Me siis ystävystyttiin jotain vuosi sitten. Aluksi oltiin hyviäki kavereita ja näin, mutta ei me koskaan olla pystytty puhumaan mistään oikeesti. Mistään esim. henk.koht. murheista, maailmanmenosta jne... Aina vaan ollaan läppää heitetty, siinä se meidän puhuminen onki. Sillon ku me tutustuttiin, niin olinki melkonen "läpänheittäjä" mutta en nykyään, mä oon muuttunu niin paljon. Ihan muuten vaan ja sitten kotiolojen takia, jotka siis ovat huonot... Mä oon aina ollu sellanen, joka viihtyy ehkä paremmin yksin, ku kavereitten seurassa. Mua ärsyttää ihan suunnattomasti, kun mä vetäydyn koulussa ihan omiin oloihini, niin tämä kaveri seuraa perässä ja tulee siihen sen pirteytensä kanssa!!! Sitten se mulle sanoo, että juu voit kertoo mulle ihan kaikki mikä vaivaa, mutta jos mä sanon sille jotain, niin se vaan hymähtää, niinku sitä ei kiinnostas. Sitten kun mä en hauskuuta häntä kokoajan, niin minä olen tylsä ja se vaihtaa seuraa. Ei että se mua haittais, mutta aika huvittavaa... Mun mielestä ystävyys on sitä, että tuetaan ystävää kun on vaikeaa ja kuunnellaan sen murheita, eikä sellaista, että niin kauan kun "ystävä" kertoo hauskoja vitsejä, niin ollaan yhdessä. Sekin on aika ikävää, kun ollaan vähän isommalla kaveriporukalla kaupungilla, niin tämä mun "ystävä" ei enää viihdykkään mun seurassa, vaan tavallaan piilovittuilee mulle, ja jos mä alan puhumaan jotain, ei ees kuuntele vaan puhuu muitten kanssa päälle. Toisinaan hän nauraa mulle ja sanoo (varmaan) vitsillä kaikenlaista loukkaavaa musta, mutta vaikka se oliskin vitsi, niin se loukkaa silti, koska joskus mua on niidfen asioiden takia haukuttu. Sitä on aika vaikea tässä selittää... mutta mä ehkä haluasin eroon tästä tyypistä. Mutta miten, että mä en loukkais häntä. Muuten se ois kyllä ihan sama, mutta kun ollaan samalla luokalla :| Toisaalta mä haluasin olla vielä kaveri hänen kanssaan, kertoo kaikki ongelmat hänelle ja se sitten vois edes vähän ymmärtää mua, mutta uskon että ei siitä tule mitään...
Mutta, kertokaa mulle, miten mä pääsisin eroon hänestä!? Tai edes jotain joka auttaisi asiaa... Taikka omakohtaisia kokemuksia, ne olisi myös kivoja 3) Kiitän.
Mutta, kertokaa mulle, miten mä pääsisin eroon hänestä!? Tai edes jotain joka auttaisi asiaa... Taikka omakohtaisia kokemuksia, ne olisi myös kivoja 3) Kiitän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ikävää, että kaverisi käyttäytää noin. Ootko sä yrittäny kertoo sille, että haluut kaverin, joka kuuntelis sua? Tai että sä haluisit olla välillä yksin? Musta tuntuu, että löysin samankaltaisen ihmisen. Mäkin tykkään olla yksin. Sitä mun kaverit eivät voi käsittää! Aina pyytämässä, "tuutko mun luo, kun on niin tylsää yksin homehtua kotona?" , "mennäänkö kylälle, kun ei oo mitään muutakaan tekemistä?" jne.. Sit kun vastaan kieltävästi, he jankuttavat/se jankuttaa niin kauan, että suostuisin. Mut en mä tietenkään anna periks aina!
Mut on ne kyl ihania, siis kaverit. Vaikka viihdyn kovin paljon yksin ja tykkään koti-illoista, niin kyllä sitä joskus kaipaa ystävistä seuraa, mutta kunhan ei liian usein. He osaavat kuunnella ja auttaa mua...
Kerran parhaalle kaverille ja mulle meinas tulla "ero" pienen riidan takia, mut onneks ei sittenkään. Minä nimittäin oon aika mestari "kadottamaan" kaverit/ystävät. Monet kerrat mä oon niitten kanssa tapellu, oon, tai ainakin olin, tappelupukari. Sitä ei kyllä uskois mun rauhallisuuden takia. Mutta tossa, miten saat ystävällisesti kerrottua kaverilles, että et halua enää jatkaa ystävyyttä, en tiedä. Hellävarovasti vain =) Tsemppiä =)
Mussa tahtoo olla sellasta vikaa, että mä en pysty puhumaan ongelmistani... Oikeastaan, mä en haluais "erota" tästä mun ystistä, kun mua pelottaa, että mä jään yksin ihan kokonaan. Kaverit vaan luulee, että mä ihan hankaluuttani oon tämmönen apea ja hiljanen, mutta ei se ole niin... Mä oon hiljanen luonteeltani ja apea ihan muista syistä, kun että haluasin olla hankala. Tuntuu, että kaikki kaverit (tai ne mun niin kutsutut "bestikset" mitä mulla on ollu) tulee kans hirvittävän alakuloisiksi mun seurassa, mutta sitten kun ne pääsee parempaan seuraan, niin ompa hauskaa...!
Vaikka mä kertoisinkin mun ongelmista, niin ei ne voi mua auttaa...:[