Olen aina tiennyt olevani "avoin" seksuaalisesti... Lapsena minä törmäsin outoon asiaan kuin seksi, aivan liian varhain n. 6 vuotiaana ikävin seurauksin. Luulin aina yläasteelle saakka, tämän myötävaikuttaneena olevani homo, kunnes ihastuin tyttöön koulussani. Ulospäin olen aina ollut hyväntuulinen ja itsestäni huolehtiva, mutta sisältä täysin sekaisin. Ysiluokalta aina armeijaan asti olin menettänyt kiinnostukseni seksiin lähes täysin, lukuun ottamatta sekavia "fantasioitani" ja pieniä mieltä piristäviä hyviä hetkiä, jotka ovat hyvin kausiluonteisia. Nyt olen reilu parikymppinen, kaikkien kohdalleni sattuneiden kommenttien mukaan "parhaassa iässä". Sitä tunnenkin olevani, jälleen ulkoisesti, takanani muutama "säälittävä" ja yksi todella vakava heterosuhde. Nyt olen ottanut aikaa itselleni ja tunnen sen ansainneeni tehdäkseni itselleni selväksi mitä olen, ääneen olen sanonut olevani bi, jonka uskon täsmäävän parhaiten tämän hetkiseen tilaani. En halua satuttaa ihmisten tunteita oman itseni löytämisen ohella, mutta joissain tilanteissa se voi koitua välttämättömäksi.
Itse inhoan ihmisiä joilla on taipumusta lokeroida muita ulkoisten puitteiden ja pinnallisen tuttavuuden perusteella. Syyllistyn tähän tosin itsekin... Itse tiedän ja uskonkin, että pinnan alla piilee monta tarinaa, joita ei ole tarkoitettu kuulluksi, nähdyksi tai selvitettäväksi muille kuin itselleen. Sitä läpikäydessäni, kiitos että sain "purkaa" hieman ajatuksen virtaa.:) Oikeen raikasta ja positiivista kesää kaikille!
Itse inhoan ihmisiä joilla on taipumusta lokeroida muita ulkoisten puitteiden ja pinnallisen tuttavuuden perusteella. Syyllistyn tähän tosin itsekin... Itse tiedän ja uskonkin, että pinnan alla piilee monta tarinaa, joita ei ole tarkoitettu kuulluksi, nähdyksi tai selvitettäväksi muille kuin itselleen. Sitä läpikäydessäni, kiitos että sain "purkaa" hieman ajatuksen virtaa.:) Oikeen raikasta ja positiivista kesää kaikille!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.