heippa...
olen lukenut täällä kaikenlaista ja täytyy sanoa muutamaan asiaan oma kommentti oman tilanteen kannalta.
olen kuullut arvostelua paljon, koska olemme kaksi YH-vanhempaa, jotka lyönyt hynttyyt yhteen ja meillä on 5 lasta yhteensä...yhteisiä ei ole, eikä luultavasti tulekkaan.
Monet kirjoittaa tilanteesta, että miehellä lapsia, jotka asuvat äidillään, mutta välillä viikonloppuisin käy isällä. Exät soittelee miehelle ja vinkuu, kun ei anna tarpeeksi rahaa lapsen elättämiseen.
Meillä ei tätä ongelmaa ole. Me maksamme yhdessä kaikkien lasten menot. exät eivät pahemmin mitään maksele,(paitsi tietenkin elatusmaksut) eikä edes vinguta niiltä sen enempää.
lapset toisilla vanhemmillaan n. 1-2 viikonloppua
kuukaudessa. Arki on aikas rankkaa toisinaan, mutta meillä menee hyvin. alussa tuntui, että on tämä hullun touhua, mutta täytyy sanoa, että paremmin menee, kuin koskaan lasten isän kanssa. lastenkin kanssa ollaan puhuttu asiasta paljon ja hekin sanoo, että nykyään paremmin asiat, kuin koskaan...vaikka niin sanotaan, että ydinperhe ainut, jossa lapsilla hyvä ollaa..paskat, sanon minä..
olen lukenut täällä kaikenlaista ja täytyy sanoa muutamaan asiaan oma kommentti oman tilanteen kannalta.
olen kuullut arvostelua paljon, koska olemme kaksi YH-vanhempaa, jotka lyönyt hynttyyt yhteen ja meillä on 5 lasta yhteensä...yhteisiä ei ole, eikä luultavasti tulekkaan.
Monet kirjoittaa tilanteesta, että miehellä lapsia, jotka asuvat äidillään, mutta välillä viikonloppuisin käy isällä. Exät soittelee miehelle ja vinkuu, kun ei anna tarpeeksi rahaa lapsen elättämiseen.
Meillä ei tätä ongelmaa ole. Me maksamme yhdessä kaikkien lasten menot. exät eivät pahemmin mitään maksele,(paitsi tietenkin elatusmaksut) eikä edes vinguta niiltä sen enempää.
lapset toisilla vanhemmillaan n. 1-2 viikonloppua
kuukaudessa. Arki on aikas rankkaa toisinaan, mutta meillä menee hyvin. alussa tuntui, että on tämä hullun touhua, mutta täytyy sanoa, että paremmin menee, kuin koskaan lasten isän kanssa. lastenkin kanssa ollaan puhuttu asiasta paljon ja hekin sanoo, että nykyään paremmin asiat, kuin koskaan...vaikka niin sanotaan, että ydinperhe ainut, jossa lapsilla hyvä ollaa..paskat, sanon minä..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Optimaallistahan onkin että lapsia ei mitenkään eritellä, vaan että kaikki lapset kuuluvat perheeseen.
Mutta miksikä tuo nyt sen rankempaa olisi kuin viisilapsisen pariskunnan elämä ydinperheessä. Ja onhan tuossa pari ylimääräistä plussaa:
Kaikki lapset eivät ole kokoajan kotona vaan ovat välillä myös etien luona.
Ja toisaalta rahallisestihan tuo on kokolailla perempi kuin jos lapset olisivat teidän yhteisiä: nyt menot ovat lähes samat kuin ydinperheellä mutta elatusmaksuja tulee aika monta sataa kuukaudessa.
Mutta se tärkein silti:
Hyvä että homma toimii teillä :)
noiden plussienkin osalta..vaikka moni varmaan nyt aatteleekin, että ompas raha-ahneita..heh. tosi asia on sekin, että kyllä ne lapset kuluttaa, joten ei noista elareista sun muista mitään rillutteluun rahaa jää..älkää peljätkö..heh.
Kivointa on juuri ehkä se, että meillä on n. 1-2 kertaa kuussa viikonloppu, kun kaikki lapset ovat samaa aikaa toisilla vanhemmilla, eli saadaan olla ihan kahden...
Tuli vain mieleen verrata "tavalliseen" ydinperheeseen.
Varmasti kerta tai pari kuussa lyhyen aikaa tekee hyvää olla ilman lasta tai lapsia, mutta täällä taas ollaan lähes puolet ajasta ja silloin ollaankin sitten yksin.. ei siis kahden.
Noh elukat on toki seurana.
on se toinen tilanne, jos ei kumppania.
Varmastikin lapsenne ovat melko pieniä vielä?
Omani ovat murrosikäisiä ja "tämänhetkisen" miesystäväni lapset nuorin alle kouluikäinen, toinen ala-asteella ja kolmas yläasteella. Omat murkkuni ovat saaneet aika erilaisen kasvatuksen kuin hänen lapsensa. Sen vuoksi en haaveile mistään yhteenmuuttamisesta. Jos nyt ylipäätään tästä pidempää juttua tuleekaan...
Murkkuikäisten kanssa on huomattavasti vaikeampaa totutella joihinkin uusperhekuvioihin. Kyllä pieni lapsi on todella helppo sopeutumaan. Olisinpa tavannut Sen Jonkun kun omani olivat vielä niitä pikkutaaperoita! ;))
Niin, kyllä meillä on kaikenikäsiä lapsia. Mieheni on minua 9 vuotta vanhempi, niin se tekee paljon. Mieheni lapset ovat 18, 16 ja 12 vuotiaat, keskimmäinen poika.
Minun pojat ovat 10 ja 8 vuotiaat. Olemme seurustelleet pian 5 vuotta, joten siitä pystyy laskemaan, minkä ikäisiä lapset olivat, kun suhteemme alkoi.
Olihan alussa hieman vaikeuksia tuon mieheni vanhimman kanssa, mutta todella vähän kuitenkin. Nykyään tullaan hyvinkin toimeen keskenämme...