hei, hei

Mä päätin tossa ykkösvuoden puolivälissä, et suoritan lukion 4 tai 3,5 vuodessa, koska oli koko lukukausi jo tuntunu niin raskaalta, johon kylläkin vaikutti myös muu masennus, mutta kuitenkin. Luen todella paljon ja keskiarvoni on 9,5. Otan opiskelun vähän liiankin vakavasti. Viimeisenä suoritan kirjoitusten jälkeen 12 pakollista realia. Musta tuntuu, et olen täysi luuseri, koska en jaksa samal taval kuin kaikki muut. En vaan pysty oleen niin kuin ne jotkut tyypit, jotka ei avaa kirjoja ollenkaan, tai vaa vähän, ja jatkaa vaa eteenpäin, suos rämpien. Vihaan itseäni sen takia... En voi sil mitään, jostain syyst tuntuu, et koko elämä menee tän takia pilalle. En vaan osaa suhtautua tähän asiaan, vaikka tiedän, etten henkisesti kestäis lukioo normaalil vauhdil.
Kuullostaa ärsyttävält kitinält, mut niin tää vaan on. APUA :´(
1420
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Hei!
Lähetään perusasioista:
- Kaikki on erilaisia oppijoita. Toisten pitää lukee tarkemmin, kun jotkut pääsee helpommalla
- Muista että SÄ hallitset elämääs eikä koulu (vaikkakin se on vaikeeta). Keksi tekemistä koulun lisäks! Jaksaa paremmin kun on saanu muutakin virkistävää ajateltavaa kuin filosofian esseen suunnittelu. Pidä ystäviin yhteyttä ja tapaa vaikka kävelyllä. Hyvät ystävät on ikuisia, kun lukio kestää yleensä 3-4 vuotta. Kannattaa yrittää tehostaa omaa opiskelua, käytä vähemmän aikaa läksyihin tehokkaasti. Etsi omat tavat oppia!
- Päätä mitkä aineet on sulle tärkeitä ja panosta niihin. Kaikessa ei lukion tasolla voi vaatia iteltään parasta. Löysää. Vedät ittes vielä pahemmin piippuun jos et osaa levätä. Ihminen ei ole kone, se tarvii paljon lepoa ja hyvää oloa jaksaakseen.
-Rakasta ittees (kliseinen tiedetään...) mut sun olis hyvä tuntee vahvuutes. Hyväksy ettet voi tällasessa tilanteessa olla paras aineessa kuin aineessa, jos se tuottaa liikaa työtä.
Lukiossa monen keskiarvo laskee. Esim. yhdellä kaverilla lukioon tullessa keskiarvo 9,2 nyt kolmannella jossain kutosessa, ja silti ihan onnelliselta vaikuttaa. Riippuu tietysti miten kunnianhimonen on...
Muista pitää perusasioista huolta: nuku tarpeeks, syö monipuolisesti (ja herkuttele silloin tällöin) sekä ulkoile.
- Tee itelles yo-kirjotusaikataulu. Mitä aineita kirjotat millon. Ota aineiden kurssimäärät selville ja katso mihin mennessä saisit minkäkin aineen kirjotus kuntoon. Ole realistinen aikataulun kanssa, älä ahnehdi. Kysy opinto-ohjaajalta apua. Mieti mitä aineita saattaisit tarvita lukion jälkeisessä opiskelussa tai työelämässä. Ja mikä sua kiinnostaa! Älä tee sen mukaan miten muut toivois sun tekevän, kuuntele ittees. Syksyllä kannattaa kirjoittaa vahvimpia aineita, koska taso on kovempi kuin keväällä.

Tulipas pitkä tarina :) Tunsin jollain tavoin sukulaisuutta tarinasi kanssa. Joudun itsekin lukemaan paljon ja hitaasti oppiakseni saman kuin keskiverto oppilaat. Siis oon tän kevään ylioppilas, jolle on siunaantunu kimurantti lukihäiriö. Eli kielet (niin äidinkieli kuin vieraat) tuottanu yhtä paljon työtä kuin muut aineet yhteensä (pahoittelen tekstin mahdollisia kirjoitusvirheitä).
Lukioon mennessä en odottanu saavani ikinä lakkia vaikeuteni takia, mutta tässä sitä ollaan :)
Toivottavasti tää antaa voimia sulle. Meitä lukion käyneitä on moneen lähtöön. Muista ettet oo ikinä yksin, kun osaa hakea apua niin sitä saa! Voimia. Tahtoa pitää olla, mutta pahalta ei saa tuntua. Liika yrityskin voi olla pahaksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ojfowijfo kirjoitti:

Mä päätin tossa ykkösvuoden puolivälissä, et suoritan lukion 4 tai 3,5 vuodessa, koska oli koko lukukausi jo tuntunu niin raskaalta, johon kylläkin vaikutti myös muu masennus, mutta kuitenkin. Luen todella paljon ja keskiarvoni on 9,5. Otan opiskelun vähän liiankin vakavasti. Viimeisenä suoritan kirjoitusten jälkeen 12 pakollista realia. Musta tuntuu, et olen täysi luuseri, koska en jaksa samal taval kuin kaikki muut. En vaan pysty oleen niin kuin ne jotkut tyypit, jotka ei avaa kirjoja ollenkaan, tai vaa vähän, ja jatkaa vaa eteenpäin, suos rämpien. Vihaan itseäni sen takia... En voi sil mitään, jostain syyst tuntuu, et koko elämä menee tän takia pilalle. En vaan osaa suhtautua tähän asiaan, vaikka tiedän, etten henkisesti kestäis lukioo normaalil vauhdil.
Kuullostaa ärsyttävält kitinält, mut niin tää vaan on. APUA :´(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu