Salaojien tarpeellisuus?

Ostimme v. -75 rakennetun talon, jossa ei ilmeisesti ole salaojia. Nykyäänhän salaojat on kai käytännössä pakko tehdä aina uusiin taloihin, vaikka aina kai ei olisi niin välttämätöntäkään? Mutta miten arvioida salaojien tarpeellisuus vanhan talon kohdalla?

Talo sijaitsee pohjavesialueella tasatontilla harjun kupeessa, joten maaperä ilmeisesti jonkinmoista moreenia. Edellisen omistajan mukaan pintavedet painuvat nopeasti maahan, myös esim. keväällä lumien sulaessa. Tontilla on myös maakellari n. metrin verran maanpinnan alapuolella, eikä siellä näy merkkejä ylimääräisestä kosteudesta.

Talo on siporexia ja perustettu maanvaraiselle betonilaatalle, alla ilmeisesti styroxia, mitä sen alla, siitä ei tietoa. Sokkeli on melko matala, ei kuitenkaan valesokkeli. Mitään muuta kosteuteen viittaavaa ei ole kuin runsaasti sokeritoukkia.

Eli onko mitään järkeä lähteä kaivamaan salaojia? Pitäisikö kaivaa monttu maaperän tutkimiseksi, jos maaperä karkeaa hiekkaa/soraa, niin salaojia tuskin tarvitsee?
105783
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

pakko tehdä salaojia, jos erikseen on selvitetty korkein mahdollinen pohjaveden nousu.

Katso rakentamismääräyskokoelman osasta C2.

Äänestä
  • Kiitos tiedosta, niinhän siellä näyttää lukevan: "Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, mikäli erikseen selvitettynä perusmaan vedenläpäisykyky todetaan riittävän hyväksi eikä korkein pohjaveden korkeus ole haitallinen." Vaan minkälaisin tutkimuksin asia selvitetään? Riittääkö maalaisjärki, jos vesi ei nouse vanhaan maakellariin niin tuskin talon perustuksiinkaan?

    Äänestä

  • S. Oja kirjoitti:

    Kiitos tiedosta, niinhän siellä näyttää lukevan: "Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, mikäli erikseen selvitettynä perusmaan vedenläpäisykyky todetaan riittävän hyväksi eikä korkein pohjaveden korkeus ole haitallinen." Vaan minkälaisin tutkimuksin asia selvitetään? Riittääkö maalaisjärki, jos vesi ei nouse vanhaan maakellariin niin tuskin talon perustuksiinkaan?

    Mahdolliset salojat olisivat jo tukossa, joten sikäli pohdintasi on tarpeetonta.

    Äänestä

  • S. Oja kirjoitti:

    Kiitos tiedosta, niinhän siellä näyttää lukevan: "Rakennuspohja voidaan jättää salaojittamatta, mikäli erikseen selvitettynä perusmaan vedenläpäisykyky todetaan riittävän hyväksi eikä korkein pohjaveden korkeus ole haitallinen." Vaan minkälaisin tutkimuksin asia selvitetään? Riittääkö maalaisjärki, jos vesi ei nouse vanhaan maakellariin niin tuskin talon perustuksiinkaan?

    Jos rakennuksessa olisi täyssyvä kellari, harkitsisin salojia myös hyvissä maaperäolosuhteissa. Pohjavesi ei ole ongelma, mutta joskus maahan imeytyvät pintavedet voivat sitä olla.

    Äänestä

  • esko kirjoitti:

    Jos rakennuksessa olisi täyssyvä kellari, harkitsisin salojia myös hyvissä maaperäolosuhteissa. Pohjavesi ei ole ongelma, mutta joskus maahan imeytyvät pintavedet voivat sitä olla.

    Näinhän se varmaan on. Onneksi talon alla ei ole kellaria ollenkaan, vaan kellari on täysin erillinen.

    Maaperäasiaa vielä mietin, "hyvät maaperäolosuhteet" kai tarkoittavat hiekkaa/soraa? Nyt on tullut puutarhassa sen verran kaiveltua, että aika muhevaa multaa näyttää ainakin pinnasta olevan, joten ei ehkä niin läpäisevää kuin oletin. Mutta ei savimaata kuitenkaan.

    Äänestä

  • S. Oja kirjoitti:

    Näinhän se varmaan on. Onneksi talon alla ei ole kellaria ollenkaan, vaan kellari on täysin erillinen.

    Maaperäasiaa vielä mietin, "hyvät maaperäolosuhteet" kai tarkoittavat hiekkaa/soraa? Nyt on tullut puutarhassa sen verran kaiveltua, että aika muhevaa multaa näyttää ainakin pinnasta olevan, joten ei ehkä niin läpäisevää kuin oletin. Mutta ei savimaata kuitenkaan.

    rakennustarkastajalta siitä maaperätutkimuksesta.

    Äänestä

Tärkeämpää on että ohjaat sadevedet erittäin kauas sokkelista. Siis niin että todellakin sade vedet valuvat muuallae kuin talon sokkeliin . Esim metrin kahden kouru tai putki ei ole riittävä. Kun näin jätät pidät sokkelin kuivana ei mitää vaurioita synny.Toin huomionarvoinen seikka on kasvit talon vieressä eidsaa olla mitään istutuksia joita kastellaan.

Äänestä
  • että pätee tosiaan, mikäli sitä soraa on siinä enemmänkin, ettei vain pinnassa. Nähdäkseni ei salaoja ole tarpeeliinen tapauksessasi, mutta pintavesien ohjaamiseen kannattaa panostaa (rännit maan kaadot)

    Äänestä

  • ja lisään kirjoitti:

    että pätee tosiaan, mikäli sitä soraa on siinä enemmänkin, ettei vain pinnassa. Nähdäkseni ei salaoja ole tarpeeliinen tapauksessasi, mutta pintavesien ohjaamiseen kannattaa panostaa (rännit maan kaadot)

    Kiitoksia taas hyvistä vinkeistä! Pintavesien ohjausta voisi tosiaan varmaan parantaa, rännien alla on vain lyhyet betoniset kourut. Kukkapenkkejä on ympäri taloa, tosin n. 20 cm sorakaistale välissä eli eivät ihan ole seinässä kiinni.

    Mutta isompiin kaivuutöihin siis tuskin tarvitsee ryhtyä. Nämä kosteusasiat ovat sen takia mietityttäneet, kun talossa tosiaan on aika paljon sokeritoukkia, mutta ehkäpä muuten vaan ovat pesiytyneet vanhoihin viemäreihin. (Toivottavasti ei viemäri vuoda tai jotain muuta vastaavaa...)

    Äänestä

  • S. Oja kirjoitti:

    Kiitoksia taas hyvistä vinkeistä! Pintavesien ohjausta voisi tosiaan varmaan parantaa, rännien alla on vain lyhyet betoniset kourut. Kukkapenkkejä on ympäri taloa, tosin n. 20 cm sorakaistale välissä eli eivät ihan ole seinässä kiinni.

    Mutta isompiin kaivuutöihin siis tuskin tarvitsee ryhtyä. Nämä kosteusasiat ovat sen takia mietityttäneet, kun talossa tosiaan on aika paljon sokeritoukkia, mutta ehkäpä muuten vaan ovat pesiytyneet vanhoihin viemäreihin. (Toivottavasti ei viemäri vuoda tai jotain muuta vastaavaa...)

    Varminta olisi johtaa rännivedet putkella pois rakennuksen läheisyydestä. Ei se niin hirveästi maksa. Mutta olosuhteet sen ratkaisee. Täältä niitä ei voi nähdä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


S. Oja kirjoitti:

Ostimme v. -75 rakennetun talon, jossa ei ilmeisesti ole salaojia. Nykyäänhän salaojat on kai käytännössä pakko tehdä aina uusiin taloihin, vaikka aina kai ei olisi niin välttämätöntäkään? Mutta miten arvioida salaojien tarpeellisuus vanhan talon kohdalla?

Talo sijaitsee pohjavesialueella tasatontilla harjun kupeessa, joten maaperä ilmeisesti jonkinmoista moreenia. Edellisen omistajan mukaan pintavedet painuvat nopeasti maahan, myös esim. keväällä lumien sulaessa. Tontilla on myös maakellari n. metrin verran maanpinnan alapuolella, eikä siellä näy merkkejä ylimääräisestä kosteudesta.

Talo on siporexia ja perustettu maanvaraiselle betonilaatalle, alla ilmeisesti styroxia, mitä sen alla, siitä ei tietoa. Sokkeli on melko matala, ei kuitenkaan valesokkeli. Mitään muuta kosteuteen viittaavaa ei ole kuin runsaasti sokeritoukkia.

Eli onko mitään järkeä lähteä kaivamaan salaojia? Pitäisikö kaivaa monttu maaperän tutkimiseksi, jos maaperä karkeaa hiekkaa/soraa, niin salaojia tuskin tarvitsee?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu