Kuinka moni uskaltaa myöntää, että omaa huonot tai heikot lääkelaskutaidot? Itse tunnen muutaman tyypin, jotka ovat saaneet keploteltua itselleen lääkeluvat, mutta käytännössä yksinkertaisetkaan peruslaskut eivät luonnistu. Yleensähän vähintään yhden muun on tarkistettava laskun tulos. Mitä, jos se yksi muu sattuu olemaan yhtä heikko matematiikassa?
Lääkelupien valvontaan tulisi muutenkin kiinnittää enemmän huomiota potilasturvallisuuden nimissä. Joissain paikoissa katsotaan törkeästi läpi sormien heikkoja taitoja. Jos ei osaa laskea verrannon avulla esimerkiksi vaikuttavaan aineen määrää, niin se tuntuu jo todella pelottavalta. Luulisi, että jonkinlainen yläastetasoinen matematiikan tuntemus olisi kaikilla, mutta kun ei.
Lääkelupien valvontaan tulisi muutenkin kiinnittää enemmän huomiota potilasturvallisuuden nimissä. Joissain paikoissa katsotaan törkeästi läpi sormien heikkoja taitoja. Jos ei osaa laskea verrannon avulla esimerkiksi vaikuttavaan aineen määrää, niin se tuntuu jo todella pelottavalta. Luulisi, että jonkinlainen yläastetasoinen matematiikan tuntemus olisi kaikilla, mutta kun ei.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Järkyttävää että tuollaisin taidoin potilastyöhön päästetään. Aika hassua, että lisää liksaa kinutaan vaikka perustaidoissa on norsun mentävä aukko.
Lääkevirheisiin monta syytä, eikä väsymys, huono palkkaus ja sairaanhoitajapula ole niistä pienimmät. Jos vaihteeksi olet kateellinen palkoista niin ovat korotukset onnistuneet muillakin aloilla liikenneonnettomuuksista, kattojen romahtamisesta, rakenteiden homehtumisesta, palkatta jäämisistä, hukkumisista, putkakuolemista jne huolimatta. Samalla alallakin onnistui virheitä tekeviltä lääkäreiltä. Ei taida osaamisen puute olla suoraanverrannollinen palkan puutteeseen muuallakaan. Toisaalta ilman lisäliksaa sairaanhoitajille alkaa asiakkaita tod.näk. kupsahdella vielä enemmän, kuin muilla ammattiryhmillä yhteensä. Harmi, että yhteiskunnassa sattui olemaan niin kovat arvot, ettei sairaanhoitajankaan kannattanut tehdä riistopalkalla työtään kunnolla.
Asiaan on kiinnitetty nykyisessä sairaanhoitajakoulutuksessa paljon huomiota, esim. TtT Oili Veräjänkorva Turun AMK:sta ollut uranuurtaja Suomessa. STM on tehnyt hiljattain myös Turvallinen lääkehoito -oppaan, joka on tosi hyvä.
Potilasvakuutuskeskukseen ilmoitetaan potilasvahinkoja n. 8000 vuodessa. Kanteluja tehdään lääninhallituksiin ja TEOlle n.1400. Näistä iso osa liittyy juuri lääkehoitoon, muttei ole suuri, kun vuosittainen yhteydenottojen määrä on n. 10000000. Näissä luvuissa mukana lääkäritkin, mutta ei läheltä piti -tilanteita.
Olet oikeassa siinä, että peruslääkelaskut pitäisi aina osata. On kyse tärkeästä potilasturvallisuusasiasta. Ihmiselle sattuu työssä kuin työssä virheitä ja siksi tuplatsekkaus on hyvä käytäntö. Osaamattomilta luvat pois, lääkelaskukertaukseen ja sitten vasta takaisin töihin.
lääkelaskija, koska harjoitan sitä taitoa myös vapaa-ajalla, ettei kokonaan unohdu jipot. Lääkelaskutentti 2 vuoden välein niin pakko osata.
Opiskelen sh:ksi ja mun mielestä on järkyttävää, että osa opiskelukavereista ei osaa edes peruslaskuja. Meillä on ainakin huono systeemi, tentit voi käytännössä toistaa niin monesti että tuurilla voi päästä läpi. Mielestäni niille, jotka eivät ensimmäisellä kerralla pääse läpi pitäisi järjestää lisäopetusta, ei toivoa että he jotenkin ihmeen kaupalla oppisivat itse asiat. Ongelma on siinä, että joillain ei ole mitään perustietoja matematiikasta. Ehkäpä pääsykokeissa pitäisi olla joku lyhyt osio, jossa tarkastetaan että ymmärtää edes kerto- ja jakolaskut? Kaikki eivät nimittäin ymmärrä..