Lapsi ei tahdo mennä

Antaa lapsen olla kotona ja isän tulla lapsensa luokse.

meillä lapset eivät ole koskaan halunneet mennä isänsä luokse. Pakkomenoa ja sossuilla uhkailua jatkui pitkään, mutta kun kasvoivat antoivat isälleen piupaut. Menevät kun jaksavat jos jaksavat.
Olen aina puolustanut lasten oikeutta ottaa itse kantaa ihmissuhteisiinsa. Pakottamalla saadaan tapettua mikä tahansa suhde. Tosin isäsuhde oli meillä aika rappiolla ja on edelleen, eikä se tunnu ketään haittaavan. Isä itse on pitänyt asiasta oikein tarmokkaasti huolta haukkumalla lapsia tapaamisilla, pilkkaamalla tyhmiksi ja valokuvaamalla heitä ja arvostelemalla sitten ulkonäköä. Samoin valitus omasta rahapulasta ja kurjuudesta kuuluvat repertuaariin. Huomautuksia tai vihjeitä, että voisi vähän tarkkailla miten itse on tapaamisilla on turha yrittää esittää. Ne kuitataan vain pahantahtoiseksi panetteluksi. Luovuin siis siitä ja lapset luopuivat myös kirjoitettuaan ilman tulosta isälleen kirjeen jossa kertoivat miksi eivät halua tulla.
Sossussa saatiin korostettua, sopimukseen kirjattua lasten vapaaehtoisuutta tapaamisiin ja nyt mennään siis lasten ehdoilla. Jos ei muuta niin ainakin vuosia jatkunu uhkailu ja kiukuttelu on historiaa.

puolustaa lapsensa oikeutta omaan tahtoon. Jos lapsi kieltäytyy äidin on otettava hoidettavakseen se todella inhottava velvollisuus selvittää asia isän kanssa mahdollisesti sossun kanssa. Siinä ryvettyy ja kuulee olevansa manipuloiva ämmä, itsekäs, lapsen edun polkija ja ties mitä. Mutta jos äitinä katsot lastasi ja todella näet, että isälle meno on vastenmielistä homma kannattaa. Lapsensa puolesta kannattaa vähän ryvettyäkin. Vastentahtoisiin tapaamisiin pakotettu lapsi jää tosi yksin vastenmielisyytensä kanssa jos kumpikaan vanhempi ei kuule häntä. Sitä ei varmaan kukaan äiti halua lapselleen. Kuuntele siis lastasi ja tee kuten parhaaksi näe... ja varaudu ikäviin selvittelyin. Ne kestävät aikansa, mutta kyllä niistä selviää. pidä pintasi.

olemassa.

kannustaa lasta tapaamaan isää ? Jos teillä on ollut riitaisa ero niin lapsi ei vättämäti tarkoita mitä sanoo- sanoo vaan sinulle mieliksi ?
Eikö lapsi "uskalla" lähteä isän luo ja jättää sinua yksin ? Jää kotiin vahtimaan että pärjäät ?
Jos menisit vaikka lapsen kanssa yhdessä isän luona käymään ja myöhemmin jättäisit lapsen sinne joksikin aikaa jne .
Riippuu lapsen iästä tietty miten menetellä ja mistä on kyse .

Meillä sama homma, varsinkin nuorempi on hyvin nihkeästi menossa iskälään, enkä tiedä siihen mitään syytä. Paitsi sen, että isä ja uusi rouvansa tuppaavat viikonloppuisin nukkumaan yli puolipäivän, ja aamuvirkut lapset saavat tuntikausia odotella josko jotain aamupalaa tarjottaisiin...Osaisivat kyllä ottaa itsekin, mutta mun mielestäni on vanhemman velvollisuus huolehtia muksuille ruokaa edes. Vanhemmalta lapselta olen kuullut myös, että iskä puhuttelee uutta rouvaansa todella ikävään sävyyn, ivailee ja v-ttuilee (olen kuullut itsekin omassa eteisessäni, kun tulivat kerran hakemaan lapsia). Vanhempi lapsi tokaisikin, että mikseivät ne eroa, jos eivät osaa olla. Ja lastenhan pitäisi käydä iskälässään aina silloin, kun iskälle sattuu sopimaan! Hänellä on sellainenkin luonteenominaisuus, että kun on kerran jostakin asiasta lapsille puhunut, esim. jonnekin menosta, niin hän pitää sitä lukkoonlyötynä asiana ja hommaa esim. pääsyliput tms. Sitten hän loukkaantuu, kun lapset eivät haluakaan osallistua. Toisinaan tuntuu, ettei lasteni isä asu samalla planeetallakaan kuin minä ja lapset!Teini-ikäisen tyttärensä suhteen hän on jo totaalisen pihalla, ja poikakin kasvaa hurjaa vauhtia...En tätä taustaa vasten yhtään ihmettele, etteivät lapset halua tavata isäänsä, ainakaan kovin usein.