hapenpuute

Veren ph-arvoja en muista, enkä jaksa niitä tuolta epigriiseistä katsella. diagnoosina vaikea synnytysasfyksia. Aika nopeasti kuitenkin on vironnut olikohan puolen tunnin iässä jo lopetettu hengityksen avustaminen.

Motoriikassa oli alusta asti poikkeavuutta, suurin ongelma oli ylijäntevyys. Lapsi oli kaarella taaksepäin, ja esimerkiksi imettäminen oli hyvin hankalaa, samoin tietysti pukeminen. Taidot tulivat suurinpiirtein ikätasoisesti, alkoi liikkumaan ja kääntyilemään jossakin puolen vuoden jälkeen, (Kävelemään oppi 1 v 2kk iässä) mutta edelleenkin hän on hiukan kömpelö näin nelivuotiaana. Laadullista poikkeavuutta sanoivat lääkärit. Puhe on epäselvää, kuolaamista esiintyy toisinaan ja välillä meinaa ruoka tarttua kurkkuun.

Aivojen ultrassa ei hirveitä tuhoja havaittu, arvelivat, että kielen kehityksessä saattaa tulla ongelmia, mutta niistä ei vielä suuria merkkejä ole. Kouluikää ennen vielä menee päiväkotiin, jossa mahdollisia oppimisvaikeuksia pyritään kartoittamaan, itse luulen että isoja ei ole.

Vauvaikä oli tosi hankalaa, lapsen aistitoiminnoissa oli ongelmia ja vaikea uni-valverytmin häiriö, joka saatiin kuitenkin hoidettua melatoniinilisällä yhdistettynä unikouluun. Temperamenttinen lapsi on ollut aina, ja kärsimätön, mutta eipähän enää hakkaa päätään joka paikkaan, eli edistytty on. Uhmaiät olleet vaikeita, mutta pääsääntöisesti hän on hyvin aurinkoinen ja touhukas lapsi.

Koko elämä on ollut hiukan odottamista, säännöllisissä kontrolleissa käydään vuosittain. Jo vauvana siis kuvattiin aivot, aivosähkökäyrät otettiin, ja aloitettiin motorinen kuntoutus lähinnä fysioterapeutin johdolla. Sain myös ohjeita, joilla voi yrittää lapsen kielen kehitykseenkin vaikuttaa, kuten laulelemalla, juttelemalla paljon jne...

Hän syntyi diagnoosilla lievä synnytysasfyksia. Pisteitä oli 7, en muista mistä nuo pisteet ny kerty.. Kääntyilemään alko selältä mahalleen 4,5kk ja ryömimään 5kk. Nyt siis 6,5kk ja alkaa jo nousemaan pystyyn, kovasti kiipeää kaikkialle mihin pääsee.. Vauvana oli mahallaan jatkuvasti ja pää pystyssä tikkana, kukaan vaan ei silloin meille sanonut että oli voinut olla tuota toisessa vastauksessa mainittua ylijännitteneisyyttä kyseessä.. Kovin rauhaton ja itkuisa lapsi myös ollut, kunnes kiinteät alotettiin.. Iloinen, hymyileväinen ja todella vilkas pojan kloppi meillä, et saa nähä mitä tulevaisuus tuo sitten tullessaan.. Toivotaan ettei mitään !

mein poika synty hätäsektiolla, ei joutunut happeen. Käänty reilu 5 kk, istunu 7 kk iästä kun laitetaan istumaan. Reilu 10 kk oppi ryömiin ja eipä vielä muuta sitten teekkään, konttausasennossa on keikutellut reilu 9 kk iästä, päivä päivältä varmemmin, ut ei oo liikkeellu vielä sillä konstilla lähtenyt. Tosin poika on luonteeltaan tosi rauhallinen ja tyytyväinen et varmaan siksi ei ole pitänyt kiirettä liikkeelle lähdössään.