kondensaattorin

varautuisi kondensaattoriin?

Ei kai se olisi kondensaattori jos se ei varautuisi vaihtosähkölläkin.Kolmivaihemoottori
saadaan toimimaan yksivaiheisena juuri tuon kon-
densaattorin avulla eli 230 Voltilla.3 Vaiheisena tuota kondensaattoria ei tarvitaOlisi hyvä avata koko moottori ja katsoa ja haistella ettei käämejäkin ole palanut.

canaria kirjoitti:

Ei kai se olisi kondensaattori jos se ei varautuisi vaihtosähkölläkin.Kolmivaihemoottori
saadaan toimimaan yksivaiheisena juuri tuon kon-
densaattorin avulla eli 230 Voltilla.3 Vaiheisena tuota kondensaattoria ei tarvitaOlisi hyvä avata koko moottori ja katsoa ja haistella ettei käämejäkin ole palanut.

Lue lisää

Tuskinpa nyt on kyse kolmivaihemoottorista, vaan ihan tavallisesta käyntikondensaattorilla varustetusta 1-vaihesellaisesta. Konkka kyllä varautuu vaihtosähkölläkin, mutta vain sen positiivisella tai negatiivisella puolijaksolla. Jos onnistuu irrottamaan konkan jakson nollakohdassa, se on kyllä ihan tyhjä silloin.

Oppikirjoissa sanotaan kondensaattorin päästävän lävitseen vaihtovirtaa. Näin ei asia kuitenkaan ole, ellei siinä ole vikaa. Konkka vain latautuu ja purkautuu vuorotellen virran kulkiessa generaattorin käämin kautta. Toki konkan kanssa sarjaan kytketty virtamittari hämäävästi indikoi tämän virran, silloin konkka näyttää johtavan vaihtovirtaa.

vaihtosähkökin kirjoitti:

varautuisi kondensaattoriin?

vaihesiirto.

vaihtosähkökin kirjoitti:

varautuisi kondensaattoriin?

Henkihän siitä ei lähde mutta yllättäen olen useammasta kiinalaisesta saanut sormilleni pistotulpasta heti irrottamisen jälkeen vaikka niissä on vain pieni häiriönpoistokonkka.

Useamman uffen moottorikonkkiin kannattaa siis suhtautua varauksella.
Näin se vaan on vaikka ei käy ymmärrykseen miten vaihtojännitteestä voi jäädä niin pitkäaikainen varaus.

Leydenin piilopullo kirjoitti:

Tuskinpa nyt on kyse kolmivaihemoottorista, vaan ihan tavallisesta käyntikondensaattorilla varustetusta 1-vaihesellaisesta. Konkka kyllä varautuu vaihtosähkölläkin, mutta vain sen positiivisella tai negatiivisella puolijaksolla. Jos onnistuu irrottamaan konkan jakson nollakohdassa, se on kyllä ihan tyhjä silloin.

Oppikirjoissa sanotaan kondensaattorin päästävän lävitseen vaihtovirtaa. Näin ei asia kuitenkaan ole, ellei siinä ole vikaa. Konkka vain latautuu ja purkautuu vuorotellen virran kulkiessa generaattorin käämin kautta. Toki konkan kanssa sarjaan kytketty virtamittari hämäävästi indikoi tämän virran, silloin konkka näyttää johtavan vaihtovirtaa.

Lue lisää

"Oppikirjoissa sanotaan kondensaattorin päästävän lävitseen vaihtovirtaa."
TOSI ON!Mitä suurempi taajuus sitä enemmän kulkee läpi.
Tasavirralla ei kulje "oikeastaan mitään" jos konkka ehjä paitsi hetkellinen pulssi kun se lataantuu.
"virtamittari indikoi tämän virran" ei hämää.
Lue oikein älä tee omia epämääräisiä päätelmiä.
Vaihtovirtakonkka myös purkautuu käämin kautta jollei käämitys ole poikki.
"Leydenin piilopullo" on historian havinaa pimeältä keskiajalta.
Se konkka tekee ns.kolmannen vaiheen 1~moottoria varten yhdessä käämityksen kanssa.

Sähköllä se käy kirjoitti:

"Oppikirjoissa sanotaan kondensaattorin päästävän lävitseen vaihtovirtaa."
TOSI ON!Mitä suurempi taajuus sitä enemmän kulkee läpi.
Tasavirralla ei kulje "oikeastaan mitään" jos konkka ehjä paitsi hetkellinen pulssi kun se lataantuu.
"virtamittari indikoi tämän virran" ei hämää.
Lue oikein älä tee omia epämääräisiä päätelmiä.
Vaihtovirtakonkka myös purkautuu käämin kautta jollei käämitys ole poikki.
"Leydenin piilopullo" on historian havinaa pimeältä keskiajalta.
Se konkka tekee ns.kolmannen vaiheen 1~moottoria varten yhdessä käämityksen kanssa.

Lue lisää

Älä sekoita näennäisiä teorioita siihen, mitä todella tapahtuu. Positiivisella puolijaksolla konkka varautuu ja virtaa kulkee, mutta yhtään elektronia ei siirry sen lävitse. Negatiivisella puolijaksolla virran suunta vaihtuu, konkka latautuu päinvastaisella napaisuudella, mutta edelleenkään yhtään elektronia ei kulje konkan lävitse. Ne kulkevat vain generaattorin käämityksen lävitse. Kondesaattorin reaktanssi ei ole resistanssia, ts. galvaaninen yhteys puuttuu.

Koetahan kumota tämä väite!

vaihtosähkökin kirjoitti:

varautuisi kondensaattoriin?

Kyllä se konkka on koko ajan siinä jännitteessä, mikä siihen on kytketty, vaikka olisikin vaihtojännitettä. Eli jos höpseli sattuu irtoamaan seinästä jakson huipussa, niin konkkaan jää 325V:n jännite.

Leydenin piilopullo kirjoitti:

Älä sekoita näennäisiä teorioita siihen, mitä todella tapahtuu. Positiivisella puolijaksolla konkka varautuu ja virtaa kulkee, mutta yhtään elektronia ei siirry sen lävitse. Negatiivisella puolijaksolla virran suunta vaihtuu, konkka latautuu päinvastaisella napaisuudella, mutta edelleenkään yhtään elektronia ei kulje konkan lävitse. Ne kulkevat vain generaattorin käämityksen lävitse. Kondesaattorin reaktanssi ei ole resistanssia, ts. galvaaninen yhteys puuttuu.

Koetahan kumota tämä väite!

Lue lisää

Oli sitten protoni tai neutroni tai elektroni mutta ilman konkkaa ei kone toimi kunnolla.
Ei tarvitse kulkea läpi kunhan virta vain kulkee ees taas siitähän lopuksi on puhe.
Ja taajuus lisää määrää mikä kulkee.
Puuttuu se galvaaninen yhteys generaattoristakin ja sähköä syntyy silti.

Leydenin piilopullo kirjoitti:

Älä sekoita näennäisiä teorioita siihen, mitä todella tapahtuu. Positiivisella puolijaksolla konkka varautuu ja virtaa kulkee, mutta yhtään elektronia ei siirry sen lävitse. Negatiivisella puolijaksolla virran suunta vaihtuu, konkka latautuu päinvastaisella napaisuudella, mutta edelleenkään yhtään elektronia ei kulje konkan lävitse. Ne kulkevat vain generaattorin käämityksen lävitse. Kondesaattorin reaktanssi ei ole resistanssia, ts. galvaaninen yhteys puuttuu.

Koetahan kumota tämä väite!

Lue lisää

No eipä ne elektronit vaihtovirralla kovin pitkiä matkoja kuljeksikaan johtimessa. Käytännössä normaalisti johtimessa 50 Hz taajuudella pari millimetrin tuhannesosan matkan edestakaisin värähdellen.
Kondensaattori ei ole mikään este tämän liikkeen välittymiselle elektronien keskinäisten voimavaikutusta avulla kondensaattorin eristekalvon läpi. Ei ne varauksenkuljettajat (elektronit) 'puskumenetelmällä' johtimessakaan liiku.

Normaali 3-vaihemoottoristahan saa toimivan 1-vaihesähkölläkin sopivan konkan avulla. Konkan koko on noin 80 microfaradia/kw. Tosin hieman moottorin teho saattanee kärsiä. Että on kätevä kampe se konkka:) Tosin koneen koko ei tietenkään voi olla kovinkaan iso että 16 amppeerin sulake kestää kuorman...

Samoin kuin entisen.

Anonyymi kirjoitti:

Samoin kuin entisen.

siinäpä se juttu ko en kattonu miten ne johdot oli ennen ko revin ne irti

Anonyymi kirjoitti:

siinäpä se juttu ko en kattonu miten ne johdot oli ennen ko revin ne irti

Miten luulet että kukaan voi neuvoa muuta kuin aivan arvaamalla jos et kerro mistä laitteesta kyse
Onko konkan kyljessä kaavio piirrosta?
-kuvat molemmista

Ei siinä ole kuin kaksi napaa. Kun katsot tarkemmin, huomaat että samasta navasta lähtee kaksi johdinliitintä. Kytket vain johdot eri napojen liittimiin.