Osaako kukaan sanoa, mistä suomessa saisi opetusta tuohon etenevään buggiin? Eli tarkoitan sitä tyyppiä tanssista missä edetään aika vauhdikkaasti pitkin lavan laitoja. Osaan kyllä ohjata naista snurraa ja aika monta kuviotakin, mutta linjebugg olisi kiva oppia.
Eli kuka suomessa opettaa tai mikä koulu tai kurssi? Humppis sinä varmaankin tiedät noista.
Eli kuka suomessa opettaa tai mikä koulu tai kurssi? Humppis sinä varmaankin tiedät noista.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Hyvin harvat kai enää sen paremmin Etelä-Suomessa kuin muuallakaan ainakaan pelkkää snurria opettavat. Alkeissa ehkä siitä moni aloittaa.
Väitänpä, että otatpa yhteyttä mihin tahansa tanssiseuraan tai yksittäiseen ohjaajaan (vaikkapa Suke Huoviseen Ii:stä), tulet pääsemään nimenomaan linjabugg-opetukseen.
Paljon toki riippuu siitä, millä paikkakunnalla asut.
Ainakin Comets Helsingissä, Baunssi Hämeenlinnassa, Swing Team Tampereella, Tanssikas Kouvolassa ja Jam'n Roll sekä Lavarit Lahdessa antavat tollaista opetusta.
Kesällä keskitytään lähinnä leireihin. Tanssilavoilla nuo antavat monessakin paikassa ennen varsinaisten tanssien alkua opetusta eri lajeissa -ilmaiseksi.
Koivuloiden (Pirjo ja Tommi) Boogie tour on myös sisältänyt kaikenlaista muutakin kuin vain boogie weoogieta.
Samoin Aaltoset (Sari ja Jari) opettavat sekä pohjoisessa (Oulusta käsin aina Kemijärvelle asti) ja etelässä Aura (talvella) ja Valasranta (kesällä) useimmiten, joskus on ollut muuallakin leirejään -ainakin Vesilahdessa olin kerran.
Nanna osaa neuvoa Turun osalta.
Googlettamalla noiden kotisivut tai muut yhteystiedot löytyvät.
Katos, täällähän pyydettiin infoa. :)
No, tällä suunnalla buggia on ainakin Flying Stepsissä www.flyingsteps.fi. Heidän jutuistaan ja opetuksestaan en sen tarkemmin tiedä.
Lisäksi täällä käy ammattilaisopettajia melko usein, lisätietoja voi kysellä Suomen Media & Actionista www.tanssikurssit.fi.
Koivulat tosiaan kiertävät, kannattaa sinne suunnata.
Näiden opetuspolitiikan tunnen, eli näissä opetetaan siis sitä yhtä ja samaa buggia, ei mitään humbuggia. :)
N.
Tryyn Bugg ei ole etenevää. Se on enemmänkin paikallaan pörrrräävää. Erikoispiirteenä tässä tryybugissa on heiluva ponska.
Tryyn tapa tanssia buggia on myös saanut vaikutteita buukivuukista, jivestä sekä tietenkin armeijan sulkeisohjesäännöstä.
Onko tietoa löytyykö jo YouTubesta tryystä klippejä ?
"Tryyn tapa tanssia buggia on myös saanut vaikutteita buukivuukista, jivestä"
Hyi miten kamalaa! Miten joku voikin sabotoida jotain tanssilajia sotkemalla siihen kyseisen tanssin alkuperäaineksia! Hävytöntä!
Suosittelen nimimerkkiä "varoittava esimerkki" tutustumaan ruotsalaiseen buggiin ja vertaamaan sen karaktääriä esim. boogie woogieen!
"Suosittelen nimimerkkiä "varoittava esimerkki" tutustumaan ruotsalaiseen buggiin ja vertaamaan sen karaktääriä esim. boogie woogieen!"
Yhtäläisyyksiä löytyy mm. framessa ja joustossa. Ruotsalaisten bugg näyttää nykyisin askeleilla (Ei triple step daameilla. Miehillä voi olla myös triple step) tanssitulta boogie woogielta.
Näyttää ruotsin bugg olevan aika lähellä alkuperäistä lindyä, missä tanssataan väliin puolen iskun askel jonka jälkeen tanssataan puolentoista iskun askel ja muut askeleet ovat niitä iskun askelia, mutta kuitenkin askeleiden määrä on sama kuin iskujen määrä. Tällä askelluksella mies pystyy askeltamaan aika vapaasti, mutta pysyy silti daamin tasa-askelluksen rytmissä, eikä tarvi varsinaisia odotuksia tai kiihdytyksiä samassa rytmissä pysymiseksi.
Tässä linkki sääntöihin niin boogien, lindyn kuin buggin osalta:
http://tanssiurheilu.fi/toimisto/saanto/stul_kilpailusaanto_08_2007.pdf
Buggin säännöt sivuilla 37 ja siinä perässä lindy.
Tiedoksi vaan: Kilpatanssin säännöt eivät koske lavatanssia. Lavoilla saa jokainen tanssia sillä tyylillä mikä tuntuu hyvältä. Esittele sääntöjä siellä minne ne kuuluukin. Vai etkö huomannut, että kirjoitus oli lavatanssista.
Kannattaa vilasta...
Osaisit varmaan arvostaa, jos tietäisit vaikka tämän: "Bugg on ilman ennalta sovittua koreografiaa tanssittava vapaasti vietävä paritanssi ja kilpai-
lumuoto siitä bugg-tanssista, jota tanssitaan tanssilavoilla. Sitä tanssitaan4/4-tahtiseen, esi-
merkiksi tanssiorkestereiden soittamaan, musiikkiin."
Tai: "Kaikki ”murteet” ja tanssi-
tyylit ovat samanarvoisia."
Lähinnä nuo säännöt nyt olivat tuossa ihan viitteenä siihen edellisen kirjoittajan lindy hopin ja buggin askellusarvuutteluun...
BTW: Lindy hop ei ole lavatanssi ja hyvin harvoin, (jos koskaan,) lavatansseissa soitetaan puhdasta swingiä. Joten miksi räyhäät mulle, että kirjoitus oli lavatanssista... Kun kyse kerran oli rock'n'swing-tanssilajeista eikä lavatanssista...
Edit: Lue silti ne säännöt. Kerran tykkäät aiheesta kirjoitella, olisi hyvä siitä tietää edes perusasiat.
Kyllä swingejä tanssitaan lavoilla nykyisin aika runsaasti, ja ne ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman myös lavatanssina.
Ja swing-tanssien kilpatanssisäännöt eivät koske lavatanssina tanssittuja avoimen otteen r'n's tansseja.
" Kyllä swingejä tanssitaan lavoilla nykyisin aika runsaasti, ja ne ovat saavuttaneet vakiintuneen aseman myös lavatanssina."
Millähän lavoilla ja kenen esiintyessä näitä swingejä tanssitaan runsaasti? Aika harvassa on puhtaat swingit nykyään. Finkuilla on muutama swingahtavampi kappale ohjelmistossaan.
Hyvänä esimerkkinä oli taannoinen Pavin swingtanssi-ilta, jossa soitettiin enimmäkseen lattareita. Sentään tuolla sitä swingiä olisi pitänyt soittaa kunnolla tapahtuman nimen mukaisesti.
Kaikilla eteläsuomen lavoilla tanssitaan swingejä runsaasti. Onko musiikki swingiä, niin siitä voidaan tietysti keskustella. Periaatteessa swing ei ole sävellettynä musiikkilaji, vaan vasta soittotapa tekee siitä swingin, vaikkakin myös eräät musiikin rakenteet sellaisenaan ovat lähes valmista swingiä. Esimerkiksi monet lattarit täyttävät sellaisenaan myös swing-musiikin kriteerit.
Swingiä musiikki sisältää esimerkiksi, jaettuja iskuja, siirtyneitä iskuja esim. synkooppi, iskujen selkeitä painoeroja, päällekkäisiä rytmejä esimerkiksi tasaiskuinen ja rinnalla kahden iskun mittainen trioli tai vastaavia rakenteita, back-beat, off-beat, iskun jälkimmäistä puolikasta painottava beat jne... Mutta lopullisen swingin viimeistelee soittotapa. Esimerkiksi lähes koko 50-luvun iskelmätuotanto on swing-iskelmää. Ja onhan myös 50's tyylinen rock 'n' roll suoraan swingin, rytmibluesin ja countryn perillinen.
Wau! Täällä Varsinais-Suomessa ei ole kuulunut swingiä lavalla, tai sitten olen ollut väärässä paikassa väärään aikaan!
Kertokaa ihmeessä, mikä bändi soittaa SWINGIÄ?!? Olisi ihan mahtavaa päästä tanssimaan kunnolla lindyäkin lavalla!
Tietysti lindyn perusteita voi tunkea muuhunkin musiikkiin ja soveltaa taitojaan, mutta kun se tanssi tulee siitä musiikista, niin paha sitä on muuhun tanssia LINDYÄ.
"Kaikilla eteläsuomen lavoilla tanssitaan swingejä runsaasti. Onko musiikki swingiä, niin siitä voidaan tietysti keskustella. Periaatteessa swing ei ole sävellettynä musiikkilaji, vaan vasta soittotapa tekee siitä swingin, vaikkakin myös eräät musiikin rakenteet sellaisenaan ovat lähes valmista swingiä. Esimerkiksi monet lattarit täyttävät sellaisenaan myös swing-musiikin kriteerit."
Ei tanssita, kun puhdasta swingiä ei paljoa lavoilla soiteta. Kyllä, soittotapa tekee musiikista swingiä. Ulkomailla puhutaan swingin' eights -fiiliksestä kun soitetaan kappaleet swingmäisesti. Suomeksi tuo on sama kuin kolmimuunteisuus. Swinginä on hyvin vaikea pitää suoria lattarikappaleita, joissa ei ole mitään kolmimuunteisuutta.
Muutamat bändit soittavat ihan oikeaa swingiä sillä päällä ollessaan: ainakin T Harjukari etc, M Metsäketo, La Strada, Finlanders.
On aivan eri juttu tanssia swingiä oikeassa tanssipaikassa kuin voimistelusalissa, pääsee kunnolla tunnelmaan.
Toivottavasti soittaminen lisääntyy koska swingiä pystyy tanssimaan niin monella perinteiselläkin tyylillä. Vaatikaamme lisää...
kuuluuko ne swingit lavalle vai ei. Musta olis parempi jos pysyisitte siellä voimistelusaleissa
Taidan olla melko vaativainen sitten tuon suhteen, mitä on "swing", mutta meille ainakaan se ei tunnu tarkoittavan samaa asiaa!
Miksi muuten lavoilla pitäisi edes soittaa swingiä ja päästä tanssimaan lindyä...? Olen ollut kerran ihan oikeiden swing-bändien keikalla tanssilavalla ja ei ollut kyllä kaksista. (Okei, allekirjoittaneelle sopi paremmin kyllä, kun normi-ilta. :P) Ihan oli tunnelmalta ja fiilikseltä verrattavissa liikuntasalibileisiin, vain vähän parempi vaihtoehto. Liikuntasalia bilepaikkana itse henk.koht. en liiemmin arvosta.
"Musta olis parempi jos pysyisitte siellä voimistelusaleissa"
Ei musta. Mielummin joku kivempi paikka. Siitä ollaan kyllä samaa mieltä, että suomalaiselle tanssilavallekaan ei kuuluta.
Miksi Nanna aliarvioit tuntemattoman ihmisen musiikin tuntemusta? Ymmärtääkseni tunnen kyllä swingin kun olen sitä soittanutkin. Nämäkään muutamat bändit eivät soita sitä joka kerta vaan joskus harvoin.
"Miksi Nanna aliarvioit tuntemattoman ihmisen musiikin tuntemusta? Ymmärtääkseni tunnen kyllä swingin kun olen sitä soittanutkin."
Enhän missään vaiheessa ollut sitä mieltä, että et tietäisi, mitä on swing...? Minäkin ymmärtääkseni tunnen swingin.
Kirjoitin, että taidan itse olla melko vaativainen swingin suhteen ja meille määritelmä "swing" ei varmaankaan ole ihan sama asia.
Usein tanssijoiden ja soittajien termit, mielihalut ja käsitykset eivät kohtaa. Myös monilla soittajilla on erilaisia käsityksiä musiikinlajeista.
Itse en ole noiden bändien kuullut koskaan soittavan swingiä, swingaavia iskelmiä kylläkin. Se taas swing-tanssijana saa minut lähinnä suutuksiin.
Jos he soittavat lindy hopina tanssittavaa swingiä, mahtavaa! En silti pidä sitä kuitenkaan tärkeänä lavatansseissa, vaikka hienoahan monipuolisuus on.
Kuuntelepa näitä. Swingiä - vaikka lattareita ovatkin. Kansainväliset cha cha ja rumba ovat suoraan lattarimaisesti soitettua swingiä. Cha cha on perus-swingin sukulainen ja rumba night club swingin sukulainen.
http://www.cduniverse.com/search/xx/music/pid/2900937/a/Cocktail Hour: Latin Swing Time.htm
Aika puhdasta swingiä ovat myös monet ikivihreiksi muodostuneet 50-luvun iskelmät.
Kuuntelin viisi ensimmäistä kappaletta. Eivät olleet swingiä. Tuskin ovat muutkaan. Sinänsä hyviä lattareita. Mamboa etc.
Kansainväliset cha cha ja rumba eivät ole swingmusiikkia. Eivät edes lattarimaisesti soitettuna.
Swingin syke vaatii kolmimuunteisuutta. Sitä ei ole lattareissa.
Swing ei ole sidottu rytmin rakenteisiin vaan se on kokonaisuus minkä kuulija aistii. Kun rytmiryhmän soittimet ja perusmelodia ovat erillään ja elävät toistensa suhteen niin siinä on swingi. Kolmimuunteisuus voi tukea swing vaikutusta. Mutta of-beat on yllättävän tehokas swingin muodostaja, vaikka rytmi muuten olisi tiukka suora. Kun eräältä muusikolta kysyin swingin ideaa, niin hän vastasi; "pisteellinen nuotti".
"Kolmimuunteisuus voi tukea swing vaikutusta. Mutta of-beat on yllättävän tehokas swingin muodostaja, vaikka rytmi muuten olisi tiukka suora. Kun eräältä muusikolta kysyin swingin ideaa, niin hän vastasi; "pisteellinen nuotti"."
Kolmimuunteisuus on keskeinen swingin tekijä. Pisteellinen nuotti viittaa iskun yli venyttämiseen, mikä on swingissä tyypillistä.
Ei siitä silti synny swingiä ilman kolmimuunteisuutta.
Pisteellinen nuotti viittaa juuri mainitsemaasi off beat -fiilikseen. Ei soiteta tarkalleen iskuille.
Joku paremmin nuotituksesta perilläoleva voisi tarkentaa, kirjoitetaanko kolmimuunteisuus myös pisteellisillä nuoteilla?
Triolin tai sen osien mättäminen musiikkiin ei todellakaan tee musiikista swingiä. Suora rytmiperustainen musiikki voi olla hyvää swingiä. Ja neo-swing on usein rytmiltään suoraa ja myös perinteistäkin swingiä on soitettu paljon suorarytmisenä. Syke ja svengi ratkaisee. Eikä pidä unohtaa synkooppisia iskuja. Vanha swingi on usein synkooppi-iskuista. Nopeassa back-beat rytmissä parilliset iskut ovat käytännössä sama kuin synkooppi.
"Triolin tai sen osien mättäminen musiikkiin ei todellakaan tee musiikista swingiä. Suora rytmiperustainen musiikki voi olla hyvää swingiä. Ja neo-swing on usein rytmiltään suoraa ja myös perinteistäkin swingiä on soitettu paljon suorarytmisenä."
Saiskos esimerkkejä, esim. nettilinkkejä, joissa näitä mielestäsi suorarytmisiä swingejä voisi kuunnella?
"Syke ja svengi ratkaisee."
Siinäpä se. Ei oikein voi sanoa, että on kyseessä swing-musiikkia, jos ei ole vähintään kolmimuunteista sykettä taustalla. Lisäksi iskujen yli venyttäminen eli off-beat -fiilis.
"Eikä pidä unohtaa synkooppisia iskuja. Vanha swingi on usein synkooppi-iskuista. Nopeassa back-beat rytmissä parilliset iskut ovat käytännössä sama kuin synkooppi."
Jos tarkoitat parillisten iskujen painottamista eli back-beatiä, niin tätä esiintyy monessa muussakin musiikissa. Pelkästään tämä ei tee musiikista swingiä.
Jos swing on sinulle yleensäkään tuttua musiikkia niin löydät suorarytmistä swingiä itsekin vallan helposti. Ei siihen apuja tarvi!
En ole vielä törmännyt suoraan swing-kappaleeseen, kun sellaista ei ole olemassa.
Sattuneesta syystä olen kuullut satoja swing-kappaleita.
Montako olet itse?
Boogietour järjestää ensiviikon lopulla bugg-leirin tampereella. Kysy sieltä.
Etenevässä buggissa mies tekee paikanvaihdon naisen kanssa ,nainen on paikallaan, ja sitten pian perään sama niin, että mies on paikallaan ja nainen menee eteenpäin. Myös rinnankävelyä käytetään. Jos jollakin on tiedossa joku videolinkki, niin kertokoon.
http://www.video.nackswinget.net/
Tuolta niitä löytyy.
Kuten aiemmin mainittu, alkeistasolla suurin osa opettanee paikaallaan pyörivää buggia ja liikkuvaa treenataan enemmän jatkotasolta? alkaen. 9-10.6. on todellakin Tampereella bugg-leiri, jolla opiskelun voi aloittaa. Tasoja on viisi, joten eiköhän jokaiselle löydy oikea. http://www.boogietour.com/SB07.htm
Toivottavasti en nyt riko kenenkään illuusiota tai saa tanssinopettajia niskaani...
Tuo suomalaisten keksimä "pyörivä, etenevä ja linja bugg" taitaa olla markkinointikikka saada ihmisiä eri kursseille...
Kaikki on ihan sama bugg. Jos osaat yhtä, osaat toistakin.
Yksinkertaisesti opit tanssimaan liikkuvasti lähtemällä liikkeelle. Ihan sama asia on viedä naista ympyrällä kuin liikuttaa muuhun suuntaan. Jos kerran osaat viedä, ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Mallia voit vaikka katsella YouTubesta.
Toinen pikkunen huomio: Åhej on tavallinen vartalovienti. Ei mikään järin uusi keksintö, sitä on esimerkiksi lindy hopissa käytetty ilmeisesti 40-luvulta lähtien. Käytännössä esimerkiksi boogieta ja lindyä vartaloviennillä tanssittavat tanssivat åhej'ta.
Oikeastaan koko nimitys "linjabugg" on harhaanjohtava sillä etenevääkään buggia ei tanssita varsinaisesti linjassa, -ei ainakaan suurimman osan opettajista opetuksen mukaan!
Lavaolosuhteisiin ei muutenkaan sovi mikää linjassa tanssiminen! On aivan absurdia kuvitellakaan moista edes mahdolliseksi! Käytännössä edetään joko yksinkertaisilla paikanvaihto-variaatioilla tai pyörimällä.
Linjassa tanssimisella ymmärrän siis että todella tanssitaan LINJASSA jolloin sinne tänne poukahtavia kuvioita ei tehdä ja väistämisliikkeet on selkeitä ja harkittuja. Lavalla tanssitaan vähän miten sattuu tilaa olemaan!
"Yksinkertaisesti opit tanssimaan liikkuvasti lähtemällä liikkeelle. Ihan sama asia on viedä naista ympyrällä kuin liikuttaa muuhun suuntaan. Jos kerran osaat viedä, ei pitäisi olla mitään ongelmaa."
Noinhan tuo on, periaatteessa. Jos lähtee snurrausta viemään pikku hiljaa edeten, todennäköisesti onnistuu. Mutta jos haluaa edetä suoraviivaisemmin eli enemmän linjassa ei taatusti onnistu kovin helposti (jos ollenkaan) daamille, joka ei ole ideasta perillä ja joka on tottunut vain snurraamaan.
Totta, että suurin osa minun käsittääkseni ei opeta etenevää buggia, jossa edettäisiin kovinkaan suoraviivaisessa linjassa. Enempi se on tuota "pyöreää" eli etenevää snurraa.
Mutta kyllä suoraviivaisemman "linjabugginkin" tanssiminen usein onnistuu, kunhan vain on kohtalaisestikin tilaa. Vähän tietysti sitäkin joutuu tilan mukaan soveltamaan.
Olisikohan tottumuksella mitään sijaa. Koen linjamaisen buggin helpommaksi edettäväksi kun se ei vaadi niin paljoa tilaa sivusuunnassa kuin "vanha buggi". Ja täytyyhän sitä aina vähän puikkelehtia vaikka millä tyylillä tanssisi.
"Toinen pikkunen huomio: Åhej on tavallinen vartalovienti. Ei mikään järin uusi keksintö, sitä on esimerkiksi lindy hopissa käytetty ilmeisesti 40-luvulta lähtien. Käytännössä esimerkiksi boogieta ja lindyä vartaloviennillä tanssittavat tanssivat åhej'ta."
Minulla on hyvin vähäinen kokemus Åhej-buggista, mutta se kokemus ja tieto minkä minä olen siitä saanut, ei oikein tue tuota. Lindyssä ja boogiessa termi vartalovienti tarkoittaa sitä, että kehon painopistettä siirtämällä aikaansaadaan fyysinen vienti, jonka suunta, voima ja ajoitus on melko yksiselitteinen. Åhej-buggissa taas tuo vartalolla vieminen on lähinnä ja enimmäkseen visuaalista vientiä, johon daami sitten reagoi passeliksi katsomallaan tavalla.
Mutta voihan olla, että minulla on liian kapea otos aiheesta.
Varsinaiset aiheen asiantuntijat (eli åhej'n "kehittäjä", huipputanssijat ja lindyä tanssineet) ovat näin pähkäilleet...
Itse elin samassa ajatuksessa, kuin Päivi kirjoitit. Sitten nämä fiksummat valaisi, että se on alku, josta åhej'ta lähetään opettelemaan... (Tosin, ilmeisesti se opettelu usein taitaa jäädä tuolla asteelle ja Suomessa ei ole taidettu siitä vielä pidemmälle päästä.) Lopputuloksen, kun asian todella osaa, olisi tarkoitus olla sama, kuin vaikka lindyssä.
Sitä en enää muista, oliko nämä veto-työntö-systeemit sitten myös tätä "esikoulu-materiaalia" vai onko esimerkiksi pressin suunnat oikeasti määritelty.
Kunhan vartalosta lähtee, on mun henk.koht. mielipide! ;)
Osaapa muuten muuan ranskalaiset boogien ja lindyn taitajatkin nykyisin buggia... Oli melko simppeli tuo ruotsalaistyttöjen opetus. Kiva oli vierestä seurailla! :D
"Åhej-buggissa taas tuo vartalolla vieminen on lähinnä ja enimmäkseen visuaalista vientiä, johon daami sitten reagoi passeliksi katsomallaan tavalla. "
Kyllä. Tämä on Micael Brobeckin 80-luvulla kehittämä vise-tyyli, millä ei ole tekemistä Nannan mainitsemalla 40-luvun visetyylillä.
" Varsinaiset aiheen asiantuntijat (eli åhej'n "kehittäjä", huipputanssijat ja lindyä tanssineet) ovat näin pähkäilleet..."
Epäilenpä tätä tietoa. Åhej:n kehittäjä on muuten Micael Brobeck (joku toinen näköjään on tämän jo vastauksessaan kertonut), joka otti tämän vise-tavan ensimmäisen kerran käyttöön 80-luvulla. Luopui siitä välillä, kunnes otti myöhemmin tämän uudelleen käyttöön.
Tässä Micaelin oma näkemys Åhejsta:
"Åhej
Detta är en förningsmetod som innebär att flickan vet, i förväg, vad killen vill att hon skall göra. Detta innebär att utförandet av rörelsen sker på hennes vilkor. Hon kan själv välja hur hon vill göra det som han vill få utfört. Så syftet med tekniken är att flickorna skall få samma möjligheter som killarna till att dansa."
Löytyy hänen tanssikoulunsa sivuilta (www.micteam.se).
Åhejta voi käyttää vise-tekniikkana buggin lisäksi myös lindyssä, boogie woogiessa jne.. Se on vain vise-tekniikka. Ei mitään muuta.
Åhejn oppimisen sanotaan vievän ainakin 4-7 vuotta. Åhejta pisimpään opetelleet suomalaiset tanssijat ovat tätä opetelleet ainakin tuon neljä vuotta, joten Suomessakin alkaa olla päteviä åhej-tekniikan käyttäjiä.
jota tanssittiin Sm-kisoissa ? Ainakin se näytti kovin vauhdikkaalta ja etenevältä ja ihan hienon näköiseltä..... tuntuu vaan että noin vauhdikasta ei voi lavoilla tanssia, ei ole tilaa.
Ei ollut åhejta. Katsopa www.micteam.se -sivuilta, miltä åhejlla tanssittu bugg näyttää.
en mä sieltä sivuilta löytänyt, onkohan ruotsinkielentaitoni ruostunut....mutta mitä buggia siis oli se mitä tanssittiin meidän omissa sm-kisoissa ...
"" Varsinaiset aiheen asiantuntijat (eli åhej'n "kehittäjä", huipputanssijat ja lindyä tanssineet) ovat näin pähkäilleet..."
Epäilenpä tätä tietoa."
Ihan vapaasti... Mä sentään kirjoitan omalla nimellä! :D
"Åhejta voi käyttää vise-tekniikkana buggin lisäksi myös lindyssä, boogie woogiessa jne.."
Ai se menikin niin päin. :D
"Se on vain vise-tekniikka. Ei mitään muuta. "
Ja etenkin opetusmetodi opettaa vartalovientiä, joka taas mahdollistaa paljon sellaista, mikä perinteisellä käsistä lähtevällä viennillä ei onnistu. Ja lisäksi tuntuu taitavasta seuraajasta usein paremmalle, kuin daamilla flipperin pelaaminen.
Åhej on siis opetusmetodi vartalosta lähtevään vientiin, jota opetetaan muissa lajeissa perusosana, ilman mitään erityisnimityksiä.
(Puhuisin itse varauksetta tekniikasta ja tunnustaisin åhej:n omaksi tekniikakseen vasta siinä vaiheessa, kun se olisi jotakin erikoisen hienoa ja yksilöllistä, mitä muissa lajeissa ei tehdä ja mihin päädytään vain yhdellä tavalla.)
Edit: Ilmeisesti siis olemme kuitenkin yhtä mieltä siitä, että on vain yksi bugg-tanssi.
"en mä sieltä sivuilta löytänyt, onkohan ruotsinkielentaitoni ruostunut.."
Katsopa micteamin sivuilta uudelleen kohta: diverse -> film -> bugg ja tuolta esimerkiksi vuxna.
"mutta mitä buggia siis oli se mitä tanssittiin meidän omissa sm-kisoissa ..."
Normaalia etenevää buggia.
"mitä buggia siis oli se mitä tanssittiin meidän omissa sm-kisoissa"
Se oli sitä ihan samaa buggia. Sitä vaan tanssittiin täysillä ja lajin sääntöjen mukaan.
Se, että lavoilla tai bileissä tanssitaan jotakin lajia (olkoot sitten vaikka bw tai bugg) erilailla ja erinäköisesti, kuin kisoissa, johtuu ihan vaan ympäristötekijöistä. Miksi bileissä/lavalla pingottaisi esim. lajitekniikasta, esiintymisestä, saamastaan huomiosta ja miettisi kovin mitä kuvioita tekee, kun sitä tanssia ei kukaan arvostele. (Ainakaan periaatteessa.)
"Ja etenkin opetusmetodi opettaa vartalovientiä, joka taas mahdollistaa paljon sellaista, mikä perinteisellä käsistä lähtevällä viennillä ei onnistu."
Åhej on edelleen vise-tekniikka, joka hyödyntää sekä vartalo- että käsivientiä. Åhejssa annetaan vartalosta seuraajalle ehdotus liikkumissuunnasta. Varsinainen vientimerkki tulee kädestä. Seuraajalla on vapaat kädet seurata vientiä haluamallaan hetkellä.
"Åhej on siis opetusmetodi vartalosta lähtevään vientiin, jota opetetaan muissa lajeissa perusosana, ilman mitään erityisnimityksiä"
Katsopa vielä kerran www.micteam.se:n sivut (Åhejn kehittäjän Micael Brobeckin tanssikoulun sivut). Miksikö Micael itse on sitä mieltä, että hänen sivuillaan olevissa filmeissä kaikki kuvissa näkyvät tanssijat tanssivat åhej-tekniikalla, kun åhej kerran on vain opetustekniikka?
"(Puhuisin itse varauksetta tekniikasta ja tunnustaisin åhej:n omaksi tekniikakseen vasta siinä vaiheessa, kun se olisi jotakin erikoisen hienoa ja yksilöllistä, mitä muissa lajeissa ei tehdä ja mihin päädytään vain yhdellä tavalla.)"
Åhej on edelleen vise-tekniikka, jossa hyödynnetään sekä vartalo- että käsivientiä. Toisinkuin normaalissa vartaloviennissä, åhejssa ei ole samanlaista jatkumoa vartalonliikkeestä kädenpäähän kuin normaalissa vartaloviennissä. Tämä "jatkumattomuus" mahdollistaa sen, että seuraajalla on vapaammat kädet toteuttaa annettu vientisignaali kuin normaalissa vartaloviennissä.
Ainakaan ruotsalaisten mielestä kaikki bugg ei ole sitä yhtä ja samaa.
Käypä vaikka itse tämä tarkistamassa:
http://www.dansa.nu/Diskussionsforum/tabid/36/forumid/7/scope/threads/Default.aspx
"Åhej on edelleen vise-tekniikka, joka hyödyntää sekä vartalo- että käsivientiä. Åhejssa annetaan vartalosta seuraajalle ehdotus liikkumissuunnasta. Varsinainen vientimerkki tulee kädestä. Seuraajalla on vapaat kädet seurata vientiä haluamallaan hetkellä."
Kuten myös vartaloviennissä muissa rs-lajeissa. Ihan erittelemättä omaksi tekniikakseen.
"Katsopa vielä kerran www.micteam.se:n sivut (Åhejn kehittäjän Micael Brobeckin tanssikoulun sivut). "
Jep. Ruottia oli. Ei järin kansainvälistä meininkiä hällä.
"Miksikö Micael itse on sitä mieltä, että hänen sivuillaan olevissa filmeissä kaikki kuvissa näkyvät tanssijat tanssivat åhej-tekniikalla, kun åhej kerran on vain opetustekniikka? "
Koska se myy paremmin...? Eikös tanssikoulu ole kuitenkin bisnestä...
"Åhej on edelleen vise-tekniikka"
Niin siis kehittäjän meilestä... Ja opetuslasten.
"..jossa hyödynnetään sekä vartalo- että käsivientiä. Toisinkuin normaalissa vartaloviennissä, åhejssa ei ole samanlaista jatkumoa vartalonliikkeestä kädenpäähän kuin normaalissa vartaloviennissä.
Tämä "jatkumattomuus" mahdollistaa sen, että seuraajalla on vapaammat kädet toteuttaa annettu vientisignaali kuin normaalissa vartaloviennissä."
Herää kysymys, miten on kyse vartaloviennistä, jos liike vartalosta ei jatku käden päähän... Mutta kuitenkin vienti tulee kädestä...? Eli kyseessä ilmeisesti on se visuaalinen vienti, mistä tuolla aiemmin oli jo juttua.
Eikö tämä "jatkumattomuus" ja vain tämän yhden tavan käyttö silloin tarkoita, että åhej on teknisesti heikompaa, kuin normaali vartalovienti... Aika jännä juttu, että nämä "gurut" eivät olleet tuota mieltä. Kuitenkin olivat tuolta 80-luvun loppupuolelta asti åhej'ta tainneet opetella. Olisiko kyse sittenkin siitä asiasta, mistä jo tuolla aiemmin kirjoittelin...
Eikö "normaalissa" vartaloviennissä sitten ole, kuin yksi tapa vientiin mielestäsi? Minun mielestäni siinä viedään niin, miten halutaan naisen seuraavaan, mikä on lähtötilanne ja minkä toivotaan olevan lopputulos. Välillä liike jatkuu eri tavalla, kuin toisinaan. Ihan siis riippuen siitä, kenen kanssa tanssitaan ja mitä tanssilta halutaan.
Pitää muistaa, että kehittyminen loppuu, kun kyseenalaistaminen loppuu... ;)
Lopputulos on kuitenkin edelleen sama- oli åhej mitä vaan, se ei ole oma tanssilajinsa.
Ups, oletkin ihan oikeassa!!! Unohdin kokonaan, että onhan tosiaan dubbel bugg ihan oma lajinsa!
Snurra, still-bugg jne.. Kyllä näitä löytyy.
"Kuten myös vartaloviennissä muissa rs-lajeissa. Ihan erittelemättä omaksi tekniikakseen."
Periaatteessa myös muissa vise-tekniikoissa seuraajalla on mahdollisuus olla seuraamatta vientiä, jos seuraaja ei ota vientiä vastaan. Ei siinä mitään.
Hyvä normaali vartalovienti on sellainen, missä seuraajalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin seurata (näin on todennut moninkertainen Suomessakävijä Marcus Koch).
Åhej on tästä poikkeuksellinen, kun seuraajalla on jo lähtökohtaisesti mahdollisuus valita, milloin seuraa annetun vientisignaalin.
""Åhej on edelleen vise-tekniikka"
Niin siis kehittäjän meilestä... Ja opetuslasten."
Kyllä. Outoa tuo olisikin, mikäli näin ei olisi.
"Herää kysymys, miten on kyse vartaloviennistä, jos liike vartalosta ei jatku käden päähän... Mutta kuitenkin vienti tulee kädestä...? Eli kyseessä ilmeisesti on se visuaalinen vienti, mistä tuolla aiemmin oli jo juttua."
Kyllä. Kyse on vartalosta lähtevästä visuaalisesta viennistä, jossa varsinainen vientimerkki annetaan kädestä. Åhej on mielestäni eräänlainen välimaasto vise-tyyli, jos toisena ääripäinä pidetään käsivientiä sellaisenaan ja toisena ääripäänä puhtaasti vartalosta lähtevää vientiä.
"Eikö tämä "jatkumattomuus" ja vain tämän yhden tavan käyttö silloin tarkoita, että åhej on teknisesti heikompaa, kuin normaali vartalovienti... Aika jännä juttu, että nämä "gurut" eivät olleet tuota mieltä."
Tuo riippuu siitä, mitä pidät teknisesti heikompana: sitäkö, että seuraajalla on aina varmuus hyvässä viennissä siitä, miten tulee seurata (normaali vartalovienti) vai sitä, että seuraajalla on mahdollisuus valita seuraamisajankohta ja toteutusnopeus (åhej-tekniikka)?
Niistä guruista en tiedä, keitä tarkoitat. Åhej ei ole aikaansaannut yksimielisyyttä edes Ruotsin tanssigurujen keskuudessa. Åhej on herättänyt kritiikkiä myös Ruotsissa, minkä havaitset, kun luet esimerkiksi www.dansa.nu:n klassiskt vs. åhej -kirjoitussäiettä.
"Eikö "normaalissa" vartaloviennissä sitten ole, kuin yksi tapa vientiin mielestäsi? Minun mielestäni siinä viedään niin, miten halutaan naisen seuraavaan, mikä on lähtötilanne ja minkä toivotaan olevan lopputulos."
Näin juuri hyvässä vartaloviennissä. Myös åhejssa pyritään siihen, että naisella on tiedossa, mitä halutaan tehtävän. Åhejssa vaan toteutusajankohta ja -nopeus ovat naisella valittavissa hänen mielensä mukaisesti.
Tämä mahdollistaa åhejn kehittäjän Micael Brobeckin mielestä sen, että myös naisella tai seuraajalla on mahdollisuus omaan tanssiin.
"Lopputulos on kuitenkin edelleen sama- oli åhej mitä vaan, se ei ole oma tanssilajinsa."
Åhej ei ole oma tanssilajinsa, kuten koko ajan on todettu, vaan vise-tekniikka.
Kuten nyt näistä keskustelusta voidaan todeta, todellakin muissa rs-tansseissa viedään åhej'ta.
Lisäksi niissä viedään myös muulla tavalla, kuten buggissakin.
Esimerkiksi "Åhej"-nimimerkin mainitsema Marcus Koch on sitä mieltä, että nainen juoksee kuin koira narussa, tanssin tapauksessa vaierissa.
Yhä suuremmissa määrin itse olen törmännyt suomalaisiin opettajiin/valmentajiin, jotka nimenomaan opettavat rs-tansseihin vientiseurantaa toisin, kuin Marcus. (Luojan kiitos!!!) Itse asiassa, mitä korkeammalle tasolle lajissa edetään, sitä vähemmän tähän periaatteeseen suomalaisten keskuudessa olen törmännyt.
Marcus on kyllä ehdottomasti yksi mukavimmista ja seuraajaa huomioivimmista viejistä, keiden kanssa olen tanssinut. Tuo Marcuksen kanta on siitä mielenkiintoinen, että hän ei kuitenkaan itse tanssi näin "jyrkästi", kuin opettaa. Hän nimittäin antaa naiselle todella paljon tilaa tanssiessaan itse. Hän vain osoittaa sen viennissään selvästi, milloin hän toivoo naisen seuraavan, milloin hän taas toivoo naisen täyttävän tanssia enemmän. Kuitenkin tila ja vapaus tehdä omaa tanssia vientiä rikkomatta, on koko ajan olemassa. (Tarkoitan tällä sitä, että hän ei vie askelia eikä selkeitä paikkoja, mihin naisen haluaa, ellei kyse ole jostain olennaisesta sijainnista esimerkiksi seuraavaa kuviota ajatellen ja hän antaa naiselle varaa muuttaa liikkumisen ajoitustaan kuvion ja yhteisen tanssin ajoituksen puitteissa jne. En puhu kuvioista ja niiden vakioiduista ajoituksista mielelläni, mutta tiedän esimerkiksi Marcuksen tanssin kuitenkin nojaavan voimakkaasti kuvioihin.) Ehkäpä hän vaan on niin taitava viejä itse, että lipsuu periaatteistaan käytännössä itsekin. :)
No joo... On aika väsynyttä ajatuksen lentoa, toivottavasti tästä mietiskelystä sai nyt jotain selvää...
""Lopputulos on kuitenkin edelleen sama- oli åhej mitä vaan, se ei ole oma tanssilajinsa."
Åhej ei ole oma tanssilajinsa, kuten koko ajan on todettu, vaan vise-tekniikka."
Mahtavaa, ympyrä on sulkeutunut! :)
Hyviä buggeja kaikille!
N.
Vai ovatko ne sittenkin vain tyylejä tanssia samaa buggia...
Vai ovatko ne sittenkin jopa samaa tyyliä, mutta ovat vaan muovautuneet jostain ikävästi puhekieleen kuvaamaan tapaa liikkua samassa lajissa...
Mikä tekee jostakin tanssitavasta tai liikeradasta samasta tanssista omat lajinsa...? Täyttääkö nämä todella niin paljon eroavaisuuksia, että niissä on perustaa omalle lajinimitykselle?
Perustekniikka on sama, tyyli voi olla sama, vise on samanlaista, musiikki on sama, vain liikkeen määrä (ja osittain suunta) vaihtuu... Onko se riittävä peruste puhua omasta lajistaan?
Vähän sama asia, kuin lindy hoppia alettaisi hajoittaa sen mukaan, kuuluuko tytön nyt twistata vaiko ei tai kiertää viejää vaiko kulkea linjassa tai kuuluuko viejän tömistellä vaiko ei. Tanssi on rikkaampaa, kun nämä kuuluvat tanssiin olennaisina osina ja samaan tanssiin voi valita eri osia fiiliksen, tilan ja tilanteen mukaan. (Älkääkä nyt alkako päteä, että mikä kuuluu hollywoodiin, mikä savoyhin ja mikä smoothiin, tajusitte pontin väärin.)
Kaikki tällaiset jutut taitavat kuitenkin johtaa jostakin historiasta ja aiemmista enemmän ja vähemmän pedagogisista tavoista pohtia, miten lajia olisi parasta opettaa.
Mielestäni on harhaanjohtavaa alkaa puhua näistä liikkumistyyleistä omilla lajinimillä, koska kyseessä kuitenkin pohjimmiltaan on samat kriteerit ja samat tekniikat ja perusteet. Se yksinkertaisesti rajoittaa ihmisten luovuutta ja sumentaa omaa ymmärrystä lajista sillä, että kuvittelee osaavansa jotakin muuta, mitä todellisuudessa osaisi.
Hyvänä esimerkkinä tähän on keskustelun aloittaja.
Tietysti markkinallisesti tämä lajien erittely ja ihmisten tavallaan harhaanjohtaminen on kannattavaa. Tällä saa ihmiset osallistumaan useammille kursseille, kun he kuvittelevat opiskelevansa eri tanssia. Tällä saa heidät myös pysymään uskollisina yhdelle opetustaholle, kun he ajattelevat, etteivät muualla saa oppia juuri ko.tanssiin.
En muuten henk.koht. pidä ruotsalaista keskustelupalstaa sen luotettavampana tietolähteenä, kuin kotimaisiakaan.
Mutta sen pituinen se, eiköhän tämä tässä jo tullutkin selväksi. Muistakaa siis kyseenalaistaa, tanssissa ei ole yhtä ainoaa totuutta! ;)
"Marcus on kyllä ehdottomasti yksi mukavimmista ja seuraajaa huomioivimmista viejistä, keiden kanssa olen tanssinut. Tuo Marcuksen kanta on siitä mielenkiintoinen, että hän ei kuitenkaan itse tanssi näin "jyrkästi", kuin opettaa. Hän nimittäin antaa naiselle todella paljon tilaa tanssiessaan itse. Hän vain osoittaa sen viennissään selvästi, milloin hän toivoo naisen seuraavan, milloin hän taas toivoo naisen täyttävän tanssia enemmän."
Siinäpä se: hän osoittaa, milloin naisen pitäisi tehdä jotain omaa ja milloin vain seurata hänen vientiään. Naisella ei ole periaatteessa mahdollisuutta tehdä omaa ratkaisua tämän suhteen.
Åhejssa naisella on jokaisessa viennissä mahdollisuus ratkaista ominpäin viennin seuraamisen toteuttamistapa (kuten ajankohta ja nopeus).
Tässä se keskeinen ero.
"Vai ovatko ne sittenkin vain tyylejä tanssia samaa buggia...
Vai ovatko ne sittenkin jopa samaa tyyliä, mutta ovat vaan muovautuneet jostain ikävästi puhekieleen kuvaamaan tapaa liikkua samassa lajissa..."
Totta. Tarkoitin aiemmassa vastauksessani eri tyylejä. Vastaukseeni oli päässyt väärä sana 'laji', kun tarkoitus oli kirjoittaa tyyli.
Bugg on oma tanssilajinsa. Dubbelbugg on ehkä toinen bugg-laji, joskin itse pidän sitä vain yhtenä tyylinä.
"Tietysti markkinallisesti tämä lajien erittely ja ihmisten tavallaan harhaanjohtaminen on kannattavaa. Tällä saa ihmiset osallistumaan useammille kursseille, kun he kuvittelevat opiskelevansa eri tanssia. Tällä saa heidät myös pysymään uskollisina yhdelle opetustaholle, kun he ajattelevat, etteivät muualla saa oppia juuri ko.tanssiin."
Tuossapa se oleellinen tuli sanotuksi. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, miten ihmisille opetaan käytännössä samaa tanssia muka eri tanssina.
Esimerkiksi opetetaan hollywood style (Dean Collins)-lindyä ja savoy style -lindyä, kun kyse on käytännössä vain siitä yhdestä ja ainoasta lajista lindy hopista.
Tämä "nanna" taitaa olla todella kaikkitietävä räkyttäjä joka tietää parin vuoden kokemuksellaan kaiken kädenalitansseista. Mutta niinhän tietää amispoikakin kaiken autoista.
Niin, siis Marcus ei tanssi VAIN åhej'ta vastaavalla viennillä.
Moni muu muita rs-tansseja, kuin buggia, tanssiva tanssii vain näin. Eipä siis päästy puusta pitkälle. ;)
Todellakin! Ottakaa siis opiksi ja vaietkaa maalliset! Gjäh, gjäh... :D
No niin, provohan tämä oli, mutta vastailen silti.
Kuten kirjoitin, kyseenalaistaminen on oppimisen elinehto. Tämä koskee ihan kaikkia. En siis pidä omia ajatuksiani totuutena, vaan ne ovat vain asioita, joita minä pohdin ja kyseenalaistan. Kun sanon, että pitää kyseenalaistaa aina, se tarkoittaa myös, että minun ajatukseni pitää kyseenalaistaa.
Itse olen sitä mieltä, että kaikilta oppii. Yksi opettavaisimmista asioista on opettaa alkeisryhmää. Alkeisryhmäläisillä on valmentajilleen todella paljon annettavaa.
Koska kirjoitan omia ajatuksiani ja tosiaan kyseenalaistan, tulee teksteistäni ehkä helposti sellainen kuva, että jyrään muiden mielipiteet enkä kuuntele. Jos kirjoittaisin kaiken "tutkiskeluprosessin", jonka toisen kirjoitus aikaan saa, kukaan ei viitsisit enää lukea tekstejäni. Sitähän kyseenalaistaminen on, että ei uskota pohtimatta. Tämä huomioivammin kirjoittaminen on itselleni yksi oppimisen paikka.
Kuitenkin aina jokaisesta käydystä keskustelusta saa jonkin siemenen, josta oppii jotakin. Kiitos siis myös "Åhej'lle" hyvästä keskustelusta. ;) Elämä on ikuista oppimista!
Oppiminen on ihmettelyä ja hedelmien poimimista sieltä täältä. Jos alkaa toteuttaa vain yhden tahon "oppeja", kehittyminen lajissa ja tanssissa, muuttuukin henkilökohtaiseksi matkimiseksi.
Näihin mietteisiin, hyvää kesää! :)
Nanna (joka ei siis ole nimimerkki)
"Niin, siis Marcus ei tanssi VAIN åhej'ta vastaavalla viennillä."
Totta. Marcus ei tanssi åhej-tekniikalla.
"Moni muu muita rs-tansseja, kuin buggia, tanssiva tanssii vain näin."
Näin Ruotsissa. Ei esimerkiksi Suomessa tai muualla.