Onkohan parempi lapselle, jos ryhmässä on 3-5 -vuotiaita vai jos kaikki ovat 3-vuotiaita?
Itse lapsi on juuri 3 v täyttänyt.
Lapsia ryhmässä on 10-15 kummassakin tapauksessa.
Itse lapsi on juuri 3 v täyttänyt.
Lapsia ryhmässä on 10-15 kummassakin tapauksessa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuo riippuu kyllä täysin lapsesta. Pienet kehittyvät niin eri tahtiin. Toinen kolmevuotias "jää jalkoihin" viisivuotiaan seurassa, toinen taas menee lähes samalla viivalla.Toisaalta vanhemmilta myös oppii.
Oma lapseni on 2v ja mikäli kehitys jatkuisi tällaisena, laittaisen hänet 3v ryhmään, jossa on myös vanhempia. Tällä hetkellä esim. puheellisesti (vaikka on kaksikielinen) erittäin paljon edellä muita ikäisiään tarhassa. Samaten on pitkä ikäisekseen.
Mutta aika näyttää, lapsen täytyy kuitenkin saada olla lapsi.
Kuulostaa mukavalta ryhmäkoolta, jos tosiaan 10-15 lasta. Useimmiten tuon ikäisten ryhmässä n.21 lasta ! Meni vähän asian vierestä, mutta jos ryhmä on tuon kokoinen niin minun mielestäni molemmat vaihtoehdot ovat ok. Vaikuttaa siihen tosin muutkin asiat, kuin lasten ikä :)
ryhmään eli siihen, jossa 3-5 -vuotiaita. #-vuotiaiden ryhmä on hoitajille paljon raskaampi, joten huomiota riittää vähemmän.
siis 3-vuotiaiden ryhmä on minusta raskaampi.
kumpikin ryhmä mielestäni on varsin hyvä. päiväkotityöntekijän näkökulmasta katsottuna molemmissa ryhmissä on haasteensa. Mikäli lapsella on lähipiirissä muita eri ikäisiä lapsia, silloin laittaisin 3-v ryhmään. Tässä ryhmässä melutaso on yleensä matalampi ja ryhmän lapset kulkevat kouluun saakka samana ryhmänä. Näin syntyy pitkiä kaveruussuhteita, jotka eivät katkea välillä.
Sekaryhmä on taas vertaisoppimisen kannalta hyvä. Mutta tässä kannattaa varmistaa, että ko. ryhmässä on joka ikätasolle sopivaa tekemistä ja puuhastelua. Melutaso saattaa olla korkeampi, mutta toisaalta lapsi oppii tulemaan toimeen eri ikäisten kanssa.
Enemmän kuin ikä, lapsen päivään kuitenkin vaikuttaa aikuisten turvallinen suhtautuminen, virikkeellinen hoitopäivä ja ryhmään sijoitetut erityislapset sekä ryhmän koko.
Eli kyllä sitä kannattaa miettiä, mitä lapselleen haluaa. Ja tehdä päätöksensä sen mukaan. Mutta molemmat ryhmät ovat varsin mahtavia. Ja mikäli lapsen oppiminen ikätasoistaan edellä, niin laittaisin omani varmasti sekaryhmään, jossa siis lapseni voisi saada tasoistaan haastetta.
Viisivuotiaat kolmevuotiaiden kanssa ja vanhemmat luulevat saavansa lapsellensa ikätasoista tekemistä..... HUH! Kolmevuotiaille kyllä ihana, muttei viisvuotiaille, koska ovat jo aivan eri vaiheessa ja nauttivat vertaisryhmästään. Kotiolot ovat eri asia kuin päiväkotiryhmä. Ei pidä ajatella ihannoiden sekaryhmiä, niissä vanhemmat lapset kärsivät. On provosoivasti sanottu, mutta lopun viimein totta. Ei viitsitä lässyttää näistä asioista, vie lapsesi ikäistensä ryhmään, se palvelee hänen tarpeitaan parhaiten.
ja täysin eri mieltä kanssasi. Paras ryhmä lapselle oppia ja kehittyä, leikkiä ja kasvaa on 3-6 -vuotiaiden sekaryhmä. Ryhmässä on aina useampi saman ikäinen lapsi, joten sopivaa leikkiseuraa löytyy. Lisäksi isommat innostavat pieniä oppimaan uutta ja pienet oppivat toimiessaan isompien kanssa kuin huomaamatta. Isommille eriytetään esim. eskaritoimintaa tietysti erikseen, mutta esim. ulkoilut ja ruokailut ollaan sekaryhmissä. Myös lasten väliset erot kehityksessä eivät nouse tarpeettoman huomion kohteeksi, kun ryhmässä on monen ikäisiä. Lapset kun eivät kehity minkään kaavan mukaan, että kolmivuotiaina sitä ja viisvuotiaina tätä.
Niin, ei tarvi tarpeettomasti ottaa huomioon eri ikäisiä! Eli kaikki samaan puurokuppiin ja sillä hyvä, entä vielä ne viisivuotiaat?
Nykyisessä ammatissani erityisopettajana (aik. lastentarhanope)näen selvästi yhden syyn sille, miksei lasta ole autettu ajoissa jo varhaiskasvatuksen puolella. Jos ei ole väliä minkäikäisiä lapsia ryhmässä on, ei silloin myöskään pystytä arvioimaan objektiivisesti milloin lapsi tarvitsee apua. Vertaisryhmä on aina vertaisryhmä. Päiväkoti ei ole totta tosiaan koti, eikä sen ole tarkoituskaan olla. Söpö ajatus eri-ikäisten ryhmästä, mutta mikään koti ei enää sisällä 15 lapsen katrasta. Lässytykset pois ja ammatillinen pedagogiikka kunniaan!
Esikoululaiset eivät saisi olla enää kolmivuotiaiden kanssa samassa ryhmässä koko päivää, eihän silloin katsota eteenpäin elämässä eikä toimita kuusi- tai viisivuotiaiden ehdoilla. Valmistautuminen seuraavaan elämänvaiheeseen ei edisty kovinkaan hyvin.
esikoululaiset ovat kolmivuotiaiden kanssa koko päivän? En, päinvastoin sanoin, että toimintaa eriytetään päivän eri vaiheissa. Niin tehdään sekä ikään perustuen että taitotasoon perustuen. Kyllä ammattilainen pystyy arvioimaan lapsen kehitystason myös ns. sekaryhmässä. Tosiasia vain on, että lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin ja tarvitsevat eritasoista ohjausta iästä riippumatta. Elämä ei myöskään saa olla vain valmistautumista seuraavaan vaiheeseen, vaan tasapainoista kehitystä ja eloa nykyhetkessä.
Toki pitääkin eriyttää, pakkohan se on. Tosiasia on se, että lapset menevät kouluun juuri tiettynä ikävuotena kehitystasoon katsomatta. Lykkäreitä tai ennenaikaisia koululaisia tutkitaan, jotta kehitystason mukainen eteneminen onnistuisi edes joillakin lapsilla. Eteenpäin katsominen on parasta kasvatuksen laatua. Kaikki lapsen hyvinvointia seuraavat tahot ovat tietoisia lasten yleisien kehitysvaiheiden järjestyksestä ja laadusta mitä niiden pitäisi kussakin vaiheessa sisältää. Niille on asetettu tiettyjä normeja, vaikka skaala onkin laaja, onneksi.
Kasvattajan tehtävä on työssään pitää huolta siitä, että kullakin lapsella on mahdollisuus edetä siihen taitoon, joka on hänen ulottuvillaan ja jonka hänen on mahdollista ottaa haltuun ensin pienellä avulla, sitten itsenäisesti. Lähikehityksen vyöhyke tarkoittaa seuraavaa tulevaa taitoa, jonka lapsi oppii ensin häntä auttaen, sitten itse. Kolmivuotiailla on hyvät mahdollisuudet tähän sekaryhmässä, kun esimerkkeinä on vanhempia lapsia. Mutta edelleen: mitä esimerkkejä ja eteenpäin katsomista viisivuotiailla on tai peräti kuusivuotiailla, joilla pitäisi taata jo perusopetuslain mukaista esiopetusta, kolmivuotiaidenko kanssa? Penään tätä asiaa, koska tiedän, mitä päiväkotielämä tosiasiassa tarjoaa sekaryhmässä näille vanhimmille lapsille. Sekaryhmästä hyötyvät eniten kolmivuotiaat, mutta viisi-kuusivuotiaat jäävät pakostakin pienempiään vähemmälle mitä tulee oman ikäluokan tehtäviin. Eriyttämiseen tarvitaan sitä henkilökuntaa, jota paikalla on kuitenkin mitoitettu laskennallisen pääluvun mukainen määrä. Siinä ei ole katsottu ikäjakaumaa. Pieni koululainen on hukassa, kun hän joutuu hyppäämään turhan pitkän askeleen eteenpäin, vaikka hän olisi luontevasti voinut ikäistensä kunnon ryhmän kanssa ajatuksissa jo kasvaa esikoululaisesta koululaiseksi. Tehtävämme ei ole säilyttää lasta pienempien päiväkotilaisten tavoilla, vaan antaa lasten kasvaa ikävuosiensa mukaan.
vain allekirjoita näkemyksiäsi. Myönnät että pienemmille on hyötyä isompien seurasta, mutta onko isommille todella haittaa, jos ryhmässä on myös pienempiä lapsia? Ja jos on, niin mitä haittaa? Jos esim. 21 lapsesta 11 on esiopetusikäistä ja 10 3-5-vuotiasta, löytyy jokaiselle ikäistään seuraa. Esiopetusajaksi (4h/pv)eskari-ikäiset eriytetään toimimaan omana pienryhmänään ja muu osa hoitoaikaa hyödynnetään sekaryhmän edut.
Kaikki lapset eivät nykyäänkään mene kouluun juuri tiettynä ikävuotena kehitystasoon katsomatta. Joustavaa koulunaloitusta tulisi toki mielestäni edelleenkin kehittää ja antaa yhä useammalle mahdollisuus aloittaa koulu 5-8 -vuotiaana.
lisätä, että kyllä joitakin taitoja on parempi opetella taitotasoon perustuvan jaon mukaan kuin ikään perustuvan jaon mukaan. Osa kolmivuotiaista on esim. erittäin taitavia leikkaamaan ja askartelemaan, joidenkin eskari-ikäistenkään taidot eivät yllä vielä samalle tasolle. Miksei tällöin esim. askarreltaessa voi harjoitella taitotason mukaisia tehtäviä sekaryhmissä, iästä välittämättä. Miksi ikä yleensäkin on niin merkitsevä, vaikka ns. samanikäisilläkin lapsilla voi syntymäkuukaudesta riippuen olla lähes vuoden ikäero...