Levotonta Idässä

Vuosaari on yleisesti suuri vitsi, johon sijoitetaan maahanmuuttajat. Melkein 200 eri kansallisuutta pitää huolen, ettet Suomen kieltä paljon kuule. Katukuvassa Suomalainen vähemmistö. Tottakai talotkin on tehty aaltopahvin vahvuisesta materiaalista. Kuka MaMu tästä välittää? Sukupolvien ajan he on asuneet paljon huonommissa olosuhteissa. Vuosaari on Heille luksusta. Itse en välitä edes käydä nykyään Vuosaaren luonnon kauniilla kalliorannoilla.. Koko paikka on raiskattu. Liika rakentaminen a´la Ghetto ei toimi kaikkialla. Osta korvatulppia, saat unta. Pukeudu siirtomaatavarakaupan rytkyihin sekä makoile paljon auringossa. Näin sulaudut massaan.

Käsite hyvä suomalainen rakentaminen on jäänne ajoilta, jolloin ainoa rakennusaine oli puu tai kivi ja torppaa nousi joka niemeen ja notkoon. Parin sukupolven aikana taito on hävinnyt, joten asuitpa missä tahansa rakennusvirheitä löytyy valitettavan paljon. Mitä isompi projekti sen enemmän sarjatyötä ja jos välistä jää joku osaaja jatketaan työtä silti eteenpäin. Ei ole varaa seisottaa työmaata ja sitten käy, kuten on käynyt sinunkin kohdallasi että ne virheet tuntuvat asukkaan viihtyvyydessä. En tiedä onko Neuvostoliitolla rakennustaidon suhteen mitään tekemistä, koska tehorakentaminen ja vanhan hävittäminen oli hyvin yleismaailmallista.

Ja sehän se taajamissa on aina vikana, että naapuritkin asuvat siellä ;)

kallion asukas eli remontti-rane vastailee taas itselleen aloittamassaan viestiketjussa, hullulla on hullun huvit, sinä asut todellisuudessa kalliossa vanhassa läävässä ja kuuntelet juoppojen molotusta.

kaikki jotka asuvat uudessa omistustalossa(rv-2004-- tietävät ,että nykyisin rakennetaan erinomaisesti, välipohjat ovat paljon paksumpia kuin aiemmin ja osa rakentajista tekee välipohjat paikaallavalaen, samoin kuin julkisivut muurataan tiilestä.

Kallion asukkaalla on omia fantasioitaan ja nauttikoon niistä omalla sairaalla tavallaan.

vaikka Suomi24 palstalla Kallion asukas alias Remontti-Rane toisin väittää.

Totuushan tulee ilmi tältäkin palstalta
http://kaupunginosat.net/kallio/index.php?option=com_loudmouth&Itemid=&task=forum&id=2

Etkös Kallion asukas parempaa provoa keksi.
On se niin ankeeta asua Kalliossa muuta takain Hervantaan
Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on Suomen suurin ja yksi tunnetuimmista lähiöistä. Erityisen tunnettu Hervanta on jylhien kallioiden päällä törröttävistä massiivisista kerrostaloistaan, jotka voi nähdä reilun 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta asti.

Hervannassa asukkaiden keski-ikä on 36,84 (31.12.2006)[1] ja vakituisia asukkaita alueella asuu 21 153 (31.12.2006)[1], mutta eri oppilaitosten opiskelijat ja työntekijät mukaan lukien päivittäisiä hervantalaisia voi sanoa olevan yli 30 000. Työpaikkoja Hervannassa on 8548 (tilanne 2005)[2] ja ulkomaalaisten osuus asukkaista on 9,2% (tilanne 2005)[2]. Hervanta on siis melko lailla samansuuruinen kuin esimerkiksi Nokia, Riihimäki, Varkaus tai Iisalmi.

Hervannan symbolina toimii vesitorni, joka on kaakkois-Tampereen korkeimmalla paikalla.

[muokkaa] Sosiaalis-yhteiskunnallinen tilanne
Hervannan sosiaaliset ongelmat muodostuvat pääasiassa siitä, että alueella ei ole toistaiseksi juurikaan tarjota ns. matalamman koulutustason työpaikkoja Ruskon teollisuusaluetta lukuun ottamatta, vaan se on pääasiassa koulutuksen ja korkean teknologian keskittymä sekä asuinlähiö. Hervannassa iso osa asukkaista kuuluu ns. alempaan sosiaaliluokkaan (asukkaiden keskimääräiset vuositulot vuonna 2004 olivat 17 149€, sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asukkaita vuonna 2004 oli 7,9%). Vuokra-asuntojen osuus vuonna 2004 oli 57,7% ja pientalojen 3,4%). Hervanta onkin osallistunut vuosien ajan erilaisiin sosiaalisiin kehittämisohjelmiin, mm. Euroopan unionin rahoittamaan Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan.

Päätavoitteita ovat olleet mm. sosiaalisen syrjäytymisen estäminen, työttömyyden alentaminen (työttömyysaste Hervannassa on varsin korkea, vuonna 2004 se oli 16,7%) ja uusien yritysten perustaminen. Ohjelmissa on haettu myös keinoja etenkin pitkäaikaistyöttömien ja iäkkäämpien ihmisten tutustuttamiseksi tietoyhteiskunnan mahdollistamiin palveluihin ja vaikuttamis- sekä yhteydenpitokeinoihin.

Hervannan katukuva on monipuolinen opiskelijoiden aktiivisen opiskelijaelämän ja teknillisen yliopiston ja teknologiatyöntekijöiden vilkkaan työmatkaliikenteen vuoksi. Hervannassa asuu myös paljon ulkomaalaisia, osa heistä on opiskelijoita, osa tutkijoita, osa maahanmuuttajia ja osa pakolaisia tai heidän lapsiaan. Noin 8 prosenttia Hervannan asukkaista on ulkomaalaisia.

Lääkkeesi? Rane, tai muukaan ystäväsi ei lukeudu tuntemiini ihmisiin. Itse syntyjään Katajannokalta, josta on matkaa galtsille.

Vuosaari todellakin on kansojen sulatus uuni. Tutustu samalla intohimolla myös tähän lähiöön, niin kuin teit synnyinpaikastasi Hervannasta..

paikka asua, kaunis luonto ja palvelut lähellä.
Kunhan vaan somaalit ja juopot saisivat poistettua niin kaikki olisi paremmin kuin hyvin!