Aloitus. Elämän erilaisuus.

Helsingissä, lähituleivaisuudessa.

- Hei goottihirviö odota hieman: Poika ryhmä huusi yhdelle tytölle.

Tytön nimi on Suvi:
- Mitä helvettiä minä olen nyt tehnyt?

- Relaa hiukan. Mehän olemme tuttuja jo jonkin aikaan: Matias sanoi Suville.

Suvi sanoi:
- Joo o. Minä en ole siltikään, mikä goottihirviö!

Matias:
- Hei ota rauhallisesti. Täällä ulkona on kuitenkin melkein kaksikymmentä astetta lämmintä ja sinä vaan kuljet pitkässä mustassa takissa ja muutenkin taitaa olla hieman kerrosta päällä.

Suvi sanoi:
- No pitäisikö sitä olla kuin jokin apina, kuten sinä. Sinulla näyttää sitä kerrosta olevan.

Muut alkoivat nauroa, mutta Matiaskin otti sen huumorilla:
- Okei. Ai sieltä tulee tyttöystäväsi.

Lopeta jo pelleily!:
- Suvilla alkoi mennä hermo.


Sen jälkeen he lähtivät kävelee muualle. Suvin kaveri nimeltä Niina tuli hänen luokseen:
- Mikä toi oli olevinaan?

Suvi vastasi:
- Sitä samaa paskaa, mutta hauskaa läppää oli.

Niina:
- Juuh..Siltä näytti, kun olit melkein raivon partaalla.

Suvi väisti nopeasti kysymyksen ja vaihtoi aihetta:
- Oletko muuten menossa tänään siihen isoon musiikki tapahtumaan?

- Ei helvetti! Muistatko viime kertaisia tapahtumia, kun oltiin. Sinähän olet aina muutenkin jonkun diskon jälkeen täydessä jurrissa:
- Niina sanoi.

- Mutta aina ollut joka helvetin hauskaa!: Ylisti Suvi.

Niina:
- Okei. En miekään mikään enkeli oo, jos kerran meiddät potkittiin eilen koulusta. Vaikka olemme siltikin suosittuja tietyissä piireissä.

Suvi:
- No niinpä. Mennäänkö sinne kuuntelemaan musiikkia ja pyydetään muita mukaan.


Niin he tekivät. Ennen keskiyötä he saapuivat muiden kavareiden kanssa. He alkoivat tanssia bändien tahdissa, kuin viimeistä päivää. Suvi oli yhteen poikaan ihastunut, mutta ei puhunut siitä mitään Hän ei halua näyttää heikolta.

Kun pääesiintyjä astui lavalle, niin hänen itsetuntonsa kohosi. Kuitenkin muut takertuivat häneen ja menivät juomaan alkoholia.

Hirviöbändin laulaja:
- Oletteko valmiina tykitykseen HELSINKI!

- KYLLÄ!: Yleisö huusi villintyneenä.

Laulaja:
- Okeei! Nyt aletaan!

Yleisö alkoi tanssia tai muuten hyppiä. Yksi henkilö nousi lavalle, mutta hyppäsi aikaisin sekaan, koska tuli efectiä alkoi pukata. Muu yleisö otti kiinni, kuin jokin tähti olisi tehnyt saman.

Suvi joi muiden kanssa, kuin ehti. Yksi heidän kavereistaan nimeltä Camilla oli huonovointinen, mutta se ei estänyt. Suvi silmäili poikaa, joka seisoi ystäviensä kanssa.

- Kuolemattomista tulee kuolevaisia, kun loputkin sielut nousee vastaan: Laulaja lauloi niin.


Tapahtuma päättyi. Suvi meni pojan luokse, vaikka oli hiprakassa.

Poika katsoi kaveriensa kanssa, kun hän oli tulossa:
- Kuka tuo on olevinaan. Meikit ovat tippuneet pahasti ja hoippuilee kuin Ozzy Osborne 70-luvulla.

Suvi seisoi hänen edessään ja juominen näkyi aivan selvästi:
- Hei komistus...hik..Hikka...Haluatko tanssia minun kanssani?

Poika pystyi just ja just pitelemään nauruaan:
- Juhlat loppuivat jo. Olisit tullut aiemmin ja paremmassa kuosissa.

Suvi on aina aggressiivinen, kun on juonut. Tällä kertaa hän löi poikaa täysillä, mutta itse kaatui maahan.

- Säälittävä eukko. Lähdetään pois: Poika sanoi muille.

Suvin kaverit nosti hänet ylös.

- Tajuntonta! Olit aivan loistava, kun yritit näyttää osaamisesi. Sääli vaan, kun kaaduit: Niina sanoi.

Niin...valitettavasti: Suvi sanoi haikeana.


Seuraavana iltana. Suvi päätti pysyä kotona. Hän halusi olla kotona. Hänen vanhempansa eivät olleet kotona. Hän meinasi mennä ulos. Hän otti takkinsa nauloskosta, mutta epäröi.

- Helvetti minkälainen kusipää minä olen. Minä olen sotkenut oman elämäni, että voisin mennä vapaaehtoisesti helvettiin samantien: Hän huusi itselleen.

Hän heitti takin lattialle. Repi piikkisen kaulapannan kaulaltaa. Heitti mustan topin, jossa luki, että Saatana tulee ja laittoi kylpytakin päälleen.

Hän katsoi itseään peiliin. Hän ei enää tuntenut peilikuvaansa. Tavallisesti hän olisi puhunut itselleen ja vaikka mitä. Nyt kuitenkin hän kiroili ja eikä pitänyt enää mistään, mikä muisututti häntä.

- Mikä vattua minua vaivaa. Olen aivan erilainen, kuin muut ja pukeudun kuin mikäkin hirviö. Ei mikään ihme, jos jotkut haukkuvat minua. Kunpa voisin muuttua. Kunpa olisin kuin muut tai jokin muu!

Kelpaisin itselleni kuin joku helvetin Halloween Michael Mayers.

Hän alkoi tuntea sisällään jotain. Hän katsoi itseään peiliin. Hän hikoilu enemmän kuin normaalisti.

Sitten kipu yltyi ja lakkasi. Hikoilua tuli enemmän. Sitten hän alkoi tuntea mielihyvää, kuin olisi miehen kanssa kosketuksissa.

Sitten paljaat pinnat menittivät ihoa. Hän tunsi itsensä voimakkaaksi.

- ÄÄÄÄK! Apua, joku Tänne: Hän huusi kuin viimeistä päivää.

Silmät muuttuivat, kasvot muuttuivat, mutta siinä näkyi inhimmillisyys. Tukka muuttui mustaksi. Kylpytakki repeytyi ja ihoa peittävät vaatekappaleet mukautuivat ruumin mukaan.

Kynnet kasvoi nopeasti ja pian muutos loppui, mutta se, joka näkisi hänet, niin pelästyisi melkein hengiltä. Hän ei voinut pysyä siellä, koska kukaan ei ymmärtäisi, vaan leimauttaisi hänet suoraan luonnonoikuksi.

Hän otti mustan takin lattialta ja laittoi sen päälleen. Sen jälkeen hän juoksi makuuhuoneeseen. He asuivat kerrostalossa, mutta hän hyppäsi ikkunasta pihalle ja katosi yöhön...