poksahti kondensaattori uppopumpusta. Lienee siinä ollut vaihtovirtasuuntaajana? Pumpulla on toimiakseen kiertosuunta. Kun asennan uuden k.saattorin onko väliä miten päin tulee johdot? Konekondensaattorin johdoissa ei ole /- merkintöjä!
kondensaattorin
asennus?
197380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei väliä johdoilla koska konkka on tehty vaihtovirralle(~) eikä sitä tasasuunnata.
Osta samanlainen arvoiltaan kuin vanhakin konkka on.Jännite arvo kyllä saa olla isompikin ei haittaa mitään,päin vastoin.Muista kytkeä myös samoihin väleihin kuin vanha konkka että pyörimis suunta säilyy oikeana.
Ja virrat pois työskenneltäessä!
Kun olet konkan kanssa tekemisissä niin varo
vähän sen kanssa sen jälkeen kun kytket jännitteen.
Siihen varautuu jännite ja voit saada siitä sormillesi tosi kovat sähkötällit tai tappaa itsesi.
Konkan jännitteen voit purkaa 10 ohmin vastuksella
jos otat sen vielä kokeilun jälkeen irti.
Älä jätä konkkia lasten ulottuville.
Sähkömiehen neuvo.
varautuisi kondensaattoriin?
Ei kai se olisi kondensaattori jos se ei varautuisi vaihtosähkölläkin.Kolmivaihemoottori
saadaan toimimaan yksivaiheisena juuri tuon kon-
densaattorin avulla eli 230 Voltilla.3 Vaiheisena tuota kondensaattoria ei tarvitaOlisi hyvä avata koko moottori ja katsoa ja haistella ettei käämejäkin ole palanut.
Tuskinpa nyt on kyse kolmivaihemoottorista, vaan ihan tavallisesta käyntikondensaattorilla varustetusta 1-vaihesellaisesta. Konkka kyllä varautuu vaihtosähkölläkin, mutta vain sen positiivisella tai negatiivisella puolijaksolla. Jos onnistuu irrottamaan konkan jakson nollakohdassa, se on kyllä ihan tyhjä silloin.
Oppikirjoissa sanotaan kondensaattorin päästävän lävitseen vaihtovirtaa. Näin ei asia kuitenkaan ole, ellei siinä ole vikaa. Konkka vain latautuu ja purkautuu vuorotellen virran kulkiessa generaattorin käämin kautta. Toki konkan kanssa sarjaan kytketty virtamittari hämäävästi indikoi tämän virran, silloin konkka näyttää johtavan vaihtovirtaa.
vaihesiirto.
Henkihän siitä ei lähde mutta yllättäen olen useammasta kiinalaisesta saanut sormilleni pistotulpasta heti irrottamisen jälkeen vaikka niissä on vain pieni häiriönpoistokonkka.
Useamman uffen moottorikonkkiin kannattaa siis suhtautua varauksella.
Näin se vaan on vaikka ei käy ymmärrykseen miten vaihtojännitteestä voi jäädä niin pitkäaikainen varaus.
"Oppikirjoissa sanotaan kondensaattorin päästävän lävitseen vaihtovirtaa."
TOSI ON!Mitä suurempi taajuus sitä enemmän kulkee läpi.
Tasavirralla ei kulje "oikeastaan mitään" jos konkka ehjä paitsi hetkellinen pulssi kun se lataantuu.
"virtamittari indikoi tämän virran" ei hämää.
Lue oikein älä tee omia epämääräisiä päätelmiä.
Vaihtovirtakonkka myös purkautuu käämin kautta jollei käämitys ole poikki.
"Leydenin piilopullo" on historian havinaa pimeältä keskiajalta.
Se konkka tekee ns.kolmannen vaiheen 1~moottoria varten yhdessä käämityksen kanssa.
Älä sekoita näennäisiä teorioita siihen, mitä todella tapahtuu. Positiivisella puolijaksolla konkka varautuu ja virtaa kulkee, mutta yhtään elektronia ei siirry sen lävitse. Negatiivisella puolijaksolla virran suunta vaihtuu, konkka latautuu päinvastaisella napaisuudella, mutta edelleenkään yhtään elektronia ei kulje konkan lävitse. Ne kulkevat vain generaattorin käämityksen lävitse. Kondesaattorin reaktanssi ei ole resistanssia, ts. galvaaninen yhteys puuttuu.
Koetahan kumota tämä väite!
Kyllä se konkka on koko ajan siinä jännitteessä, mikä siihen on kytketty, vaikka olisikin vaihtojännitettä. Eli jos höpseli sattuu irtoamaan seinästä jakson huipussa, niin konkkaan jää 325V:n jännite.
Oli sitten protoni tai neutroni tai elektroni mutta ilman konkkaa ei kone toimi kunnolla.
Ei tarvitse kulkea läpi kunhan virta vain kulkee ees taas siitähän lopuksi on puhe.
Ja taajuus lisää määrää mikä kulkee.
Puuttuu se galvaaninen yhteys generaattoristakin ja sähköä syntyy silti.
No eipä ne elektronit vaihtovirralla kovin pitkiä matkoja kuljeksikaan johtimessa. Käytännössä normaalisti johtimessa 50 Hz taajuudella pari millimetrin tuhannesosan matkan edestakaisin värähdellen.
Kondensaattori ei ole mikään este tämän liikkeen välittymiselle elektronien keskinäisten voimavaikutusta avulla kondensaattorin eristekalvon läpi. Ei ne varauksenkuljettajat (elektronit) 'puskumenetelmällä' johtimessakaan liiku.
Ei ole väliä kytkennän järjestyksellä...Konkka toimii sivuvirtakäämissä vaiheensiirtäjänä,jotta pumppu lähtisi pyörimään...
Normaali 3-vaihemoottoristahan saa toimivan 1-vaihesähkölläkin sopivan konkan avulla. Konkan koko on noin 80 microfaradia/kw. Tosin hieman moottorin teho saattanee kärsiä. Että on kätevä kampe se konkka:) Tosin koneen koko ei tietenkään voi olla kovinkaan iso että 16 amppeerin sulake kestää kuorman...
miten kytken käynnistys kondensaattorin. Kondensaattorissa neljä napaa. Kolme johtoa kaksi sinistä ja yksi musta johto.
Samoin kuin entisen.
siinäpä se juttu ko en kattonu miten ne johdot oli ennen ko revin ne irti
Miten luulet että kukaan voi neuvoa muuta kuin aivan arvaamalla jos et kerro mistä laitteesta kyse
Onko konkan kyljessä kaavio piirrosta?
-kuvat molemmista
Ei siinä ole kuin kaksi napaa. Kun katsot tarkemmin, huomaat että samasta navasta lähtee kaksi johdinliitintä. Kytket vain johdot eri napojen liittimiin.