Yhteiskunnassa isyyden ja äitiyden määritelmät ja rajat on täysin naisten luomia juttuja. Naiset pääsääntöisesti pystyvät päättämään haluaako/ottaako lapsen, päättää isyyslomista ja isien lastenkanssaviettoajasta. Eron jälkeen äiti määrittelee hyvän isän kriteerit, jotka ikävä kyllä liian usein on yhteydessä rahahanojen avonaisuuteen. Sitten yh-naiset marmattaa, kun isät jättää hoitamatta velvollisuuksia sekä kieltää, että isillä olisi oikeuksia, kun oikeudethan ovat lapsen. Ja taloudelliset oikeudet äidin.
Onko hyvän äitiroolin velvollisuus vahtia exää ja hänen uutta elämäänsä, hänen rahavarojaan ja auton vuosimallia? Voiko hyvä lapsen parasta ajatteleva äiti rajoittaa omavaltaisesti lapsen ja isän tapaamisia tai vähintäänkin vaikeuttaa.
Tämä kaikki on meidän naisten maailmaa. Koska olemme oikeasti tasa-arvoisia ja jaamme maailmamme? Ai sitten kun isät suostuvat mukisematta ottamaan meidän määrittelemät roolit ja velvollisuudet....huhhuh
Onko hyvän äitiroolin velvollisuus vahtia exää ja hänen uutta elämäänsä, hänen rahavarojaan ja auton vuosimallia? Voiko hyvä lapsen parasta ajatteleva äiti rajoittaa omavaltaisesti lapsen ja isän tapaamisia tai vähintäänkin vaikeuttaa.
Tämä kaikki on meidän naisten maailmaa. Koska olemme oikeasti tasa-arvoisia ja jaamme maailmamme? Ai sitten kun isät suostuvat mukisematta ottamaan meidän määrittelemät roolit ja velvollisuudet....huhhuh
Vastaukset 18
Vanhimmat
äitirooliin kuuluu jo miehen ollessa lapsi osoittaa äitiyden erityisyys. Äitihän määrää ja käskee miestä jo poikasena.
Ei kuitenkaan sotketa naisroolia äitirooliin. Jonkun naisen naisrooliin saattaa kuulua aviomiehensä tossunalla pitäminen ja exänsä elämän seuraaminen. Se ei kuitenkaan ole jokaisen naisen ominaisuus eikä etenkään kuulu äitirooliin.
Mitä tulee taloudellisiin oikeuksiin olet hiukan hakoteillä, sillä niitä oikeuksia vastaa kaksinkertainen määrä velvollisuuksia: velvollisuus huolehtia lapsesta omasta puolestaan ja lapsen isän puolesta sekä omalla rahallaan että isän maksamilla elatusmaksuilla. Äidin velvollisuuksiin kuuluu vaihtaa raha lapsen tarvitsemiin hyödykkeisiin. Isä vapautuu elatusmaksun muuttamisesta konkreettiseksi elatukseksi.
Lapsensa parasta ajatteleva äiti voi todellakin rajoittaa lapsen ja isän tapaamisia. Sehän on selvä ja se on äidin velvollisuus jos hän näkee siihen syytä!
Tasa-arvoisia emme ole koskaan. Emme voi vapaasti valita tuleeko meistä isä vai äiti. Meidän on elettävä niiden oikeuksien ja etenkin velvollisuuksien kanssa, jotka liittyvät oman sukupuolemme vanhempainrooliin.
Isät ja miehet voivat saavuttaa äidinroolia vastaavan arvostetun aseman vain löytämällä oman isän ja miehen paikkansa. Sitä on kuitenkin turha etsiä äitiyden negaatiosta tai todistelemalla että isä on sama asia kuin äiti. Se on jotain ihan omaa, miehen omaa. Niin että tervemenoa löytöretkelle. Siellä jossain se on!
enää mihen ja naisen maailmaa, on vain yhteinen maailma, jossa jaetaan ja hoidetaan kaikki yhteisesti. Sillon eletään yhtteostä elämää, sitä yhteistä maailmaa.
Mies ja nainen luopuvat omista maailmoista, ja velvollisuudet ovat yhteiset.
itsellesi minkälainen nainen olet.
Ikävä entistä miestäsi kun joutuu tuollaiseen riepotukseen.
Äidit ovat pääsääntöisesti hyvin suvaitsevaisia sekä lapsilleen että miehelleen, ei tuollaisia kuin kuvasit itseäsi, mutta ethän säkään voi itselles mitään
Voi voi sinua
Tuolla "älykkyydellä" sinun kannattaisi vain istuskella palikkalaatikolla. Tällainen kotipsykologia on tainnut kolahtaa sinun pahemman kerran.
Tottahan tuo on hyvinkin pitkälle. Kaiken takana on nainen ja näköjään joku nainenkin on sen huomannut!
Pahimmillaanhan se eron jälkeen menee, kuvaamallasi tavalla. Lapsen kautta, yritetään tahi kontrolloidaan ex-puolison tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.
Jollei fyrkkaa tipu, et kyllä lastasi näe; haen jopa yksinhuoltajuutta, sano.
tuo menee kyllä niin päin, että "jos et persettä anna, en lasta hae".
Tyylillään. Tosin mainitsemasi "säälipillun anto" lienee marginaalitapauksia. Ja kyseisellä tavallahan yh-äiti voi "kietoa" tai "kiristää" jos tulisi vaikka se toinen/kolmas "vahingonlaukaus" sano.
käy kerjäämässä sääli-pillua siksi että tulisi nakitetuksi toiste/ kolmannen tai luja paratkoon monennenko kerran vai? Että jos ei tule nakitetuksi ei tapaa sitä ensimmäistäkää vai mitä tarkoitit?
Jos otat uuden ukon siihen, en maksa enää mitään, enkä hae kakaroita ettet vaan pääse olemaan ukkos kanssa kahestaan, sano.
Naiset päättävät tässä yhteiskunnassa paljon muustakin kuin siitä millaista on hyvä isyys.
Naiset päättävät miten lapset hoidetaan, kasvatetaan ja koulutetaan.
Naiset päättävät miten sairaat ja vanhukset hoidetaan. Naiset päättävät mitä ravintoa nautitaan, miten pukeudutaan jne.
Ja sitten vielä valitetaan ettei naisilla ole valtaa.
sitä miten mun kaverit ja lähipiirin miehet näyttävät keksineen tällasen jutun ettei nykyään tartte juurikaan miettiä tekosiensa seurauksia....jos vaikka ihastus menee ohi ja vaimo muuttuu raskausaikana nalkuttajaksi, niin eihän nykyään tartte enää miettiä sen kummemmin, sen kus häipyy. eikä tartte lasta kantaa masussa yheksää kuukiautta iekä synnyttää. kyllä oon vähän ihmetellyt että aika paljon hommaa sitten näillä äideillä, kun hoitavat kaiken yksin. monikaan tuttavistani ei edes maksa elatusmaksuja lapsistaan...
ole sellaanen sanonta notta; Mä olen perheen isäntä (ja mulla on vaimon lupa sanoa näin)...
että minä olen tämän perheen isä ja äiti, mitä asiaa?
:-)
Huomaa kyllä että et taida tietää tästä asiasta_yhtään mitään_.
Pikku vinkki: Ei kannata päästää ihan kaikkea läpi suodattamatta niitä ensin omilla hoksottimillaan. Entiset ovat aina kamalia ja katalia, äidit aina syypäitä isien ja lasten tapaamattomuuteen tai hankaluuteen, ja legendaarisin syy sille on tuo, että "kyllä minä muuten mutta kun se ex akka sitä ja tätä...niinpä niin.
Ja hei, miesten yksi lempi puheenaihe nyxille on ruikuttaa ja valittaa väriteltyjä tarinoita lastensa (yleensä mielenvikaisesta, sairaasta, kontrolloivasta, mitälie täällä yleisimmät nimikkeet ovatkaan) sekopää äidistä :) Eikö? Niillä tarinoilla kun saa niin kivasti sitä myötätuntoa, extra pesää, päähän paijausta ja hyväksynnän sille miksei "voi" olla sellainen isä joka huolehtisi lapsestaan ja tapailisi tätä säännöllisesti.
Näinhän se menee vaan kyllä lapset piakkoin huomaavat missä mennään. Itse olen vanhempien eron kokenut aikuisiällä. Äitini yritti silloinkin manipuloida minua isää vastaan!? Noh, tuli sitten kerran puhelimessa sanottua, että älä muori soittele tuolaisia typeryyksiä enään.
Kovasti oli kuvitellut, että automaattisesti äiti on tärkeämpi kuin isä ja eron jälkeen ei isää koskaan tarvitse. Kerroin, että näinhän se nyt ei kuitenkaan men vaikka oma isäsi olisi ollut etäinen. Itkit kuitenkin hautajaisissa. Lisäksi oma lapseni pitää minun isääni heti ukkojumalasta seuraavana. Ärsyttävää kun en itse osaa olla niin hyvä kuin vaari on.
Mielestäni ei ole merkitystä sillä onko mies vai nainen, vaan ainoastaan siinä, kuinka lasten kanssa viihtyy sekä toimii.
Useasti juuri äidit ajettelevat, että lasten pitäisi valita eron jälkeen jompi kumpi vanhempi suosikiksi. Kertoo olemattoman surkeasta itsetunnosta ja sitten vielä tuo manipulointi: ugh miten lapsellista käytöstä.
Kuten sinäkin "todistat" niin kyllä aikuisena ymmärretään - jopa niitä asioita, joita äiti on manipuloinut lapsena. Ja toivottavasti tällaiset äiditkin saavat sitä mitä ovat tilanneet
turha olla tuollainen tuomiopäivän enkeli. Elämä vain on ja etenee. Eivät asiat ole niin yksinkertaisia kuin täällä tahdotaan esittää. Että todellako uskot, että kun sanoo mitä ajattelee lapsen isästä lapsi "kostaa" aikuisena harhaanjohtajalleen? Salli mun nauraa, hahahahahahahahhahahahahahahahahahahahahhahahahahahahahahahahahhahahahahaha