Joo mulla olis pieni "ongelma" tässä. Eli oon seurustellu poikaystäväni kanssa kohta 8kk ja hän haluaisi mennä kihloihin. Kyllähän minäkin sitä haluan, mutta enpäs tiedä, että miten vanhempani siihen suhtautuisivat. Olemme nimittäin 16-vuotiaita. Ja tähän väliin: EN KAIPAA NIIDEN MIELIPITEITÄ, JOTKA JAKSAVAT RUIKUTTAA SEURUSTELUMME KESTOSTA JA IÄSTÄMME. "Joudumme" muuttamaan kultani kanssa yhteen kesällä, kun menemme toiselle paikkakunnalle kouluun, joten miksi ei ne kihlatkin sitten onnistuisi. Olemme pohtineet, että kestääkö suhteemme aivan varmasti senkin jälkeen, kun muutamme yhteen. Olemme kummatkin luottavaisin mielin menossa eteenpäin, yhdessä. Olemme kestäneet yhdessä jo paljon alamäkiä ja yhä vain rakastan häntä päivä päivältä enemmän, ja luulenpa, että hänkin minua. Mutta mitä sanon vanhemmilleni, en haluaisi heidän nauravan tai jotain? ;o Tiedetään, että kihlaus on vanhanaikaisesti avioliittolupaus, mutta olisi kiva sitoutua paremmin ja kuka ties, vaikka menisimmekin 5 vuoden päästä naimisiin.. ;DDD MIELIPITEITÄ??
apua kaipaava
Eliisa
7764
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Toivottavasti en kuulostanut joltain ajattelemattomalta teinipissikseltä, sillä olen pohtinut poikaystäväni kanssa tätä kihlausasiaa jo kauan ja olemme molemmat valmiita sitoutumaan. Miksi pitäisi odottaa, kun ei sitä koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Sitten vain kaduttaisi, kun olisi jättänyt mahdollisuutensa käyttämättä.
Tuolla "ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu" tarkoitin sitä, että esimerkiksi toinen/molemmat meistä voi vaikka joutua muuttamaan ulkomaille. :D No se nyt oli aika kaukaa haettua, mutta kuitenkin.
Miksette voisi vaan asua yhdessä jonkin aikaa ja harkitsette sitä kihlautumista vasta myöhemmin kun molemmat ovat kasvaneet?
Ei kai näistä teinikihloista vaan ole tulemassa uutta muoti-ilmiötä? :(
Siis niinkuin sanoit niin kihlaus ON avioliitto lupaus,ja toivon tietty että teillä on tosi vahva suhde(enkä epäile)..
Mutta siis,kihlaus on kahden henkilön keskeinen lupaus,se ei kuulu kellekkään muulle.. Luulisi sinun vanhempien ekaksi ihmettelvän(kait??) mutta luulen että ovat vain iloisia.. mutta,kannattaa heille kertoa...
En osaa yhtään sanoo, eikai sun äiti nyt naura jos sä sille kerrot.. :o Kyllä kuulostaa ainakin hyvätä jutulta toi, ei teillä kahella taida olla kauheesti epäselvyyksiä. No, päätös jää sulle. Yritä ny puhuu vanhemmille :D
kihlathan eivät muuta teidän elämää millään tavalla. jos yksi rinkula sormessa on teille elintärkeä asia, niin siitä vain. tosiasiassa kihlautuminen on yliarvostettua ja ajatellaan, että jos me nyt mennään kihloihin, niin kaikki tajuaa, että me seurustellaan vakavasti.
eli toisin sanoen en enää mitään syytä, miksi teidän pitäisi kihlautua. ihan samalla tavalla te toisianne rakastatte ilman kihlaustakin.
Itse olimme kihloissa poikaystäväni kanssa, hän on kyllä minua kaksi vuotta vanhempi. Me olimme seurustelleet vain 2kk! Olin typerä kun suostuin sitä ajattelematta. Te olette seurustelleet noin vähän aikaa vasta, niin en tiedä onko teille jo se "arki" tullut suhteeseen mukaan, joka meille tapahtui vasta vuoden jälkeen. Silloin tunteet ikään kuin laimenevat eikä sitä romantiikkaa ole jatkuvasti.
Jonkin ajan päästä päätettiin purkaa kihlaus ja odottaa vielä muutama vuosi ainakin. Mitäs tässä odotellessa kuin neuvoa sinua miettimään hyvin tarkasti.