etuovi ja kohde 154692. eli ilm. kesällä 2008 putkiremppaa tulossa, paljonko kannattaisi tarjota? olen aivan pihalla... kiitoksia kamalasti jos joku viitsisi vastata!! (katso edelliset viestiketjut, lisätietoa)
APUA VIELÄ!!!!
?tiia
133966
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
missään nimessä!! Siinä näyttää olevan suurin piirtein kaikki ne riskirakenteet, jotka ovat tyypillisiä hometaloissa.
Tässä sinulle ilmainen kuntoarvio kohteesta:
Matalaperustus. Ilmeisesti myös valesokkeli. Lattian pinta saattaa olla maanpinnan tasalla tai jopa alemapana. Maanpinnan kallistukset eivät riittäviä pintaveden ohjaukseen. Koska salaojat on viimeksi huollettu? Mitä on talon alla? Onko siellä oikeaoppista salaojasoraa vaiko kapillaarista hiekkaa, joka nostaa vedet alusrakenteisiin ja homehduttaa ne? Tasakatto ihmeellisine virityksineen. Oletko kysynyt, paljonko kattovuotoja taloyhtiössä on ollut? Koska kate on uusittu viimeksi? Pitäisi uusia n. 20 v. välein. Kattovedet on ohjattu suoraan tiiliseinään ja ainakin sokkeli on jo kosteusvaurioitunut - ilmeisesti seinäkin (värivammoja siinä). Onko kylpyhuoneen vedeneristeet teetetty märkätila-asentajalla vai onko osakkaan tee-se-itse-remontti? Multaistutukset näyttävät olevan seinärakenteessa kiinni, vaikka siinä pitäisi olla sorakaistale.
Kaikki näyttää myyntikuntoon meikatulta. Puhtaat seinät ja kiiltävät lattiat. Miksi? Onko asunnossa ollut kosteusvaurioita, joiden jäljet on peitetty myyntiä varten? Miksi joku olisi rempannut kylppäriä myöten, jos putkiremppa on ajankohtainen? Miksi putkiremppa tehdään? Onko taloyhtiössä ollut vesivahinkoja? Tiedät kai, että joudut osallistumaan muidenkin huoneistojen mahdollisten kosteusvaurioiden korjaamiseen yhtiövastikkeen muodossa.
Kun astut sisään huoneistoon, niin havaitsetko tunkkaisen hajun? Se on homeen haju.
Pääkaupunkiseudulla putkiremppa maksaa 500-700 euroa per asuinneliömetri kerrostaloissa. Kemissä on varmaan vähän halvempaa, kuten myös rivitaloissa. 300 euroa joudut kuitenkin luultavasti maksamaan per ostamasi neliö. Oletko tullut ajatelleeksi, että se hieno kylppäri joudutaan purkamaan putkirempan yhteydessä? Taloyhtiö tuskin asentaa tilalle yhtä hienoja laattoja kuin siinä nyt on ja joutunet itse nekin maksamaan. Jne..
no jopas... ei siellä kyllä tunkkaiselta haise. isännöitsijän mukaan vesivahinko ollut kahden asunnon päässä seinän välissä. katto uusittu joku aika sit.. no olipa hyvä että tuli kysyttyä!
isännöitsijän maanantaina kunnon kuulusteluun!
Kiitoksia!!!!
Sen homeenhajun tuntee yleensä vain juuri sinä hetkenä, kun astuu sisään. Ihmisen hajuaisti turtuu siihen muutamassa sekunnissa (siksi käytetäänkin usein homekoiria noissa tehtävissä). Ja ainahan homeet eivät edes haise. Kesällä hajut ovat lievempiä (siksi hometaloja myydään kesäisin) ja syksyllä ja talvella voimakkaampia. En väitä, että kyseessä olisi hometalo, mutta kaikki otolliset olosuhteet siihen ovat olemassa. Ole varovainen.
Se näyttäisi olevan 70-luvulla rakennettu. Täältä saat lisätietoa juuri tuollaisista 70-luvun taloista.
https://www.op.fi/op?cid=150592339
Palanen siitä:
Tiilitalo voi olla pahoin vaurioitunut
1970-luvulla vietettiin monien tiilitalojen harjakaisia.
- Tyypillinen täystiilitalon ulkoseinärakenne on sellainen, että sisäpinnassa on Kahi-tiili, ulkopuolella verhouksena poltettu tiili ja niiden välissä mineraalivilla. Rakenteessa ei ole minkäänlaista tuuletusrakoa eli se on kosteusteknisesti hyvin epävarma.
- Puhutaan, että tiilitalot ovat terveitä - ne voivat olla sitä, mutta myös pahasti vaurioituneita. Jos talo on räystäätön, seinään kohdistuu viistosade, ja kosteus pääsee siirtymään eristekerrokseen. Mineraalivillakerroksen ulkopinta saattaa olla tosi huonossa kunnossa, koska tuuletusrako puuttuu.
Pirisen mukaan selkeästi suurin syy kosteusvaurioihin yleensäkin on se, että vesi pääsee valumaan rakenteisiin. Toiseksi suurin syy on maasta nouseva kapillaarivesi. 1970-luvun täystiilitalossa ei yleensä ole koneellista ilmanvaihtoa.
- Kun sinne myöhemmin asennetaan ilmanvaihdon poistokone, alkaa korvausilma tulla seinärakenteen läpi. Tiiliseinässä on aina niitä rakoja, joista ilma pääsee.
- Usein tähän 1970-luvun ongelmaan yhdistyy huono lattiarakenne, maanvastainen betonilaatta ja valesokkeli. Jos maanpinnat kallistuvat taloon päin, niin vesi valuu eristekerroksen alapäähän, ja se on saattanut alkaa homehtua. Ja jos seinää pitkin valuva sade pääsee varastoitumaan talon nurkalle tai maakosteus rasittamaan eristeen alaosaa, on mineraalivilla yleensä aika huonossa kunnossa.
Täystiilitalo voi siis olla yhtä lailla homevaurioitunut kuin puutalokin. Vaurioituneen tiilitalon korjaaminen maksaa paljon, koska työsarka on suuri.
- Käytännössä julkisivu puretaan ja eriste vaihdetaan rakenteen puhdistuksen jälkeen polyuretaaniin, tehdään alas kapillaarikatkot ja maanpintojen kaadot sekä salaojitus korjataan, Juhani Pirinen selittää.
Varovainen saa olla, mutta noilla kriteereillähän kukaan ei uskaltaisi asua 70-luvulla rakennetussa talossa. Jokaisen vuosikymmenen taloissa on omat ongelmansa (jopa uusissa, taloja rakennetaan halvalla ja nopeasti ja todella tiiviiseen sumppuun), mutta osaketalossa kuitenkin riskit ovat kohtuulliset..
Sokkeli on tuossa kuitenkin ihan kohtuullinen verrattuna moniin 70-luvun taloihin. Maanpinnan kallistuksista en menisi sanomaan kuvan perusteella mitään. Sadevedet on tosiaan ohjattu ihmeellisesti suoraan seinään, mikä varmaan täytyy jossain vaiheessa korjata. Tasakattoja on jonkun verran muutettu harjakatoiksi joten sekin voi olla edessä (kannattaa tosiaan varmistaa onko taloyhtiössä ollut kattovuotoja).
Jos putkiremontti on vasta suunnitteilla, taloyhtiössä voi mennä vuosia sen toteuttamiseen. Joka tapauksessa jos ei sitä ole tehty, se on edessä lähivuosina myös muissa 70-luvun alkupuolen taloissa. Jos kylpyhuoneessa on ollut kosteusvaurio, siitä pitäisi myyjän ja sitä kautta välittäjän myös sinulle kertoa. Toisaalta jos kosteusvahingot on asianmukaisesti kuivatettu ja asennettu vesieristeet kaikkien sääntöjen mukaisesti, niin silloinhan kaikki on ok (jos ei sitten ole aiheutunut jostain ongelmasta, mitä ei samassa yhteydessä ole korjattu.. isännöitsijä varmasti tietää jos ongelmia on ollut). Yleensä isännöitsijä valvoo, että kylpyhuoneremontit tehdään asianmukaisesti, niissä tehdyt virheet kun herkästi aiheuttavat ongelmia taloyhtiölle. Mahdollisesti remontin jälkeen kylpyhuoneessa on myös tehty kosteusmittaus.
Tarjouksen summasta ei oikein ohjeita voi antaa, vertaa hintaa muihin vastaaviin ja laske tulevan putkiremontin kustannuksia.. Kemissäpäin ei asunnoissa hinnat taida ihan valtavasti nousta, jotenka kannattaa tarjousta tehdessä laskea että aikanaan saa omansa pois asunnosta (vaikka tulevaisuutta onkin pikkaisen vaikea ennustaa). Toisaalta jos asunnosta on muitakin kiinnostuneita ja haluat asunnon omakseni, niin sitten ei kannata unelma-asuntoa jättää muutaman tuhannen takia jättää ostamatta..
Nätti asunto, kysäise vielä onko taloyhtiössä ollut ongelmia kosteuden kanssa...
kirjoitin kauhean listan mitä kysyn isännöitsijältä näiden viestien perusteella. mielestäni tuo räystäshomma ei ollut tuon näköinen kun käytiin kattoon, mut pitää tarkistaa. tuo kuvahan on otettu sateella. kuluvia osiahan nuo putkistotkin ovat. sitten, www.dakki.fi, onkohan kokemuksia kellään?
tuleeko teillä jotka tiedätte paremmin muuta mieleen?
-matalaperustus, onko valesokkeli?
-onko lattianpinta maanpinnan tasalla /alempana?
-maanpinnan kallistukset riittävät? pintaveden ohjaus?
-salaojat asianmukaiset? onko salaojasoraa vai hiekkaa?
( hiekka nostaa veden alusrakenteisiin, home / kosteusvaurio)
-tasakatto, onko kattovuotoja? onko kate uusittu?
-kattovedet ohjattu tiiliseinään, sokkeli kosteusvaurioitunut, seinäkin?
-kylppärin remppa, onko asianmukaisesti tehty, miksi ja kuka valvonut?
-miksi putkiremontti tehdään, onko jo ollut vesivahinkoja?
-koko talon vesi / kosteusvahingot?
-kuinka iso putkiremontti on tulossa ja milloin?
-miksi koko asunto on remontoitu?
marssin tämän kanssa isännöitsijän luo. pitäisi varmaan pyytää vastaukset kirjallisina =)
miten toimia jos isännöitsijä ei tiedä, onko hänen velvollisuus ottaa selvää vai kenelle se kuuluu?
"Sokkeli on tuossa kuitenkin ihan kohtuullinen"
- Siinähän on ilmiselvä valesokkeli. Näet sen katsomalla ulko-oven alareunaa. Siinä ei siis ylipäätään ole sokkelia. Betonia vedetty alareunaan, jotta näyttäisi siltä, että olisi sokkeli. Asiaa ei tarvitse edes kysyä isännöitsijältä, jos on silmät päässä.
" Sadevedet on tosiaan ohjattu ihmeellisesti suoraan seinään, mikä varmaan täytyy jossain vaiheessa korjata. "
- Niin ja korjata täytyy myös kyseinen seinä. Avata se ja vaihtaa myös eristeet.
"Yleensä isännöitsijä valvoo, että kylpyhuoneremontit tehdään asianmukaisesti, niissä tehdyt virheet kun herkästi aiheuttavat ongelmia taloyhtiölle."
- Ensinnäkään noissa pienissä rivitaloissa isännöitsijät eivät yleensä valvo osakkaiden remontteja. Toiseksi isännöitsijöillä ei ole mitään ammattitaitoa edes valvoa niitä. 75 % isännöitsijöistä on kirjanpito-orjentoituneita merkonomeja tai vastaavia. Vedeneristystyö edellyttää vankkaa ammattitaitoa. Sitä varten on olemassa VTT:n sertifioimia märkätila-asentajia.
" Mahdollisesti remontin jälkeen kylpyhuoneessa on myös tehty kosteusmittaus. "
- Jos on tehty, niin se on ollut pintamittarilla tehty. Sillä ei saa selville yhtään mitään muuta kuin, että koska suihkussa on käyty viimeksi.
"Nätti asunto"
- Juuri tuollaisin argumentein mitään asuntoa ei tulisi ostaa. Moni kakku päältä kaunis....
http://www.heli.fi/default.asp?docId=14395
Virtaset ostivat 1970-luvulla rakennetun talon Valkeakoskelta vuonna 1998. Talossa tehtiin pintakosteusmittaus, jonka perusteella talossa ei pitänyt olla mitään ihmeempää vikaa, vain hieman kosteutta alakerran lattiakaivon ympärillä.
.
.
Talosta puuttuivat mm. salaojitukset ja kapillaarikatkaisukerrokset alapohjan alta. Talo oli rakennettu kantavan laatan päälle siten, että kosteusvaurio korjaaminen oli melkein mahdotonta. Alakerran ulkoseinien lämmöneristeet olivat homehtuneet kauttaaltaan ja kosteutta nousi myös kaikkiin väliseiniin.
Jep. En ole saanut rakennusalan koulutusta (isännöitsijäopintoja kyllä).
"Sokkeli on tuossa kuitenkin ihan kohtuullinen"
"- Siinähän on ilmiselvä valesokkeli. Näet sen katsomalla ulko-oven alareunaa. Siinä ei siis ylipäätään ole sokkelia. Betonia vedetty alareunaan, jotta näyttäisi siltä, että olisi sokkeli. Asiaa ei tarvitse edes kysyä isännöitsijältä, jos on silmät päässä."
Myönnetään, ei ollut silmiä päässä puoli kahdelta yöllä:) Matala/olematon sokkeli on tyypillinen riski 70-luvun taloissa. Rakenteiden kuivana pysymiseen auttaa kuitenkin, jos salaojat on tehty asianmukaisesti ja sadevedet ohjattu pois talon viereltä (mitä tässä ei oltu tehty)
" Sadevedet on tosiaan ohjattu ihmeellisesti suoraan seinään, mikä varmaan täytyy jossain vaiheessa korjata. "
"- Niin ja korjata täytyy myös kyseinen seinä. Avata se ja vaihtaa myös eristeet."
Siis jos vahinkoa on syntynyt. Ensisijaisesti tulisi korjata sadevesien ohjaaminen pois talon seinustalta, sitten tutkia onko vesi aiheuttanut vahinkoa rakenteissa ja mitä remontteja tämä aiheuttaa. Betonihan kyllä kestää kosteutta, mutta ei sen sisäpuolella olevat rakenteet, jos kosteus on päässyt sinne asti.
"Yleensä isännöitsijä valvoo, että kylpyhuoneremontit tehdään asianmukaisesti, niissä tehdyt virheet kun herkästi aiheuttavat ongelmia taloyhtiölle."
"- Ensinnäkään noissa pienissä rivitaloissa isännöitsijät eivät yleensä valvo osakkaiden remontteja. Toiseksi isännöitsijöillä ei ole mitään ammattitaitoa edes valvoa niitä. 75 % isännöitsijöistä on kirjanpito-orjentoituneita merkonomeja tai vastaavia. Vedeneristystyö edellyttää vankkaa ammattitaitoa. Sitä varten on olemassa VTT:n sertifioimia märkätila-asentajia."
Isännöitsijät kyllä suuressa osassa taloyhtiöitä ovat kiinnostuneita kylpyhuoneremonteista, ammattitaito millä he sitä valvovat on toki eri asia. Lähinnä isännöitsijä valvoo, että remonttien tekemisessä käytetään riittävää asiantuntemusta. Isännöitsijällä tulisi kuitenkin olla jonkinlainen tieto siitä, kuka kylpyhuoneremontin tässäkin asunnossa on tehnyt ja miten.
" Mahdollisesti remontin jälkeen kylpyhuoneessa on myös tehty kosteusmittaus. "
"- Jos on tehty, niin se on ollut pintamittarilla tehty. Sillä ei saa selville yhtään mitään muuta kuin, että koska suihkussa on käyty viimeksi."
Tällä viittasin vain siihen, kun aiemmin suositeltiin pintakosteusmittausta (eli että se on mahdollisesti tässä asunnossa hiljattain tehty). Olen ihan samaa mieltä pintakosteusmittauksista ja ylipäätään kuntotarkastuksista. Lähinnä kuntotarkastaja tarkastaa rakennukset pintapuolisesti, minkä voisi hyvin tehdä joku tuttu, joka tietää jotain rakennustekniikasta. Vastuu on kuntotarkastajilla olematon. Lähinnä kuntotarkastajasta on hyötyä siinä vaiheessa, kun halutaan viat paperille tarjousneuvotteluja varten. Tai oman mielenrauhan vuoksi.
"Nätti asunto"
"- Juuri tuollaisin argumentein mitään asuntoa ei tulisi ostaa. Moni kakku päältä kaunis...."
Aivan, tämän toteamuksen perässä ei ollut kehotusta ostaa, vaan kehotus selvittää vielä mitä ongelmia taloyhtiössä on ollut. Yritinpähän vain jotain positiivistakin löytää;) Ylipäätään ajatukseni oli, että tarkkana voi olla mitä ostaa, mutta riskitöntä ostosta ei olekaan. 70-luvun taloissa on omat ongelmansa, mutta eivät kaikki ole homeessa.
muitakin systeemeitä kuin kaikkien paikkojen repiminen....
Esim. dakitus on Ruotsissa ollut toistakymmentä vuotta erittäin suosittu menetelmä ja vakuutusyhtiöiden hyväksymä.
Suomessa on ruvettu 2002 tai 2004 dakittamaan viemäriputkia.
Hinta halpa ja kestää vuosikymmenet ja voidaan vaivattomasti uusia ja kestää 4-5 päivää/asunto, muutaman tunnin päivässä.
Ei pölyhaittoja.
Ei hotellissa-asumista kuukaudesta toiseen, ihmettelen vaan, kenellä siihen on varaa....
Siis dakituksen puolesta täytyy ruveta puhumaan oikein ponnekkaasti, koska 400 000 taloa tulee
putkiremontti-ikään...
"Matalaperustus. Ilmeisesti myös valesokkeli. Lattian pinta saattaa olla maanpinnan tasalla tai jopa alemapana. Maanpinnan kallistukset eivät riittäviä pintaveden ohjaukseen. Koska salaojat on viimeksi huollettu? Mitä on talon alla? Onko siellä oikeaoppista salaojasoraa vaiko kapillaarista hiekkaa, joka nostaa vedet alusrakenteisiin ja homehduttaa ne?"
Itse kerran 70-luvun asunnon ostaneena, sen märäksi ja mädäksi todenneena aion varustaa tulevan omakotitaloni tuulettuvalla rossipohjalla, korkealle mäennyppylälle tietenkin.