasten kasvatuksessa kuin muutenkin.
Otit esiin muuten aiheen joka olisi hyvä keskustella ja vaihtaa näkemyksiä. Olet kyllä kirjoittanut tästä asennemuutoksesta aikaisemminkin mutta kuten tavallista aihe hukkuu toisten mollaamiseen ja se ei enään kiinnosta ketään.
Äiti ei voi olla isä, eikä isä voi olla äiti. Näin se vaan nyt on.
Mitaleista päättää ne, jotka niitä myöntää, ja sehän ei kerro muusta kuin myöntäjien arvomaailmasta, joka nyt näköjään sijareiden mitaleiden myötä on muuttunut entisesä ja alkuperäisestä mallista.
Siis en tarkoittanut että äidit olisivat hyviä äitejä saadakseen sen mitalin, vaan sitä että äiteyttä ja muita perhearvoja ei enää kunnioiteta, niin ei niistä välitetäkkään. lapset kasvaa muka itsekseen. Minun mielestä lasta ei pitäisi rangaista sillä aikuisten välinpitämättömyydellä tai lapsen kasvatuksen laiminlyönnillä, vaan siitä laiminlyönnistä pitäisi vanhemmat tuomita vankilaan ja siksi aikaa kun vanhemmat "oppivat tapoja" lapset olisivat hoidossa kodin ulkopuolella ja kun vanhemmat on "korjattu" saatetaan perhe taas yhteen. Arvot pitäisi ajatella rahaksi ja kuvitelkla millä keinoin sen rahan saa säilyttämään ostovoiman. Ymmärsiköhän kukaan mitä minä köhisin?
Kirjoitat juuri niin kuin asioiden PITÄISI olla!!
Kirjotustyylistäsi päättelen, että olet aika nuori?
Tiedätkö, että tämä yhteiskunta on niin sairas, että mieluummin tuetaan näitä sijareita kuin lapsen äitiä ja isää?
Mutta olet täysin oikeassa siinä, että mitalit kuuluisivat VAIN ÄIDEILLE, sijarit eivät ole äitejä.
Laitan tähän laulunpätkän Hectorin levyltä: Kultaiset lehdet, koska se on niin sopiva ja osuva!
On kauniita vain äidit
ja vastasyntyneet...
Sen kauneuden arvon
ovat arvottomat turmelleet...
Sossulan tädit levittää käsiään
lapsen etua varjellessaan...
Eikä juristit nää tähän elämään
jossa sieluja murskataan...
että joka ikisestä laiminlyönnistä lasta kohtaan vanhempi saisi rangaistuksen. Silloin huostaanottoasiat käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, josta seuraisi, että joka syytös vanhempia kohtaan pitäisi todistaa oikeaksi. Asioista tehtäisiin poliisitutkinta eikä niin kuin nyt, että sossu voi satuilla ihmisistä ihan mitä valheita tahansa, joista kerätään sopiva nippu soopaa huostaanoton perusteeksi.
Nythän ei perheille ole mitään oikeutta ja valitusmenettely on täysin toimimaton.
ihan paikallaan ja sitten pitäisi perustaa ihan kokonaan lasten- ja perheiden asioihin erikoistunut tuomioistuin jossa asianajajista lähtien kaikki olisivat perehtyneet lasten tarpeisiin, heidän tapaansa tuntea, näyttää tunteitaan ja viestittää asioita, joihin heillä ei vielä ole sanoja.
Yleensäkin lapsiasioihin erikoistuneita, samoin kuin tähän lastensuojelulakiin. Huostaanoton sijaan vanhemmille voitais
tarjota mahdollisuus mennä hoitoon, tai saamaan opastusta perheen hoitamiseen. Heille voitais tarjota perhe- ja parisuhdeterapioita ym.ym. mitä kukin tarvitsee paremmin selviytyäkseen ja heidät siis velvoitettaisiin ottamaan kaikki mahdollinen apu vastaan ja heillä olisi
mahdollisuus vielä antaa näyttöä siitä, että tosissaan yrittävät pitää perheen kasassa. Jonkun aikarajan jälkeen tilanne katsottaisiin uudelleen ja tehtäis sen mukaan vasta päätökset. Tämän siis tuomari kaiken määräisi heidän ja lastensa paremman tulevaisuuden vuoksi.
Sen jälkeen ei pitäisi olla enää mitään valittamista/vääriä huostia.
Jos ei erillistä perheiden asioita käsittelevää tuomioistuinta olisi, niin asiat ruuhkautuisivat niin pahoin, että lapset ennättäisi jo kasvaa aikuisiksi, ennen kuin heidän asiansa olisi käsittelyvuorossa.
Monen laisia erilaisia järjestelyjä kuitenkin pitäisi kehittää vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Nykyiset systeemit eivät toimi kuten pitäisi, eivätkä vastaa kaikkien tarpeita.
En tarvitsee mitään mitalia , että se kannustaisi minua olemaan vielä parempi äiti.
Äitille pitäisi riittä lapsi, ei mikä hiivattin mitali.
Sun mielipide on, että mitalit kuuluvat äiteille ja sijarit eivät ole äitejä. Siis Sinun mielestä pitäisi mitaleita antaa bioäiteille???????
Mistä syystä? Siitä, että ne eivät ole osannut omia lapsia kasvattaa? Hahhaaaa-ha!
Kuka ylipäätä tarvitsee mitään mitelia lapsen kasvattamisesta?
Lapset tehtään aivan muusta syystä, kun mitalitoivosta.