Eiks niin et ne tietokoneet on sellainen harrastus. Eihän siitä mitään ammattia voi tulla. Talkoo töinä harrastuspohjalta tutun kaveriporukan ympärillä väsätään jotain ilmaista javapaskaa, jota ilmaiseksi levitellään nettiin imuroitavaksi. Se on vähän kuin siivousta. Pitää mahdollisimman halvalla saada kaikki.
Onko asenne vähän sama kun urheilussa, ettei siihen oikein vakavasti suhtauduta ammattimielessä? Harmi Suomessa olisi kyllä VALTAVA potentiaali.
Onko asenne vähän sama kun urheilussa, ettei siihen oikein vakavasti suhtauduta ammattimielessä? Harmi Suomessa olisi kyllä VALTAVA potentiaali.
Vastaukset 14
Vanhimmat
... tässä kaikki ollaan.
Tuo on varmasti yleinen käsitys IT-alasta niiden keskuudessa, jotka eivät alaa tunne. Alalla työskentelevät insinöörit tietävät, että ne työasematietokoneet ovat vain ja ainoastaan työvälineitä, siinä missä vasara ja sahakin. Niillä tehdään sitten usein sellaista työtä, josta tavallinen harrastelija ei ole koskaan kuullutkaan. Toki tehdään tuiki tavallisiakin hommia, mutta IT-ala on sata kertaa laajempi käsite, kuin mitä tavallinen pulliainen luulee. Ärsyttää kun kertoo olevansa IT-alalla, niin ensimmäinen mielikuva ihmisillä on, että korjaan jotain PC-koneita, tai koodaan niillä. Ihmeen vähän ihmiset tietävät IT-alasta vielä nykypäivänäkin. Esimerkiksi omista hommista ihmiset tuntevat vain otsikon. Maallikolla ei ole mitään käsitystä mitä työ pitää sisällään ja sitä valtavaa teknologiahelvettiä mikä siihen kätkeytyy. Kun siis kerron tämän otsikon, niin sitä seuraavat kysymykset ovat vähintäänkin huvittavia. Kyllä minä tiedän, mitä esimerkiksi kirvesmies/arkkitehti/koneiden kunnossapitäjä/talonmies yms yms tekevät työkseen.
ap on provo, mutta ala on kieltämättä aika villi. Tiedän ihmisen, jonka nimike on atk-suunnittelija, mutta hommat mikrotukihenkilön töitä. Jos hänet laitettaisiin suunnittelemaan ohjelmistokokonaisuuksia, ei taitoja olisi. Sama juttu, mikrotuista on tehty atk-asiantuntijoita varsinkin julkisella puolella. Näillä harrastelijoilla on aika harhaanjohtavat nimikkeet.
Joskus jossain pikkupuljussa joku näpertelee, alaa tuntematon työnantaja kirjoittaa todistukseen paljon enemmän kuin tämä on tehnyt ja seuraavassa paikassa, missä pitää tehdä oikeita töitä, menee sormi suuhun.
"Tiedän ihmisen, jonka nimike on atk-suunnittelija, mutta hommat mikrotukihenkilön töitä."
Tuo taas johtunee yleisimmin siitä että k.o hemmo on jossain kunnan tai valtion(tai muun julkisyhteisön) palveluksessa. Ja noissa paikoissa tuo palkanmaksu on onnetonta. Joten jos halutaan saada ATK-tukihenkilö palkkalistoille, on hänelle keksittävä jokin palkkaa nostava nimike, esim. suunnittelija. Näin saadaan edes joku asiansa osaava(tai ainakin toivottavasti) mikrotukeen töihin.
Aikoinaan yliopistossa laitoksellamme oli sihteeri ATK-suunnittelijan virassa. Kun jostain yliopiston byrokratiasta oli saatu lupa palkata suunnittelija laitoksellemme, mutta siellä tarvittiinkin sihteeriä, jonka virkaan yliopistolla ei ollut rahaa, niin palkattiin sitten sihteeri suunnittelijaksi tekemään sihteerin duunia. Juuri niin järjetöntä, kuin vain julkisella sektorilla voi olla.
Täällä iso teollisuusfirma hakee atk-suunnittelijaa. Työtehtävät kunnossapitoa ja laiteasennusta. Perus mikrotukea.
Että harrastelija voipi olla paljon parempi kuin ammattilainen.
Monilla hyvän koulun käyneillä ammattilaisilla on tapana kuvitella että se on siinä. Sitten ollaan töissä ja ammattilaisia. Kun totuus on se, että joka päivä pitäisi tutkia ja leikkiä uusilla asioilla ja kouluttautua tulevaisuutta varten. Henkilökohtaisesti käytän tähän tutkimustyöhön noin 4 tuntia päivässä.
Yleensä olen hoitanut homman siten, että kun haistan talossa olevan tarve jonkinlaiselle ratkaisulle esim 3-6 kk sektorilla, niin opiskelen asian valmiiksi. Sitten kun ruvetaan ihmetteleen että miten ton voisi tehdä, niin siihen on kiva tokaista että mä osaan ja tiedän tarvittavat tuotteet ja voin demata teille vaikka saman tien miten homma pelaa.
Eli siis kotiläksyt pitää tehdä.
Kun jättää ylimääräiset kotiläksyt tekemättä niin pääsee paljon helpommalla.
Ymmärrän kyllä että toisilla on valtava näyttämisen ja pätemisen tarve alalla.
Vaan lähes saman palkan saa pätemättäkin. Voi ottaa rennosti vapaa-aikana ja töissäkään ei kohdistu sen suurempia odotuksia tekemiisi asioihin.
Nykymeno, kun on sellaista, että jos näytät olevasi hyvä jossakin niin saat palkkioksi yhä enemmän vaativampia töitä. Ja työthän ei alalla tunnetusti tekemällä lopu. Silti palkka ei nouse merkittävän paljon enempää kuin muilla.
Kukin tavallaan.
Olen muutamassa firmassa törmännyt ihmisiin joilla on ihan käsittämätön asenne työtään kohtaan. Ei ole minkäänlaista kiinnostusta kehittää itseään tai edes seurata mitä alalla tapahtuu. Ajatellaan suurin piirtein niin että jonkun pitäisi maksaa siitä jos kotona sohvalla lukee Tietoviikkoa.
Onkohan vastaavaa asennetta esim. autoalalla? Jättääkö autonasentaja American Car Shown väliin kun työnantaja ei maksa messukäynnistä palkkaa? Tai onko Tekniikan Maailman lukeminen kotona työntekoa?
Jotenkin tulee mieleen, että tuollaiset asenteet lähinnä kertovat siitä, että on väärällä alalla. Jos ei kehitä itseään huomaa muutaman vuoden päästä olevansa todella ulkona kuvioista.
Taidat olla vaan naivi.
Tekniikan Maailma on korruptoitunut mainos kannesta kanteen.
"Jos ei kehitä itseään huomaa muutaman vuoden päästä olevansa todella ulkona kuvioista."
Johtotehtävissä?
Katsos, kun alalla ei ole mitään takuita siitä, että jos sinä luet nyt bitin X käpistelystä, sinulle olisi siitä yhtään mitään hyötyä muutaman vuoden kuluttua. Todennäköisesti olet ihan samalla lähtöviivalla niiden muiden kanssa, jotka eivät seuranneet IT-soopaa lehdistä.
Katsos, kyllähän muutama vuosi sitten Tietoviikot sun muut vaahtosivat kilvan Nokiasta ja UMTSstä. Ja katso, mistä nyt saa kenkää.
Lehdissä oli myös paljon juttuja tulevaisuuden mullistavista magneettikuplamuisteista. Oletkos sinä koskaan kuullutkaan sellaisista? En minäkään niiden lehtijuttujen jälkeen.
Sinä olet pahasti erehtynyt luulemaan, että media sisältäisi tietoa. 99% ei sisällä ja sitä 1% ei tunnista.
Itse asiassa IT-ala on nurinkurinen, koska työnantajat olettavat työn olevan työntekijälle myös harrastus. Kuinka monen paperikoneen käyttäjän oletat viikonloppuisin lukevan kotonaan paperikoneiden manuaaleja. Toisaalta pitäisikö puisto-osastolla työskentelevän leikata ruohoa myös vapaa-aikana, jotta pysyisi teknisessä kehityksessä mukana. Normaaleissa töissä työt opetellaan työajalla työnantajan laskuun ja vapaa-ajallaan kukin tekee mitä huvittaa.
jo siinä vaiheessa, kun suuret talousgurut alkoivat maksamaan "ilmasta" miljardeja...
Onneks myin Sonerat sitä ennen, no pari viikkoa tuli oltua Soneran omistaja ja sit alkoi homma hirvittää.
Kaveriini iski ahneus ja sinne meni ne Sonera rahat.
Sarjassamme muita erittäin kalliita floppeja...
-Digi tv, ketä kiinnostaa siirtyä katsomaan digi-tv:tä jossa on enemmän kanavia ja entistä huonompaa ohjelmaa tulee joka tuutuista.
-Playstation 3, ketä kiinnostaa tehokas pelikonsoli, kun ei kunnon pelejä löydy kaupoista?
Ja mitä tulee alan seuraamiseen...
Suurin osa tiedosta on täyttä hevonpaskaa eikä siihen kannata tuhlata ainakaan vapaa aikaa.
Kaupallisissa firmoissa ratkaisee hinta, vaikka olis kuinka nanotekniikkaa jokin vempain, niin ei sitä laiteta tuotteisiin, koska kuluttajiakin kiinnostaa ainoastaan hinta, eikä se onko tuotteessa nanotekniikkaa vai ei tai kuinka hieno laite on (vrt. PS3 tekniikka).
Ps. FeRAM MRAM you name it muistipiirin löydät henkilöautostasi, mikäli se on vähänkin uudempi, mutta ei siitä flashin haastajaksi vielä ole...
Lehti pitää saada myydyksi ja tarkoittaa käytännössä, että sisältö on täyttä paskaa.
Sen takia meillä on näitä Pettteri Sihvosia latelemassa provokirjotuksia. Ne myy. Mitä paskempaa sisältöä, sen enemmän se myy.
On paljon pitkäjänteisempää pitää työ ja huvi erillään. On tuhoisaa rakentaa koko elämä yhden kortin varaan omistautuen työlleen tai työnantajalleen lähes täysin.
Hyvin IT alalla pärjää vielä asenteella, että koodaan 8-16, sen jälkeen vietän omaa vapaa-aikaani.
On paljon työpaikkoja missä jokin tietty toimialatietämys on suuremmassa roolissa kuin esim. jatkuva uusimpien ohjelmistokehitysmenetelmien tuntemus.